D-vitamiinin saanti on parantunut

Ai­kuis­ten suo­ma­lais­ten D-vi­ta­mii­nin saan­ti ra­vin­nos­ta on li­sään­ty­nyt noin puo­lel­la vuo­den 2007 jäl­keen ja on nyt pää­osin työ­i­käi­sil­le tar­koi­tet­tu­jen suo­si­tus­ten mu­kai­sel­la ta­sol­la. Muu­tok­sen se­lit­tää mai­to­val­mis­tei­siin ja ra­vin­to­ras­voi­hin li­sä­tyn D-vi­ta­mii­nin mää­rien kak­sin­ker­tais­ta­mi­nen vuon­na 2010.

THL:n Finravinto 2012 -tut­ki­muk­sen ai­neis­tos­sa 25–60-vuotiaiden nais­ten D-vi­ta­mii­nin saan­ti ra­vin­nos­ta oli kes­ki­mää­rin 8,5 μg/vrk ja vas­taa­van ikäis­ten mies­ten 11 μg/vrk. Kun otet­tiin huo­mi­oon saan­ti myös vi­ta­mii­ni­val­mis­teis­ta, koko­nais­saan­ti oli yli 20 μg vuo­ro­kau­des­sa sekä mie­hil­lä että nai­sil­la. D-vi­ta­mii­nin saan­tia ku­vas­ta­van 25(OH)D-vi­ta­mii­nin pi­toi­suus see­ru­mis­sa ylit­ti kes­ki­mää­rin ta­voi­te­ta­so­na pi­de­tyn 50 nmol/l sekä nai­sil­la että mie­hil­lä.

Val­ti­on ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­ta suo­sit­te­li vuon­na 2010, että nes­te­mäi­siin mai­to­val­mis­tei­siin li­sä­tään D3-vi­ta­mii­nia 1 μg/ 100 g ja ra­vin­to­ras­voi­hin 20 μg/ 100 g. Li­sä­tyt mää­rät pe­rus­tui­vat työ­ryh­män te­ke­miin etu­kä­teis­ar­vi­oi­hin ja ovat li­sän­neet D-vi­ta­mii­nin saan­nin ta­sol­le, joka näyt­tää var­sin hy­vin vas­taa­van keski-ikäis­ten hen­ki­löi­den ar­vi­oi­tua D-vi­ta­mii­nin tar­vet­ta. Las­ten ja iäk­käim­pien hen­ki­löi­den D-vi­ta­mii­nin riit­tä­vän saan­nin tur­vaa­mi­sek­si vi­ta­mii­ni­val­mis­tei­ta edel­leen­kin tar­vi­taan.

Maitovalmisteita ja kalaa

Kala on pit­kään ol­lut tär­kein D-vi­ta­mii­nin läh­de suo­ma­lai­ses­sa ruo­ka­va­li­os­sa. Nyt mai­to­val­mis­teet ovat täy­den­tä­mi­sen an­si­os­ta nous­seet vie­lä­kin tär­ke­äm­mik­si. Nuor­ten mies­ten D-vi­ta­mii­nin saan­nis­ta 44 % ja vas­taa­vas­ti nais­ten saan­nis­ta 39 % oli pe­räi­sin nes­te­mäi­sis­tä mai­to­val­mis­teis­ta, kun ka­lan osuus oli vas­taa­vas­ti 16 % ja 22 %. Elä­ke­i­käi­sil­lä ka­lan ja mai­to­val­mis­tei­den osuu­det D-vi­ta­mii­nin saan­nis­ta oli­vat jok­seen­kin yhtä suu­ret. Vi­ta­mi­noi­duis­ta ra­vin­to­ras­vois­ta saa­dun D-vi­ta­mii­nin osuus oli 20–24 % saan­nis­ta kai­kis­sa ai­kuis­ten ikä­ryh­mis­sä.

Ka­lan on­gel­ma on, että sen ku­lu­tus ja­kaan­tuu vä­es­tös­sä hy­vin epä­ta­sai­ses­ti ja vain vä­hem­mis­tö naut­tii ka­laa toi­vot­tuun ta­paan sään­nöl­li­ses­ti pa­ri­na päi­vä­nä vii­kos­sa. Tä­män vuok­si ylei­ses­ti käy­tet­ty­jen mai­to­val­mis­tei­den ja ra­vin­to­ras­vo­jen (mui­den kuin voin) täy­den­tä­mi­nen D-vi­ta­mii­nil­la on ol­lut te­hok­kaam­pi tapa li­sä­tä vä­es­tön D-vi­ta­mii­nin saan­tia ja vä­hen­tää yk­si­löl­li­siä saan­ti­e­ro­ja. Ke­hi­tys osoit­taa, että li­sät­tä­viä mää­riä sää­te­le­mäl­lä saa­daan vä­es­tön saan­ti aset­tu­maan hy­vin­kin tar­koin ha­lu­tul­le ta­sol­le.

Kir­joit­ta­ja:

Eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Ant­ti Aro

Läh­teet:

Helldán A, Raulio S, Ko­so­la M, Tapa­nai­nen H, Ovas­kai­nen M, Vir­ta­nen S. Finravinto 2012 -tut­ki­mus – The National FINDIET 2012 Survey. THL Ra­port­te­ja 16/2013

Raulio S, Hy­vä­ri­nen H, Vir­ta­nen SM. Suo­ma­lais­ten D-vi­ta­mii­ni­ti­lan­ne kor­jaan­tu­mas­sa. Suom Lääkäril 2015;70:1411-4