Ravitsemus vaikuttaa terveyteen yli sukupolvien
On selvää, että äidin raskauden ja imetyksenaikaisella ravitsemuksella on vaikutusta lapsen terveyteen. Sillä on merkitystä syntyvän lapsen kokoon ja imeväisen kasvuun. Sillä on myös pitkäaikaisia vaikutuksia mm. lapsen sydän- ja verisuonitautiriskiin aikuisena.
– Myös isän ravitsemuksella on merkitystä lapsen terveyteen, kertoo tutkimusprofessori Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Isän sukusolut alkavat kehittyä jo kohdussa ja ravitsemus voi vaikuttaa monessa elämänkaaren vaiheessa.
– On viitteitä siitä, että isän virheravitsemus, aliravitsemus, puutokset, runsas rasva ja mm. ruuan toksiinit vaikuttavat sukusolujen epigenetiikkaan, Virtanen selventää. Vaikutus seuraavaan sukupolveen on ylipainoa, rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä, heikentynyttä glukoosinsietoa jne.
Vanhempien ravitsemus on tärkeä jo ennen hedelmöitystä. Vielä on aika vähän tietoa, mikä vaikutus sillä on lapsen terveydelle, mutta vaikutus aikuisen terveyteen onkin paljon paremmin tiedossa.
Suolistomikrobistolla tärkeä merkitys
Suolistomikrobiston kehittymiseen lapsella vaikuttavat paitsi lapsen oma ruokavalio ja mahdolliset antibioottihoidot, myös äidin suolistomikrobisto, antibioottihoidot raskauden aikana tai jopa ennen sitä ja synnytystapa. Äidin suolistomikrobistoon taas vaikuttavat painonnousu raskauden aikana, ruokavalio ja mahdollinen raskausajan diabetes.
Suoliston mikrobistolla on tärkeä merkitys lapsen terveyteen lapsuudessa ja myös myöhemmin. Tiedetään, että joissain lastensairauksissa, kuten lihavuudessa, tyypin 1 diabeteksessa, allergioissa ja astmassa suoliston bakteerikanta on muuttunut.
– Esimerkiksi stafylokkkien lisääntyminen ja bifidobakteerien väheneminen vaikuttavat monella tasolla, Suvi Virtanen täsmentää.
– Ne vaikuttavat tulehduksiin, suoliston läpäisevyyteen, immuunisysteemin kehittymiseen, kylläisyyshormoneihin, energian hyväksikäyttöön, lipogeneesiin eli rasvan muodostukseen glukoosista. Ne vaikuttavat maksatoksisesti, kroonisen inflammaation lisääntymisenä, lihavuuden riskiin myös myöhemmin, metabolisen oireyhtymän riskiin ja alkoholista riippumattoman maksasairauden riskiin.
– Tästä muodostuu noidankehä, sillä kun lapsi saa nämä kaikki, tultuaan itse äidiksi hän lisää entistä enemmän oman lapsensa riskejä.
Ravintoaineiden sopiva saanti tärkeää
Äidin liian vähäinen energiansaanti raskausaikana voi johtaa puutteelliseen ravintoaineiden saantiin, sikiön kehityksen hidastumiseen, aikuisiän sydän- ja verisuonisairauksien sekä aikuistyypin diabeteksen riskiin. Liiallinen energiansaanti toisaalta lisää raskauskomplikaatioiden riskiä, lapsen ylipainon riskiä ja voi johtaa sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin.
Raskausaikainen liian vähäinen proteiininsaanti voi johtaa sikiön aliravitsemukseen ja pieneen kokoon. Proteiinin vähyys voi myös häiritä munuaisten kehitystä ja edelleen vaikuttaa verenpaineen kohoamiseen. Myös liian suurella proteiinin saannilla saattaa olla vaikutusta lapsen ylipainon riskiin aikuisena, mutta tästä on vain vähän näyttöä.
– Välttämättömät rasvahapot ovat tärkeitä sikiön normaalille kehitykselle. Ylipainon suhteen tulokset ovat aika ristiriitaisia, Virtanen toteaa rasvahappojen vaikutuksesta lapsen ylipainoon. – Enemmän on tutkimusta allergioiden ja astman suhteen.
Tuoreessa systemoidussa katsauksessa ja meta-analyysissä saatiin näyttöä, että raskaudenaikainen n-3 rasvahappojen ja kalan käyttö suojasi lasta allergisilta oireilta.
D-vitamiinia, folaattia, jodia
D-vitamiinia tarvitaan kalsiumtasapainoon, luunmuodostukseen, sikiön kasvuun, hermoston ja keuhkojen kehitykseen. On mm. näyttöä, että riittävä D-vitamiinin saanti suojaa varhaisilta keskenmenoilta ja alhaiselta syntymäpainolta. Vahvaa näyttöä on siitä, että D-vitamiinin ja kalsiumin puute raskausaikana johtaa vastasyntyneen veren liian matalaan kalsiumpitoisuuteen ja vakavaan sairauteen.
Folaatti on hermoston kehittymisen kannalta välttämätön. Foolihappolisällä voidaan pienentää sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön riskiä, ja suosituksiin onkin tämä lisätty. Näyttää siltä, että ilman lisää riittävään saantiin on vaikea päästä.
Jodin puutos on maailman yleisin ravintoaineen puutos. Suomessakin lähes 80 %:lla aikuisista on ainakin lievä jodinpuutos.
– Riskiryhmistä, kuten lapset ja raskaana olevat, meillä ei ole tietoa. Olemme sitä juuri analysoimassa, kertoo Suvi Virtanen.
Äidin ruokavalio vaikuttaa
Äidin raskaus- ja imetysaikaisella ruokavaliolla on vaikutusta lapsen tyypin 1 diabetesriskiin.
– On viitteitä siitä, että äidin juuston ja maidon runsas kulutus raskausaikana ja imeväisen korkea varhainen n-3 rasvahappotila olisivat yhteydessä säädeltyyn immunisaatioon maidon proteiineille, Virtanen kertoo. – Erityisesti n-3 rasvahapot edistävät tulehdusta ehkäisevän ympäristön syntymistä, mikä johtaa terveen sietokyvyn kehittymiseen lapsena.
– Äidin suurempi maidon kulutus raskausaikana näyttää liittyvän lapsen pienempään maitoallergian riskiin, jos äidillä itsellään ei ole astmaa eikä allergista nuhaa, Virtanen viittaa Jetta Tuokkolan artikkeliin European Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.
KL
Lähde:
tutkimusprofessori Suvi Virtasen esitys ”Äidin raskauden ja imetyksen aikaisen ruokavalion merkitys lapsen terveydelle” SRY:n kevätseminaarissa Helsingissä 18.3.2016.
Äidin raskaudenaikainen ravitsemus vaikuttaa syntyvän lapsen kokoon. Kuva: KL