Sopivasti suolaa, sokeria ja proteiinia lapsen ruokavalioon

Myön­tei­set ruo­kai­lu­ti­lan­teet, lap­sen osal­li­suus per­heen ruo­ka­puu­his­sa ja yh­des­sä ko­et­tu ruo­ka­ilo ke­hit­tä­vät lap­sen ruo­ka­va­li­o­ta ra­vit­se­muk­sel­li­ses­ti hy­vään suun­taan, sa­noo tut­ki­mus­pro­fes­so­ri Suvi Vir­ta­nen Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sel­ta. Hän neu­voo van­hem­pia kiin­nit­tä­mään eri­tyis­tä huo­mi­o­ta lap­sen suo­lan, so­ke­rin ja eläin­pro­te­ii­nin saan­tiin.

Lii­al­li­nen suo­lan ja so­ke­rin saan­ti on lap­sel­le sa­man­lai­nen ter­veys­ris­ki kuin ai­kui­sel­le­kin. Sekä las­ten suo­lan että so­ke­rin saan­ti ylit­tää suo­si­tel­lun ta­son kah­den vuo­den iäs­tä läh­tien. Run­sas suo­lan saan­ti nos­taa ve­ren­pai­ne­ta­so­ja jo lap­suu­des­sa. Se en­nus­taa myös ai­kuis­iän ko­hon­nut­ta ve­ren­pai­net­ta.

– Tut­ki­muk­sis­sa on saa­tu li­säk­si viit­tei­tä sii­tä, että lap­sen run­sas suo­lan käyt­tö on yh­tey­des­sä myös li­ha­vuu­den ke­hit­ty­mi­seen, Vir­ta­nen ker­too.

Vir­ta­nen muis­tut­taa, että suo­la­miel­ty­mys on pit­käl­ti opit­tu tot­tu­mus. Mitä suo­lai­sem­paan ruo­kaan lap­si tot­tuu, sitä enem­män hän sii­tä pi­tää. Sik­si koh­tuul­li­seen suo­lan käyt­töön on hyvä to­tu­tel­la jo pie­nes­tä pi­tä­en. 2-10-vuotiaille lap­sil­le so­pi­va suo­lan mää­rä on kor­kein­taan 3-4 gram­maa päi­väs­sä, alle 2-vuotiaille vain 2 gram­maa. Ime­väis­i­käi­sen lap­sen ruo­ka­va­li­os­sa ei pi­täi­si olla suo­laa eikä suo­laa si­säl­tä­viä elin­tar­vik­kei­ta ol­len­kaan.

Maltilla makeaa

Yhtä tär­ke­ää on to­tut­taa lap­si koh­tuul­li­seen so­ke­rin käyt­töön. Ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten mu­kaan enin­tään 10 pro­sent­tia koko päi­vän ener­gi­as­ta saa tul­la so­ke­ris­ta. Lap­si saa so­ke­ria en­nen kaik­kea pii­lo­so­ke­ri­na esi­mer­kik­si mehu­juo­mien, so­ke­roi­tu­jen jo­gurt­tien ja va­nuk­kai­den sekä ma­keis­ten ja suk­laan mu­ka­na. Lap­sen ruo­ka­va­li­on run­sas so­ke­rin mää­rä huo­non­taa yleen­sä koko ruo­ka­va­li­on laa­tua.

– Run­saas­ti so­ke­ria käyt­tä­vä lap­si saa ra­vin­nos­taan vä­hän kui­tua ja peh­me­ää ras­vaa. Myös D- ja E-vi­ta­mii­nin, mo­nien B-vi­ta­mii­nien sekä esi­mer­kik­si kal­siu­min ja rau­dan saan­ti heik­ke­nee, Vir­ta­nen lu­et­te­lee.

Ter­veys­hait­to­ja kas­vat­taa en­ti­ses­tään se, että run­sas so­ke­rin saan­ti on jo lap­sil­la yh­tey­des­sä li­sään­ty­nee­seen sy­dän­tau­tien ris­kiin. Run­sas so­ke­rin saan­ti al­tis­taa lap­sen li­ho­mi­sel­le, hei­ken­tää ve­ren ras­va-ar­vo­ja, ko­hot­taa ve­ren­pai­net­ta ja voi li­säk­si ras­voit­taa mak­saa. Vir­ta­sen mu­kaan tut­ki­mus­näyt­tö ris­keis­tä on vah­vaa.

– Eri­tyi­sen hai­tal­lis­ta so­ke­ri näyt­tää ole­van ime­väis­i­käi­sen lap­sen ruo­ka­va­li­os­sa, Vir­ta­nen sa­noo.

Lue li­sää so­ke­ris­ta tä­män leh­den ju­tus­ta Lii­al­li­nen so­ke­rin­saan­ti on haas­te koko lap­suus­iän

Runsas proteiinin saanti lihottaa

Vir­ta­nen neu­voo kiin­nit­tä­mään huo­mi­o­ta myös lap­sen pro­te­ii­nin saan­tiin. Tut­ki­muk­sis­sa on saa­tu vah­vaa näyt­töä sii­tä, että run­sas pro­te­ii­nin saan­ti var­hais­lap­suu­des­sa li­sää li­ha­vuu­den ris­kiä myö­hem­min elä­mäs­sä. Pie­nen lap­sen pro­te­ii­nin saan­tia voi­daan pi­tää kor­ke­a­na sil­loin, kun pro­te­ii­nin osuus päi­vän ener­gi­as­ta on yli 15 pro­sent­tia. Var­sin­kin eläin­pe­räis­ten pro­te­ii­ni­läh­tei­den mää­rää lap­sen ruo­ka­va­li­os­sa tu­li­si koh­tuul­lis­taa.

– Suo­ma­lai­set lap­set saa­vat pro­te­ii­nia eri­tyi­ses­ti mai­dos­ta, li­has­ta ja vil­ja­val­mis­teis­ta. Noin 60 pro­sent­tia las­ten saa­mas­ta pro­te­ii­nis­ta on eläin­pro­te­ii­nia. Sen osuut­ta voi­si hy­vin vä­hen­tää, Vir­ta­nen ker­too.

Viesti suosituksista rakentavasti

Koko per­heen ruo­ka­tot­tu­muk­siin on hyvä mah­dol­li­suus vai­kut­taa esi­mer­kik­si las­ten­neu­vo­las­sa ter­vey­den­hoi­ta­jan vas­taan­o­tol­la. Myös ra­vit­se­mus­te­ra­peu­tit koh­taa­vat työs­sään sään­nöl­li­ses­ti lap­si­per­hei­tä. Aina asi­an­tun­ti­jan ja per­heen kä­si­tys ter­veel­li­ses­tä syö­mi­ses­tä ei ole sa­man­lai­nen, vaan vas­tak­kain saat­ta­vat olla eri­lai­set ar­vot.

Vas­taa­va ra­vit­se­mus­te­ra­peut­ti Anet­te Palssa Ter­veys­ta­los­ta sa­noo, että ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­sis­ta on yri­tet­tä­vä kes­kus­tel­la ra­ken­ta­vaan sä­vyyn sil­loin­kin, kun asi­ak­kaan ja asi­an­tun­ti­jan ar­vot vas­taan­o­tol­la koh­taa­vat.

– Myö­täi­le, kuun­te­le, ky­se­le ja ih­met­te­le. Anna myön­teis­tä pa­lau­tet­ta, jos olet­te jos­ta­kin asi­as­ta sa­maa miel­tä. Väl­tä an­ta­mas­ta vies­te­jä, että ky­seen­a­lais­tat asi­ak­kaan arvo­va­lin­to­ja ja elä­mää. Älä mis­sään ni­mes­sä pro­vo­soi­du ja her­mos­tu, sil­lä sil­loin vii­meis­tään me­ne­te­tään kes­kus­te­lu­yh­teys asi­ak­kaan kans­sa, Palssa opas­taa.

Palssa itse pyr­kii tun­nis­ta­maan ja tu­ke­maan asi­ak­kaan esil­le tuo­maa muu­tos­pu­het­ta. Asi­ak­kaan omaa mo­ti­vaa­ti­o­ta muu­tok­seen kan­nat­taa vah­vis­taa.

– Tär­ke­ää on kui­ten­kin säi­lyt­tää tun­ne va­paa­eh­toi­suu­des­ta. Ih­mi­sel­lä pi­tää olla tun­ne sii­tä, että hän voi itse oh­ja­ta te­ke­mi­si­ään.

Palssan mu­kaan myön­tei­syys ja pyr­ki­mys em­pa­ti­aan kan­ta­vat sil­loin­kin, kun arvo­ris­ti­rii­dat uh­kaa­vat tur­haut­taa.

– On hyvä muis­taa, että asi­a­kas ha­kee hy­väk­syn­tää ar­vo­jen­sa mu­kai­sel­le ar­jel­leen. Lop­pu­jen lo­puk­si kyse on pal­jon isom­mis­ta asi­ois­ta kuin ruo­as­ta, jos­ta vas­taan­o­tol­la pu­hu­taan, Palssa poh­tii.

Kir­joit­ta­ja:

Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen

Läh­de:

Suvi Vir­ta­sen ja Anet­te Palssan pu­heen­vuo­rot Val­ta­kun­nal­li­sil­la Ra­vit­se­mus­päi­vil­lä 13.10.2016 Hel­sin­gis­sä.

Lau­tas­mal­li oh­jaa hy­viin va­lin­toi­hin. Kuva: Val­ti­on ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­ta