Maito ja Terveys ry:n 60 vuosikymmentä

Mai­to ja Ter­veys ry:n toi­min­ta it­se­näi­se­nä yh­dis­tyk­se­nä päät­tyy yh­dis­tyk­sen 62. toi­min­ta­vuon­na. Toi­min­to­ja yh­dis­te­tään Ruo­ka­tie­to Yh­dis­tys ry:een ke­sän ai­ka­na. Ruo­ka­tie­to jat­kaa so­vel­tu­vin osin Mai­to ja Ter­veys ry:n toi­min­ta-aja­tus­ta ja toi­min­taa. Toi­min­taa oh­jaa Ruo­ka­tie­toon pe­rus­tet­ta­va mai­to­vies­tin­nän oh­jaus­ryh­mä, jon­ka jä­se­niä ovat mm. osa Mai­to ja Ter­veys ry:n ny­kyi­sis­tä kan­nat­ta­ja­jä­se­nis­tä.

Mai­to ja Ter­veys ry on ol­lut mai­don ja mai­to­val­mis­tei­den tut­ki­tun ra­vit­se­mus­tie­don ko­ko­a­ja, vies­ti­jä ja toi­mi­ja, alan asi­an­tun­ti­ja­or­ga­ni­saa­tio. Mai­dos­ta on vies­tit­ty kul­loin­kin voi­mas­sa ole­vien ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten mu­kai­ses­ti. Yh­dis­tys on muo­kan­nut toi­min­taan­sa maa­il­man muut­tu­es­sa, mut­ta pe­rus­a­si­at ovat py­sy­neet sa­moi­na.

Yhdistyksen perustamista mietittiin pitkään

Useis­sa Eu­roo­pan mais­sa aloi­tet­tiin mai­to­va­lis­tus 1950-lu­vul­la. Suo­mes­sa mie­tit­tiin sa­maa, ja Suo­men rait­tius­jär­jes­tö­jen liit­to teki aloit­teen mai­don käy­tön edis­tä­mi­ses­tä vuon­na 1954. Tuol­loin pe­rus­tet­tiin Mai­don käy­tön edis­tä­mis­val­tuus­kun­ta pro­fes­so­ri A. I. Vir­ta­sen kan­nus­ta­ma­na.

Unicefilta avustusta maidon käsittelyyn

Uni­cef myön­si Suo­mel­le avus­tuk­sia mai­don kä­sit­te­lyä var­ten vuo­si­na 1949-1950. Apu tu­li­kin tar­pee­seen. So­dan jäl­kei­ses­sä ti­lan­tees­sa pik­ku­las­ten ylei­sin kuo­lin­syy Suo­mes­sa oli ri­pu­li, jon­ka syy­nä oli usein huo­nos­ti kä­si­tel­ty mai­to.

Uni­ce­fin avus­tuk­sil­la Suo­meen tuo­tiin kym­me­niä mai­don jääh­dy­tys-, pas­tö­roin­ti- ja pul­lo­tus­ko­nei­ta, jot­ka Suo­men hal­li­tus myi mei­je­reil­le.  Ker­ty­nei­den va­ro­jen käy­tös­tä teh­tiin Uni­ce­fin kans­sa so­pi­mus. Nii­tä oli käy­tet­tä­vä tut­ki­muk­seen ja kou­lu­tuk­seen las­ten ra­vit­se­muk­sen ja ter­vey­den edis­tä­mi­sek­si.

Uni­ce­fin edus­ta­ja piti tär­ke­ä­nä, että va­lis­tus­toi­min­ta kyt­ke­tään pul­lo­te­tun mai­don ja­ke­lun edis­tä­mi­seen.  Mai­don­tar­kas­tus­ja­os­ton yh­tey­teen eh­do­tet­tiin pe­rus­tet­ta­vak­si va­lis­tus­ta te­ke­vä osas­to Mai­to ja Ter­veys, joka myö­hem­min voi­tai­siin it­se­näis­tää yh­dis­tyk­sek­si. Mai­to ja Ter­veys -osas­toa ei kui­ten­kaan pe­rus­tet­tu tuol­loin heti.

Toiminta alkoi 1958

Vuon­na 1958 Mai­don edis­tä­mis­val­tuus­kun­ta päät­ti pe­rus­taa yh­dis­tyk­sen Mai­to ja Ter­veys ry – Mjölk och Häl­sa rf. Yh­dis­tys re­kis­te­röi­tiin 28.8.1958 ja loka­kuun alus­sa Mai­to ja Ter­veys ry:n toi­min­ta vii­mein al­koi Uni­ce­fin, val­ti­on, kun­tien ja mei­je­rien ra­hoi­tuk­sen tur­vin.

Mai­to ja Ter­veys ry:n en­sim­mäi­sek­si toi­min­nan­joh­ta­jak­si va­lit­tiin MMM Hilk­ka Pie­ti­lä. Hän ”pani mai­to­pyö­rän pyö­ri­mään” vauh­dil­la. Alan tie­do­tus­ta tar­vit­tiin eri­tyi­ses­ti las­ten ra­vit­se­muk­sen ko­hen­ta­mi­sek­si ja mai­don kä­sit­te­lyn pa­ran­ta­mi­sek­si. Yh­teis­työ­kump­pa­nei­ta oli help­po saa­da, kos­ka yh­dis­tyk­sen roo­li ei ol­lut kau­pal­li­nen.

Ote juu­ri aloit­ta­neen Mai­to ja Ter­veys ry:n päi­vä­kir­jan en­sim­mäi­ses­tä si­vus­ta vuo­del­ta 1958.

Uraauurtava aamiaiskampanja

Alus­sa yh­dis­tyk­sen toi­min­ta etsi muo­to­aan ja sol­mit­tiin yh­teyk­siä jär­jes­töi­hin, vi­ras­toi­hin ja lai­tok­siin. Vuon­na 1960 ”Kou­lu­ruo­ka – kan­san­ter­vey­den kul­ma­kivi” -tee­mal­la ha­lut­tiin li­sä­tä kou­lu­mai­don käyt­töä, ja sii­nä on­nis­tut­tiin­kin.

Seu­raa­vak­si käyn­nis­tet­tiin val­ta­kun­nal­li­nen, moni­vuo­ti­nen aa­mi­ais­kam­pan­ja. Neu­vo­loi­den, kou­lu­jen, mo­nien jär­jes­tö­jen ja työ­paik­ko­jen kaut­ta kam­pan­join­ti tuot­ti tu­los­ta: suo­ma­lais­ten aa­mi­ais­ta­vat al­koi­vat muut­tua ter­veel­li­sem­mik­si.

Kiitoskeräys Unicefille

Suo­men Uni­cef-toi­mi­kun­ta avus­ti yh­dis­tyk­sen toi­min­taa sen alku­tai­pa­leel­la. Vuon­na 1961 oli kii­tok­sen vuo­ro. Kan­sain­vä­li­se­nä mai­to­päi­vä­nä Suo­mi osal­lis­tui yh­dek­sän muun Eu­roo­pan maan kans­sa suu­reen mai­to­ke­räyk­seen, jon­ka tuo­tol­la toi­mi­tet­tiin mai­to­jau­het­ta sin­ne, mis­sä sii­tä oli huu­ta­va puu­te. Sa­mal­la ker­rot­tiin Uni­ce­fin tär­ke­äs­tä työs­tä las­ten hy­väk­si.

Suo­mes­sa ke­räys toi­mi­tet­tiin mai­don­tuot­ta­jien kes­kuu­des­sa. Tuot­ta­jil­ta toi­vot­tiin ke­räyk­seen lit­ra mai­toa jo­kais­ta leh­mään­sä koh­den. Mai­to ja Ter­veys ry pai­nat­ti ke­räys­kir­jeen, jon­ka mei­je­rit toi­mit­ti­vat ti­loil­le. Ke­räys tuot­ti yli 13 mil­joo­naa sil­lois­ta mark­kaa, ja oli­si nyky­ra­has­sa yli 306 000 eu­roa.

Ke­räys­ra­hoil­la Uni­cef osti Suo­mes­ta täys­mai­to­jau­het­ta 34 306 ki­loa, joka lai­vat­tiin Af­rik­kaan. Näin Suo­men mai­don­tuot­ta­jien lah­joi­tus pää­tyi osak­si Uni­ce­fin avus­tus­oh­jel­maa.

Aineistoa alusta asti

Yh­dis­tyk­sen tuot­ta­maa ai­neis­toa on kaut­ta vuo­sien käy­tet­ty kou­luis­sa, päi­vä­ko­deis­sa, neu­vo­la­työs­sä, ter­vey­den­huol­los­sa ja jär­jes­tö­jen neu­von­ta­työs­sä.  On ol­lut esit­tei­tä, ju­lis­tei­ta, ope­tus­kuva­sar­jo­ja, dia­sar­jo­ja, fil­me­jä, vi­de­oi­ta, pe­le­jä, kort­te­ja, tar­ro­ja, as­kar­te­lu­ma­te­ri­aa­lia, tie­to­kone­oh­jel­mia, vuo­ro­vai­kut­tei­sia net­ti­si­vus­to­ja…

Esi­te vuo­del­ta 1958.

Yh­dis­tys on tuot­ta­nut myös elo­ku­via mai­don ta­ri­nas­ta elo­kuva­te­at­te­rei­hin alku­ku­vik­si. Vuon­na 1960 val­mis­tui Suo­men Uni­cef-toi­mi­kun­nan avus­tuk­sen tur­vin fil­mi ”Mai­don ta­ri­na” ja vuon­na 1967 Tai­de­te­ol­li­sen kor­ke­a­kou­lun op­pi­las­työ­nä ”Unel­man tans­si”.

Vuon­na 1987 kou­lu­lai­sil­le val­mis­tui ”Hauk­kaa pala” – oh­jel­ma koti­ta­lous- ja ATK-ope­tuk­seen. Ke­hit­ty­neem­pi ver­sio ”Sport­ti­pa­la”-tie­to­kone­oh­jel­ma val­mis­tui vuon­na 1988 ur­hei­li­joi­den ra­vit­se­muk­sen seu­ran­taan ja neu­von­nan tu­ek­si ur­hei­lu­o­pis­toil­le ja ra­vit­se­mus­te­ra­peu­teil­le. Ylä­as­teen, am­mat­ti­kou­lu­jen ja lu­ki­oi­den op­pi­lail­le val­mis­tui Ym­pä­ris­tö-tie­to­kone­peli vuon­na 1993.

Mai­to ja Ter­veys ry:n koti­si­vut avat­tiin in­ter­ne­tis­sä vuon­na 1996 osoit­tees­sa www.mai­to­ja­ter­veys.fi. Si­vus­toa jat­ke­taan tois­tai­sek­si.

Tele­vi­sio- ja elo­kuva­mai­non­taa teh­tiin en­sim­mäi­sen ker­ran vuon­na 1997, jol­loin se oli eh­to­na EU:n myön­tä­mäl­le pro­jek­ti­ra­hoi­tuk­sel­le. Mai­non­nan ra­hoi­tus koot­tiin mei­je­reil­tä yh­teis­työs­sä Suo­men Mei­je­ri­yh­dis­tyk­sen kans­sa. Mai­nos­toi­mis­to SEK & Grey:n to­teut­ta­ma ”En oo kos­kaan juo­nu mai­toa – ja sen huo­maa” -mai­nos sai val­ta­van huo­mi­o­ar­von.

Tehokasta tiedotusta

Mai­to ja Ter­veys on ol­lut ah­ke­ra tie­dot­ta­ja. Yh­dis­tys on pi­tä­nyt jouk­ko­vies­ti­miä ja toi­mit­ta­jia hy­vin ajan ta­sal­la ajan­koh­tai­sis­ta ra­vit­se­mus­a­si­ois­ta, esi­tel­lyt uu­det ai­neis­tot ja ot­ta­nut ak­tii­vi­ses­ti kan­taa mai­toa kos­ke­viin tie­toi­hin, us­ko­muk­siin ja väit­tei­siin.

Yh­dis­tys on seu­ran­nut jat­ku­vas­ti ra­vin­to­ta­set­ta ja elin­tar­vik­kei­den ku­lu­tus­lu­ku­ja, jot­ka ovat ol­leet yksi tie­do­tuk­sen aihe.

Mai­toa ja ra­vit­se­mus­ta on kä­si­tel­ty mo­nes­ta näkö­kul­mas­ta yh­dis­tyk­sen jär­jes­tä­mis­sä se­mi­naa­reis­sa 1960-lu­vul­ta läh­tien. Vii­mei­sin se­mi­naa­ri pi­det­tiin vas­tuul­li­suu­den näkö­kul­mas­ta yh­dis­tyk­sen 60-vuo­tis­juh­lan kun­ni­ak­si vuon­na 2018.

Vuon­na 1978 yh­dis­tys al­koi suun­ni­tel­la uut­ta toi­min­ta­muo­toa, ra­vit­se­mus­tut­ki­muk­sia re­fe­roi­vaa leh­teä. En­sim­mäi­nen Ra­vit­se­mus­kat­saus-leh­ti il­mes­tyi vuon­na 1979. Sitä jul­kais­tiin kak­si ker­taa vuo­des­sa, kun­nes vuon­na 2015 leh­ti alet­tiin jul­kais­ta ai­no­as­taan in­ter­ne­tis­sä. Nyt verk­ko­leh­ti il­mes­tyy 4 ker­taa vuo­des­sa. Leh­den tu­le­vai­suut­ta kar­toi­te­taan vie­lä.

En­sim­mäi­nen Ra­vit­se­mus­kat­saus jul­kais­tiin vuon­na 1979.

Kansainväliset maitopäivät

Mai­to ja Ter­veys ry sol­mi toi­min­tan­sa alus­ta läh­tien yh­tey­det Eu­roo­pan mai­den vas­taa­viin jär­jes­töi­hin ja osal­lis­tui ak­tii­vi­ses­ti Kan­sain­vä­li­sen mai­to­päi­vän val­mis­te­lu­toi­mi­kun­nan työ­hön.

YK:n maa­ta­lous­jär­jes­tö FAO ju­lis­ti Maa­il­man mai­to­päi­väk­si kesä­kuun en­sim­mäi­sen päi­vän 2000-lu­vun alus­sa. FAO koor­di­noi myös Kan­sain­vä­lis­tä kou­lu­mai­to­päi­vää, jota on vie­tet­ty syys­kuun lo­pus­sa 2000-lu­vun alus­ta läh­tien.

Maitotytöstä Maidon ja ravitsemuksen asiantuntijaan

Vuo­des­ta 1973 läh­tien va­lit­tiin vuo­sit­tain Mai­to­tyt­tö ja ker­ran Mai­to­poi­ka­kin. Mai­to­ty­tön esi­kuva oli Bri­tan­ni­an Dai­ry Qu­een, Mei­je­ri­ku­nin­ga­tar. Mai­to­tyt­tö va­lit­tiin kil­pai­lus­sa, jos­sa raa­ti va­lit­si so­pi­vis­ta eh­dok­kais­ta voit­ta­jan.

En­sim­mäi­nen Mai­to­tyt­tö Si­nik­ka Vep­sä­läi­nen va­lit­tiin vuon­na 1973. Esi­ku­va­na va­lin­nal­le oli Bri­tan­ni­an Dai­ry Qu­een.

Yksi Mai­to­ty­tön tär­keim­mis­tä teh­tä­vis­tä oli vie­dä mai­don sa­no­maa päi­vä­ko­tei­hin ja pi­tää oppi­tun­te­ja mai­dos­ta kou­lu­lai­sil­le. Mai­to­tyt­tö pi­ris­ti va­rus­mies­ten ra­vin­to- ja ter­veys­tem­pauk­sia ja muis­tut­ti työ­paik­ka­ra­vin­to­lois­sa, että mai­to on edul­lis­ta suo­ma­lais­ta pe­rus­ruo­kaa.

Vuon­na 2006 ei enää jär­jes­tet­ty Mai­to­tyt­tö­kil­pai­lua, vaan ha­et­tiin työ­paik­ka­il­moi­tuk­sel­la Mai­to­lä­het­ti­läs­tä, joka oli ra­vit­se­muk­sen asi­an­tun­ti­ja. Vuon­na 2019 va­lit­tiin vii­mei­sin Mai­don ja ra­vit­se­muk­sen asi­an­tun­ti­ja.

Valtakunnallinen Maitokannukisa

Vuon­na 1977 käyn­nis­tet­tiin yh­des­sä Kou­lu­lii­kun­ta­lii­ton, Kun­to­toi­mis­ton, ur­hei­lu­liit­to­jen ja mei­je­rei­den kans­sa pe­rus­kou­lun kuu­des­luok­ka­lai­sil­le tar­koi­tet­tu yleis­ur­hei­lun kol­mi­ot­te­lu, Val­ta­kun­nal­li­nen Mai­to­kan­nu­kisa. Ki­san suo­je­li­jak­si saa­tiin tasa­val­lan pre­si­dent­ti.

En­sim­mäi­ses­sä val­ta­kun­nal­li­ses­sa mai­to­kan­nu­ki­sas­sa vuon­na 1978 Olym­pi­a­sta­di­o­nil­la kamp­pai­li 25 jouk­ku­et­ta. Mai­to­kan­nu­kisa to­teu­tet­tiin vuo­si­na 1978–1993.

Es­poon Kauk­lah­den kou­lun jouk­kue voit­ti Mai­to­kan­nu­ki­san vuon­na 1978.

Koululaiset erityisasemassa

Kou­lu­lai­sil­la, kou­lu­ruu­al­la ja kou­lu­mai­dol­la on ol­lut eri­tyis­a­se­ma Mai­to ja Ter­veys ry:n toi­min­nan alus­ta läh­tien. Heti en­sim­mäi­se­nä vuon­na kou­lu­mai­don edis­tä­mi­ses­tä neu­vo­tel­tiin kou­lu­hal­li­tuk­sen kans­sa ja yh­dis­tys oli mu­ka­na FAO:n ja kou­lu­hal­li­tuk­sen jär­jes­tä­mäl­lä kou­lu­ruo­kai­lu­kurs­sil­la, jo­hon osal­lis­tu­vat kou­lu­ruo­kai­lua val­vo­vat koti­ta­lous­o­pet­ta­jat.

Kou­lu­ruo­kai­lua ke­hi­tet­tiin yh­teis­työs­sä kou­lu­hal­li­tuk­sen ja am­mat­ti­kas­va­tus­hal­li­tuk­sen kans­sa sekä myö­hem­min kou­lu­ruo­ka­se­mi­naa­reil­la. Esi­mer­kik­si vuon­na 1973 Mai­to ja Ter­veys ry ja kou­lu­hal­li­tus ju­lis­ti­vat Vuo­den kou­lu­ruo­kai­lu­e­män­tä­kil­pai­lun. 1970-lu­vul­la kou­lu­ja kan­nus­tet­tiin yh­teis­työs­sä kou­lu­hal­li­tuk­sen kans­sa viet­tä­mään kou­lu­ruo­kai­lun tee­ma­viik­ko­ja. Tee­mo­ja oli­vat mm. ”Syö ih­mi­sik­si ja voi hy­vin” ja ”Vieh­keys ja voi­ma – ja­et­tua iloa”.

Vuo­si­na 1980 ja 1988 to­teu­tet­tiin yh­des­sä kou­lu­hal­li­tuk­sen kans­sa kou­lu­ruo­ka­ky­se­lyt. Sel­vi­tys uu­sit­tiin yh­teis­työs­sä so­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri­ön kans­sa vuo­si­na 1994, 1998 ja 2003. Sel­vi­tys­ten poh­jal­ta syn­tyi eh­do­tuk­sia kou­lu­ruo­kai­lun ke­hit­tä­mi­seen.

Tärkeä koulumaitotuki

Eu­roo­pan uni­o­nin jä­se­nyys vuon­na 1995 toi kou­lu­mai­to­maa­il­maan kou­lu­mai­to­tuen ja mai­don me­ne­kin­e­dis­tä­mi­sen ra­hoi­tuk­sen. Mai­to ja Ter­vey­del­lä oli­kin alus­ta asti EU-ra­hoit­tei­sia kam­pan­joi­ta kou­lu­lai­sil­le.

Eu­roo­pan uni­o­nin kou­lu­mai­to­tu­kea mak­set­tiin kou­lu­jen käyt­tä­mil­le mai­to­lit­roil­le sitä enem­män, mitä ras­vai­sem­paa mai­toa tar­jot­tiin. Suo­ma­lai­set aloit­ti­vat voi­mak­kaan lob­bauk­sen, jot­ta meil­lä suo­si­tut kou­lu­mai­dot, ras­va­ton ja yk­kös­mai­to, pää­si­si­vät täy­si­mää­räi­sen tuen pii­riin.

Suo­mi sai­kin poik­keus­lu­val­la myös yk­kös­mai­don tuen pii­riin. Ras­va­ton mai­to saa­tiin mu­kaan kou­lu­mai­to­tu­keen vuo­den 2001 alus­ta. Kaik­kien mai­to­laa­tu­jen tasa­tuki to­teu­tui vuo­den 2008 alus­ta. Tämä edel­lyt­ti yli kym­me­nen vuo­den sin­ni­käs­tä työ­tä. Ny­kyi­sin tu­kea saa vain ras­va­ton mai­to.

Kou­lu­mai­to­tu­kea myön­ne­tään Suo­mes­sa ras­vat­to­mal­le mai­dol­le. Ku­vaa­ja: Mar­git Lind­holm/Stu­dio Eli­do

Kir­joit­ta­ja:

ETM, lail­lis­tet­tu ra­vit­se­mus­te­ra­peut­ti Ka­ta­rii­na Lal­luk­ka on työs­ken­nel­lyt pit­kään mai­don ra­vit­se­muk­sen am­mat­ti­lai­se­na. Ny­kyi­sin hän toi­mii pää­a­si­as­sa ra­vit­se­mus­te­ra­peut­ti­na poh­tien yk­si­löi­den ra­vit­se­mus­pul­mia.

Läh­teet:

Mai­to ja Ter­veys ry:n 20 vi­re­ää vuot­ta, Mai­toa kyy­dis­sä 40 vuot­ta ja MUIS­TA MAI­TO Mai­to ja Ter­veys ry – Mjölk och Häl­sa rf:n 50 vuot­ta

Mai­to ja Ter­veys ry:n toi­min­ta al­koi vuon­na 1958