Näkökulmia ruotsalaiseen kouluruokailuun

Tuo­re kou­lu­ruo­kai­lua kä­sit­te­le­vä ruot­sa­lai­nen väi­tös­tut­ki­mus pal­jas­ti, että muis­tot kier­ty­vät usein ne­ga­tii­vis­ten sat­tu­mus­ten ym­pä­ril­le. Hy­viä asi­oi­ta ei niin­kään muis­tel­la. Täs­tä tut­ki­ja pää­tyi poh­ti­maan, mik­si ne­ga­tii­vi­suus hal­lit­see kou­lu­ruo­kai­lus­ta käy­tä­vää kes­kus­te­lua. Hän toi vah­vas­ti esil­le, että täs­sä val­lit­see ris­ti­rii­ta ruot­sa­lai­sen hy­vin­voin­ti­yh­teis­kun­nan ide­aa­lin ja kou­lu­ruo­kai­lul­le ase­tet­tu­jen ta­voit­tei­den vä­lil­lä. Kou­lu­ruo­kai­lu saa an­sait­se­ma­ton­ta ne­ga­tii­vis­ta kai­ku­poh­jaa täs­tä kes­kus­te­lu­ta­vas­ta.

Sa­maa voi­daan poh­tia myös Suo­mes­sa. Vuo­sit­tain tar­jot­ta­vat tu­han­net ja tu­han­net on­nis­tu­neet kou­lu­lou­nas­an­nok­set ei­vät pää­se ot­si­koi­hin, mut­ta yksi epä­on­nis­tu­nut ta­pah­tu­ma nou­see jul­ki­suu­teen ja vah­vis­taa kou­lu­ruo­ka­kes­kus­te­lun ne­ga­tii­vi­sia sä­vy­jä.

Ruot­sa­lai­sen tut­ki­muk­sen ha­vain­noin­ti­o­suu­des­sa kou­luis­sa saa­tiin sel­vil­le opet­ta­jien eri­lai­sia roo­le­ja. ”So­si­aa­li­nen opet­ta­ja” (sociable teacher role) pyr­kii vuo­ro­vai­ku­tuk­seen op­pi­lai­den kans­sa. ”Kas­vat­ta­va opet­ta­ja” (educating teacher role) pyr­kii neu­vo­maan ja kor­jaa­maan op­pi­lai­den va­lin­to­ja.  ”Vält­te­le­vä opet­ta­ja” (evasive teacher role) yrit­tää kier­tää oh­jaus­teh­tä­vän­sä kou­lu­ruo­kai­lun ai­ka­na.

Kouluruokailua tarkasteltiin monipuolisesti

Väi­tös­tut­ki­muk­sen ta­voit­tee­na oli tar­kas­tel­la moni­puo­li­ses­ti kou­lu­ruo­kai­lua osa­na jul­ki­sen syö­mi­sen kent­tää Ruot­sis­sa.  Tut­ki­mus oli moni­me­to­di­nen ja koos­tui nel­jäs­tä ar­tik­ke­lis­ta.

En­sim­mäi­ses­sä ar­tik­ke­lis­sa laa­dit­tiin et­no­lo­gi­nen ky­se­ly­lo­ma­ke. Sil­lä kar­toi­tet­tiin ai­kuis­ten (n=192) muis­to­ja omis­ta kou­lu­ruo­kai­lu­a­jois­taan.

Seu­raa­vak­si ke­rät­tiin ai­neis­toa, jos­sa ha­vain­noi­tiin kou­lu­ruo­kai­lu­ti­lo­ja, haas­ta­tel­tiin kou­lun ruo­ka­pal­ve­lu­hen­ki­lös­töä (n=6) ja teh­tiin ryh­mä­haas­tat­te­lu­ja 4-5 luo­kan op­pi­lail­le (n= 52). Ai­neis­tos­ta koos­tet­tiin toi­nen ar­tik­ke­li, joka kes­kit­tyi opet­ta­jien vuo­ro­vai­ku­tus­muo­toi­hin ja roo­lei­hin hei­dän toi­mies­saan op­pi­lai­den kans­sa kou­lu­ruo­kai­lu­ti­lan­teis­sa.

Kol­man­nes­sa ar­tik­ke­lis­sa nos­tet­tiin esiin op­pi­lai­den (n= 147) kä­si­tyk­siä ruo­as­ta, syö­mi­ses­tä ja kou­lu­ruo­kai­lun to­teu­tu­mi­ses­ta.

Nel­jäs ar­tik­ke­li muo­dos­tui ky­se­ly­lo­ma­ke­ai­neis­tos­ta, jos­sa tut­kit­tiin ylei­sem­min las­ten ruo­ka­tot­tu­muk­sia ja väli­pa­lo­jen käyt­töä ko­to­na ja kou­lus­sa. Täs­sä ai­neis­tos­sa myös van­hem­mil­ta ky­syt­tiin las­ten väli­pa­lo­jen käy­tös­tä. Näin voi­tiin ar­vi­oi­da las­ten ja van­hem­pien kä­si­tys­ten yh­den­mu­kai­suut­ta. Se oli muu­ten mel­ko hyvä, pait­si ma­keis­ten ja suk­laan syö­mi­sen osal­ta.

Laa­dul­lis­ten ja mää­räl­lis­ten me­ne­tel­mien yh­dis­tä­mi­sel­lä saa­tiin eri­lai­sia näkö­kul­mia ruot­sa­lai­seen kou­lu­ruo­kai­luun.  Pul­ma­na oli kui­ten­kin sel­ke­än pu­nai­sen lan­gan koos­ta­mi­nen, jos­sa tu­lok­sis­ta nos­tet­tai­siin esiin ai­dos­ti uu­sia ke­hit­tä­mis­tar­pei­ta.

Kirjoittaja:

Päi­vi Palo­joki, pro­fes­so­ri
Opet­ta­jan­kou­lu­tus­lai­tos, Hel­sin­gin yli­o­pis­to

Lähde:

Christine Persson Osowskin väi­tös syys­kuus­sa 2012 Upp­sa­lan yli­o­pis­tos­sa  ” The Swedish School Meal as a Public meal: Collective Thinking, Actions and Meal  Patterns” . Sen voi la­da­ta pdf-muo­dos­sa täs­tä.

Christine Persson Osowski