Uudistetussa lihavuuden Käypä hoito -suosituksessa lasten ja aikuisten hoitosuositukset on yhdistetty ja ajanmukaistettu. Suosituksen tavoitteena on ehkäistä lihavuutta, edistää sen tunnistamista, tukea painonhallintaa, ehkäistä ja hoitaa lihavuuden aiheuttamia sairauksia sekä parantaa toiminta- ja työkykyä ja elämänlaatua elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Suositus korostaa potilaan ja perheen omien, yksilöllisten odotusten, tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioimista. Koska lihavuuteen vaikuttavat monet tekijät, myös hoitovaihtoehtoja tulisi olla monia. Hoidon moniammatillinen suunnittelu ja toteutus ovat siksi tärkeitä.
Ensisijassa elintapahoitoa
Pääosa lihavuuden hoidosta toteutetaan perusterveydenhuollossa. Vaikeaa lihavuutta voidaan hoitaa myös erikoissairaanhoidossa, jos perusterveydenhuollossa toteutettu hoito ei ole tuottanut toivottua tulosta. Lihavuutta hoitavilla tulee olla perustietämys lihavuuden hoidosta, ohjausosaamista ja myönteinen suhtautuminen lihavuutta sairastaviin. Moniammatillisten hoito-ohjelmien ja hoitoketjujen luomisen lisäksi tarvitaan henkilökunnan jatkuvaa kouluttamista ja painonhallintaryhmien järjestämistä.
Lihavuuden ensisijainen hoitomuoto on elintapahoito, jossa huomioidaan ruokatottumukset, liikunta, uni, päihteet, elämäntilanne, psyykkinen hyvinvointi ja voimavarat. Lisäksi käsitellään syömiseen ja painonhallintaan liittyviä ajatuksia, tunteita, asenteita ja käyttäytymistä sekä arvioidaan mahdollinen syömishäiriöoireilu.
Elintapahoidon tavoitteet ja sisältö suunnitellaan yksiöllisesti yhdessä potilaan/perheen kanssa siten, että ne johtaisivat pysyviin elintapojen muutoksiin, painonnousun pysähtymiseen tai painon laskuun (kasvuikäisillä lapsilla pituuspainon laskuun). Tavoitteet voivat kohdentua elämänlaatuun, psyykkiseen ja fyysiseen toimintakykyyn sekä lihavuuden liitännäissairauksien hoitoon. Ohjauskertojen määrä ja hoitoaika pohditaan yksilöllisesti lihavuuden vaikeuden, liitännäissairauksien ja resurssien mukaan.
Menetelmät ovat omatoimiseen lihavuuden hoitoon motivointi (mini-interventio) tai useita ohjauskertoja sisältävä tavoitteellinen elintapahoito, joissa ammattilainen vahvistaa potilaan/perheen omahoitovalmiuksia. Mikäli esille tulee syömisen hallinnan haasteita tai syömishäiriöoireilua, keskitytään ensisijaisesti syömisen hallintaa tukevaan ohjaukseen ja voidaan valita painoneutraali lähestymistapa. Lähestymistapa keskittyy elämänlaadun parantamiseen, terveyttä edistävien elintapojen lisäämiseen ja terveysriskien vähentämiseen nykyisestä painosta riippumatta.
Lasten ja nuorten lihavuuden hoito – koko perhe mukaan
Lasten lihavuuden arvioimiseen käytetään pituuspainoa ja yli 2-vuotiailla lapsilla myös kasvuvaiheen huomioivaa painoindeksiä, ISO-BMI:tä. On tärkeää tunnistaa lapsen lihominen varhain, jo leikki-iässä, sillä varhainen hoito on tehokkainta. Lihavilla lapsilla todetaan usein terveyshaittoja, kuten rasvamaksa, kohonnut verenpaine ja dyslipidemia.
- Lihavuuden hoito tapahtuu pääosin neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Hoidon ensisijainen tavoite ovat pysyvät elintapojen muutokset ja toissijainen tavoite yksilöllisen painotavoitteen saavuttaminen, joka voi olla lihomisen pysäyttäminen tai maltillinen pituuspainon/painon lasku. Hoito perustuu koko perheen elintapamuutosten tukemiseen. Vanhempia kannustetaan etenemään pienin askelin kohti suositeltavia elintapoja huomioiden perheen tarpeet ja voimavarat.
- Lapsen lihavuus otetaan esille hyvinvointilähtöisesti vanhemman tai vanhemman ja lapsen kanssa. Nuoren kanssa voi keskustelun aloittaa kysymällä hyvinvoinnista. Keskustelussa vahvistetaan lapsen itsetuntoa ja myönteistä kehonkuvaa. Puheeksi ottamisen apuna voidaan käyttää Neuvola- ja kouluikäisen lapsen painon puheeksiotto-opasta (neuvokasperhe.fi).
- Perheen elämäntilanne, voimavarat ja hoitohalukkuus sekä lapsen vointi on tärkeää selvittää ennen hoidon Perheen kanssa sovitaan etenemisestä, joko seurannasta tai hoidosta, joka toteutetaan yksilötapaamisin, ryhmissä, etävastaanottoina tai internetpohjaisesti. Perheitä kannustetaan tutustumaan Terveyskylän lastentalon painonhallinta- sekä Neuvokas perhe –sivuihin.
- Lapsen ja nuoren painonhallintaa edistävät säännöllinen ateriarytmi ja terveyttä edistävät ruokavalinnat. Lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota sopivaan energiapitoisen ruuan annoskokoon, jota tukevat pienemmät lautaset, lasit ja tarjoiluannos sekä lautasmallin mukaisesti koostettu ateria. Lisäksi on tärkeää syödä hitaasti keskittyen ruokailuun ruokapöydän ääressä. Vanhemmat edistävät lasten terveellistä ruokailua mallivaikutuksen kautta ja kiinnittämällä huomiota kotiin ostettavien ruokien laatuun. Kotiin ei esimerkiksi kannata ostaa naposteluun houkuttelevaa vierasvaraa. Vanhemmat myös auttavat lasta löytämään itselleen mielihyvää tuottavia asioita syömisen tilalle.
Aikuisten lihavuuden hoito – tavoitteena realistiset muutokset
Aikuisen potilaan hoidossa on olennaista selvittää, mitä potilas ajattelee painostaan ja mitä hän mahdollisesti on jo tehnyt painohallinnan eteen. Potilas on osallinen hoidon suunnittelussa ja häntä kannustetaan omahoitoon. Tärkeää on välttää syyllistämistä. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti. Tavoite voi olla painonhallinta tai maltillinen painonlasku. Jo viiden prosentin painon alenemisella voidaan saavuttaa edullisia aineenvaihdunnallisia muutoksia. Tämä tavoite on realistisesti saavutettavissa.
Aikuisten lihavuuden elintapahoito toteutetaan yksilötapaamisin, ryhmissä, etävastaanottoina tai internetpohjaisesti (esim. Terveyskylän painonhallintatalo). Aikuisen painonhallintaa tukevat parhaiten ruokatottumukset, jotka ovat realistiset ja huomioivat potilaan henkilökohtaiset mieltymykset ja terveydentilan. Keskeistä on, että tavoiteltu terveyttä edistävä ruokavalio toteutuu. Tarkat energiarajoitukset eivät useinkaan ole tarpeen.
Sekä painon vähentämistä että pysyvää painonhallintaa tukeva ruokailu toteutuu syömällä rauhallisesti ja säännöllisesti, suosimalla kasviksia ja muita pienen energiatiheyden elintarvikkeita, pienentämällä runsaasti energiaa sisältävien ruokien annoskokoja, vähentämällä runsaasti sokeria tai alkoholia sisältävien juomien käyttöä. Lisäksi on tärkeää huolehtia ruokavalintojen monipuolisuudesta ja proteiinin riittävästä saannista. Tavoiteltavien ruokatottumusten pysyvyyttä vahvistaa muutosta edistävien ja estävien ajatusten, tunteiden, asenteiden ja toimintamallien tunnistaminen ja ohjaaminen painon- ja syömisen hallintaa tukeviksi.
Kun tavoitteena on laihtuminen, elintapahoitoa tarvittaessa tukevia menetelmiä ovat erittäin niukkaenergiainen dieetti (ENED) (painoindeksi (BMI) ≥ 30 kg/m2) ja lääkitys (BMI ≥ 27/28 kg/m2). Niitä ei kuitenkaan tule koskaan käyttää ilman painonhallintaa tukevaa elintapaohjausta. ENED:n soveltuvuus tulee arvioida ennen sen aloittamista ja tarvittaessa varmistaa sen sopivuus lääkäriä konsultoiden.
Ellei asianmukainen elintapahoito ole tuottanut pysyvää laihtumistulosta, lihavuutta voidaan tietyin edellytyksin (BMI ≥ 30 kg/m2 ja huonossa hoitotasapainossa oleva tyypin 2 diabetes, BMI ≥ 35 kg/m2 ja liitännäissairauksia, tai BMI ≥ 40 kg/m2) hoitaa kirurgisesti. Ennen lihavuusleikkausarvioon lähettämistä potilaan on laihdutettava noin viisi prosenttia painostaan, jotta voidaan todentaa potilaan sitoutuminen leikkauksen edellyttämiin elintapamuutoksiin ja yhteistyöhön terveydenhuollon kanssa.
Lihavuuden hoito yli 65-vuotiailla – hyödyt ja haitat punnittava
Yli 65-vuotiaille suositeltava BMI on 23-29 kg/m2. Heille suositellaan ensisijaisesti painon vakaana pitämistä, terveyttä edistävää ruokavaliota ja liikuntaa. Etenkin vanhimmassa ikäryhmässä terveydenhuollon ammattilaisten tulee tapauskohtaisesti arvioida mahdollisen laihdutuksen hyödyt ja haitat sekä vaikutukset kokonaisterveyteen. Paras näyttö laihdutuksen hyödyistä yli 65-vuotiaiden fyysiselle toimintakyvylle ja elämänlaadulle on saatu, kun on yhdistetty liikuntaa ja ravitsemusta.
Lihavuuden hoidosta syvempää tietoa kaipaavia kannustetaan tutustumaan suosituksen sähköiseen versioon (www.käypähoito.fi). Versio sisältää suositustekstin lisäksi tutkimusnäyttöä sisältävät näytönastekatsaukset sekä lisätietoa antavat linkit.
Kirjoittajat:
FT, laillistettu ravitsemusterapeutti Anna-Maria Teeriniemi toimii Kuopion yliopistollisessa sairaalassa endokrinologian ja kliinisen ravitsemuksen poliklinikalla
FT, laillistettu ravitsemusterapeutti Marja Kalavainen toimii Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Lasten ja nuorten osaamiskeskuksessa endokrinologian poliklinikalla
FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Leila Karhunen toimii yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopiston Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä
Ravitsemuskatsaus 2-2020Painonhallinta & lihavuus27.5.2020