Professori Pertti Mustajoki: Normaalipainon sijaan pitäisi puhua terveestä painosta

Yhä har­vem­pi työ­i­käi­nen suo­ma­lai­nen on nor­maa­li­pai­noi­nen. Val­ta­osa ai­kui­sis­ta on yli­pai­noi­sia tai li­ha­via, kun mit­ta­ri­na käy­te­tään pai­non pi­tuu­teen suh­teut­ta­vaa pai­no­in­dek­siä (BMI). Pai­no­in­dek­sin mu­kaan ih­mi­nen on nor­maa­li­pai­noi­nen, kun BMI aset­tuu vä­lil­le 18,5-25. Kun raja 25 ylit­tyy, ol­laan jo yli­pai­non puo­lel­la.

Pai­no­in­dek­si va­kiin­tui Suo­mes­sa ter­vey­den­huol­lon käyt­töön 1980-lu­vul­la. Sisä­tau­tien eri­kois­lää­kä­ri, pro­fes­so­ri Pert­ti Mus­ta­joen mu­kaan pit­kään käy­tös­sä ol­leen in­dek­sin käyt­töön liit­tyy kui­ten­kin on­gel­mia. Pit­kän uran li­ha­vuus­tut­ki­ja­na ja li­ha­vuu­den hoi­don asi­an­tun­ti­jana teh­nyt Mus­ta­joki ha­lu­ai­si pu­hua nor­maa­li­pai­non si­jaan yk­si­löl­li­sem­min ter­vees­tä tai ter­veel­li­ses­tä pai­nos­ta.

– Ih­mi­set ovat eri­lai­sia. Toi­set ovat syn­nyn­näi­ses­ti hoik­ka- ja toi­set ta­nak­ka­ra­ken­tei­sia. Sai­rauk­sien ris­kiä li­sää­vän yli­pai­non raja ei ole kai­kil­le sama 25. Ih­mi­sen pai­no voi olla edel­leen ter­veel­li­nen, vaik­ka pai­no­in­dek­si oli­si 26 tai 27, Mus­ta­joki sa­noo.

Terveydelle haitallisinta on vyötärörasva

Sai­rauk­sien ris­kin kan­nal­ta on oleel­lis­ta, min­ne yli­mää­räi­nen ras­va­ku­dos eli­mis­tös­sä ker­tyy. Hai­tal­li­sin­ta on vyö­tä­röl­le, vat­sa­on­te­loon ja mak­saan ker­ty­vä ras­va. Sitä voi Mus­ta­joen mu­kaan olla lii­kaa myös nor­maa­li­pai­noi­sel­la, jon­ka pai­no­in­dek­si on alle 25. Toi­saal­ta yli­pai­noi­sen ih­mi­sen lii­ka­ki­lot voi­vat si­jai­ta lan­ti­ol­la ja ala­var­ta­los­sa, mikä ei ole ter­vey­del­le sa­mal­la lail­la hai­tal­lis­ta kuin vyö­tä­rö­ras­va.

– Näis­tä syis­tä yli­pai­non raja 25 ei mis­sään ni­mes­sä ole ki­veen kir­joi­tet­tu, Mus­ta­joki täh­den­tää.

Mut­ta mikä sit­ten on ih­mi­sen ter­veel­li­nen pai­no? Mus­ta­joen mu­kaan se tar­koit­taa pai­noa, jo­hon ei lii­ty li­sään­ty­nyt­tä sai­rauk­sien ris­kiä tai vaa­raa. Kos­ka vat­sa­on­te­loon ker­ty­vä ras­va on ter­vey­del­le kaik­kein hai­tal­li­sin­ta, vyö­tä­rön­ym­pä­ryk­sen mit­taa­mi­nen on yk­sin­ker­tai­sin tapa mää­rit­tää ter­veel­lis­tä pai­noa.

– Se ker­too ter­vey­des­tä pa­rem­min kuin pai­no­in­dek­si, Mus­ta­joki to­te­aa.

Oh­jeel­li­nen raja vyö­tä­rö­li­ha­vuu­del­le on mie­hel­lä 100 ja nai­sel­la 90 sent­ti­met­riä. Tä­mä­kään ei ole Mus­ta­joen mu­kaan sen­tis­tä tai pa­ris­ta kiin­ni. Ter­vey­den kan­nal­ta ei ole eroa, onko mie­hen vyö­tä­rön­ym­pä­rys 99 vai 101 sent­ti­met­riä. Mitä enem­män men­nään ra­jan yli, sitä suu­rem­mak­si kas­vaa sai­rauk­sien ris­ki. Vyö­tä­rö­li­ha­vuus li­sää muun mu­as­sa tyy­pin 2 di­a­be­tek­sen, sy­dän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sien, uni­ap­ne­an ja joi­den­kin syö­pien ris­kiä.

– Muu­ta­mal­la yk­sin­ker­tai­sel­la veri­ko­keel­la pys­tyy sel­vit­tä­mään, onko vyö­tä­rö­li­ha­vuus jo vai­kut­ta­nut ter­vey­teen. Sai­ras­tu­mi­sen ris­kis­tä ker­to­vat esi­mer­kik­si ve­ren ko­hon­neet so­ke­ri- ja ras­va-ar­vot, Mus­ta­joki ker­too.

Vyötärömitta reagoi jo muutaman kilon laihdutukseen

Vaik­ka vyö­tä­rön­ym­pä­ryk­sen mit­taa­mi­nen on hyvä ter­veen pai­non mit­ta­ri, sen seu­raa­mi­ses­ta ei Mus­ta­joen mie­les­tä tar­vit­se teh­dä vii­koit­tais­ta ru­tii­nia. Pai­non­nou­suun on kui­ten­kin tär­ke­ää re­a­goi­da. Jos yli­mää­räi­siä ki­lo­ja ker­tyy, myös vyö­tä­rön­ym­pä­rys on hyvä mi­ta­ta.

– Hyvä uu­ti­nen on se, että vyö­tä­rö­li­ha­vuu­des­sa ter­veys ko­he­nee jo muu­ta­man ki­lon laih­tu­mi­sel­la. Lii­ka­ras­va hu­pe­nee vat­sa­on­te­los­ta ja mak­sas­ta pal­jon no­pe­am­min kuin ihon alta, Mus­ta­joki kan­nus­taa.

Kir­joit­ta­ja:

ETM Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen on toi­mit­ta­ja ja vies­tin­tä­y­rit­tä­jä, joka kir­joit­taa työk­seen ra­vit­se­muk­ses­ta ja ter­vey­des­tä.

Ter­ve Pai­no ry:n ta­voit­tee­na on pyr­kiä ra­joit­ta­maan li­ho­mi­sel­le al­tis­ta­vien elin­tar­vik­kei­den tar­jon­taa ja mark­ki­noin­tia. Kuva: Pe­xels.

Pit­kän uran li­ha­vuus­tut­ki­ja­na ja li­ha­vuu­den hoi­don asi­an­tun­ti­jana teh­nyt pro­fes­so­ri Pert­ti Mus­ta­joki ha­lu­aa pu­hua nor­maa­li­pai­non si­jaan yk­si­löl­li­sem­min ter­vees­tä pai­nos­ta. Yk­sin­ker­tai­sin tapa sen mää­rit­tä­mi­seen on vyö­tä­rön­ym­pä­ryk­sen mit­taa­mi­nen.