Tuore kouluruokailua käsittelevä ruotsalainen väitöstutkimus paljasti, että muistot kiertyvät usein negatiivisten sattumusten ympärille. Hyviä asioita ei niinkään muistella. Tästä tutkija päätyi pohtimaan, miksi negatiivisuus hallitsee kouluruokailusta käytävää keskustelua. Hän toi vahvasti esille, että tässä vallitsee ristiriita ruotsalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ideaalin ja kouluruokailulle asetettujen tavoitteiden välillä. Kouluruokailu saa ansaitsematonta negatiivista kaikupohjaa tästä keskustelutavasta.
Samaa voidaan pohtia myös Suomessa. Vuosittain tarjottavat tuhannet ja tuhannet onnistuneet koululounasannokset eivät pääse otsikoihin, mutta yksi epäonnistunut tapahtuma nousee julkisuuteen ja vahvistaa kouluruokakeskustelun negatiivisia sävyjä.
Ruotsalaisen tutkimuksen havainnointiosuudessa kouluissa saatiin selville opettajien erilaisia rooleja. ”Sosiaalinen opettaja” (sociable teacher role) pyrkii vuorovaikutukseen oppilaiden kanssa. ”Kasvattava opettaja” (educating teacher role) pyrkii neuvomaan ja korjaamaan oppilaiden valintoja. ”Välttelevä opettaja” (evasive teacher role) yrittää kiertää ohjaustehtävänsä kouluruokailun aikana.
Kouluruokailua tarkasteltiin monipuolisesti
Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tarkastella monipuolisesti kouluruokailua osana julkisen syömisen kenttää Ruotsissa. Tutkimus oli monimetodinen ja koostui neljästä artikkelista.
Ensimmäisessä artikkelissa laadittiin etnologinen kyselylomake. Sillä kartoitettiin aikuisten (n=192) muistoja omista kouluruokailuajoistaan.
Seuraavaksi kerättiin aineistoa, jossa havainnoitiin kouluruokailutiloja, haastateltiin koulun ruokapalveluhenkilöstöä (n=6) ja tehtiin ryhmähaastatteluja 4-5 luokan oppilaille (n= 52). Aineistosta koostettiin toinen artikkeli, joka keskittyi opettajien vuorovaikutusmuotoihin ja rooleihin heidän toimiessaan oppilaiden kanssa kouluruokailutilanteissa.
Kolmannessa artikkelissa nostettiin esiin oppilaiden (n= 147) käsityksiä ruoasta, syömisestä ja kouluruokailun toteutumisesta.
Neljäs artikkeli muodostui kyselylomakeaineistosta, jossa tutkittiin yleisemmin lasten ruokatottumuksia ja välipalojen käyttöä kotona ja koulussa. Tässä aineistossa myös vanhemmilta kysyttiin lasten välipalojen käytöstä. Näin voitiin arvioida lasten ja vanhempien käsitysten yhdenmukaisuutta. Se oli muuten melko hyvä, paitsi makeisten ja suklaan syömisen osalta.
Laadullisten ja määrällisten menetelmien yhdistämisellä saatiin erilaisia näkökulmia ruotsalaiseen kouluruokailuun. Pulmana oli kuitenkin selkeän punaisen langan koostaminen, jossa tuloksista nostettaisiin esiin aidosti uusia kehittämistarpeita.
Kirjoittaja:
Päivi Palojoki, professori
Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto
Lähde:
Christine Persson Osowskin väitös syyskuussa 2012 Uppsalan yliopistossa ” The Swedish School Meal as a Public meal: Collective Thinking, Actions and Meal Patterns” . Sen voi ladata pdf-muodossa tästä.
Ravitsemuskatsaus 2-2012Lapset, nuoret ja ravitsemus23.11.2012