Aivot uusiutuvat muiden kudosten tavoin. Aivojen kaikki tärkeät rakennusaineet täytyy saada ravinnosta. Hermosolujen ympärillä on ja siihen kertyy rasvaa eli myeliiniä erityisesti opittaessa uutta.
– Rasvaton ruokavalio on vaarallista aivoille, totesi tutkimusprofessori Minna Huotilainen Valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä lokakuussa.
– Aivot tarvitsevat ruokavaliosta riittävästi kala- ja kasvirasvoja. Sisäelinten ympärille kertyvään vaaralliseen rasvaan myeliiniä ei pidä sekoittaa.
Aivot tarvitsevat myös energiaa. Aivot käyttävät energiakseen glukoosia. Sitä kuluu vakionopeudella 5-6 grammaa tunnissa ja vuorokaudessa 140 grammaa.
– Pitäisikö sitten verensokeri olla aina tasainen aivojen toiminnan kannalta? Tätä pohtii professori Riitta Korpela. Vastausta kysymykseen ei Korpelan mukaan tiedä kukaan. Tällä hetkellä parasta on noudattaa ravitsemussuositusten ohjeita ateriarytmistä.
Hiilihydraatit eli sokeriyhdisteet vaikuttavat verensokeriin helpoiten. Se pysyy parhaiten tasaisena, kun nautitaan pitkäketjuisia hiilihydraatteja eikä ns. nopeita hiilihydraatteja kuten sokeria.
– Aivot eivät pidä pitkistä ruokailuväleistä, eivät aamuista ilman aamupalaa eivätkä raskaista lounaista tai päivällisistä, sillä ne saavat verensokerimme vaihtelemaan, Huotilainen toteaa.
Tutkimukset kertovat
Atriarytmin vaikutusta ihmisiin on tutkittu eri tavoin. Professori Korpela mietti esityksessään, vaikuttaako syöminen oppimiseen.
– Aliravitsemustila aiheuttaa oppimishäiriöitä. Kun aliravitsemustila poistetaan, oppiminen palautuu normaaliksi, sanoo Korpela.
– Aamupala on tutkimuksissa parantanut muistia ja motivaatiota. Syöneet pärjäävät paremmin. Tämä pätee myös kouluruuan syömiseen, mikä korostaa kouluruokailun merkitystä.
Aikuisia tutkittaessa on havaittu, että aterioiden väliin jättäminen heikentää mielialaa ja motivaatiota työssä. Runsasrasvainen ateria lisää aterianjälkeistä väsymystä, kahvin nauttiminen vähentää tätä väsymystä.
Ateriarytmillä on vaikutusta myös sydämen sykkeeseen.
Rytmi on tärkeä
– Elimistön vaste aterialle on erilainen eri aikoihin vuorokaudesta, joten 24/7 rytmi ei sovi elimistölle, Korpela siteeraa tuloksia. – Elimistö sietää glukoosia paremmin aamulla kuin illalla.
Ateriarytmiä on tutkittu myös tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Hyvällä ravitsemuksella ja ruokarytmillä on vahva merkitys tämän sairauden ehkäisyssä.
Auttaisivatko energiajuomat korjaamaan väsymystä? Korpela miettii. – Energiajuomissa on kofeiinia ja sokeria. Kofeiini korjaa uneliaisuutta, mutta ei univajetta. Niinpä energiajuomia ei voi suositella.
– Aivan varmasti ateriarytmi vaikuttaa keskushermostoon, kiteyttää professori Korpela. – Mutta tästä tarvitaan lisää tutkimusta, ja ennen kaikkea siitä, millä tavalla ateriarytmi vaikuttaa keskushermostoon.
KL
Lähde: Professori Riitta Korpelan ja tutkimusprofessori Minna Huotilaisen esitykset Valtakunnallisilla ravitsemuspäivällä Helsingissä 6.-7.10.
Ravitsemuskatsaus 2-2014Elämäntavoilla terveyttä9.12.2014