Suomalaisten ruokatottumukset kehittyvät pääosin myönteisesti

Suo­ma­lai­sen työ­i­käi­sen (15–64-vuotiaiden) vä­es­tön ruo­ka­tot­tu­mus­ten ke­hi­tys on vii­mei­sien vuo­si­kym­me­nien ai­ka­na ol­lut pää­osin myön­teis­tä, pal­jas­taa Suo­ma­lai­sen ai­kuis­vä­es­tön ter­veys­käyt­täy­ty­mi­nen ja ter­veys (AVKT) -tut­ki­mus. Kas­vis­ten ja kas­vi­öl­jyn ku­lu­tus on li­sään­ty­nyt, voin käyt­tö lei­vän pääl­lä on har­vi­nais­ta ja ras­vat­to­man mai­don suo­sio on kas­va­nut. Ly­hy­em­mäl­lä aika­vä­lil­lä ruo­ka­tot­tu­mus­ten ke­hi­tyk­ses­sä on kui­ten­kin ha­vait­tu myös epä­suo­tui­sia suun­tauk­sia, jot­ka nä­ky­vät muun mu­as­sa ko­van, tyy­dyt­ty­neen ras­van saan­nis­sa.

Lei­pä, eri­tyi­ses­ti ruis­lei­pä, on olen­nai­nen osa suo­ma­lais­ten ruo­ka­va­li­o­ta. Lei­vän ku­lu­tus oli 2000-lu­vun al­kuun asti jok­seen­kin ta­sais­ta, mut­ta sen jäl­keen ku­lu­tus on vä­hen­ty­nyt. Vuon­na 2000 päi­vit­täin syö­tiin kes­ki­mää­rin kuu­si lei­pä­vii­pa­let­ta, vuon­na 2013 nel­jä. Lei­vän ku­lu­tus on vä­hen­ty­nyt kaik­kien lei­pä­laa­tu­jen osal­ta. Esi­mer­kik­si vuon­na 2007 osal­lis­tu­jis­ta 7 % ei syö­nyt ruis­lei­pää päi­vit­täin. Vuon­na 2013 luku oli nous­sut 12 %:een.

Perunaa harvemmin

Myös mui­den suo­ma­lai­sil­le tär­kei­den hii­li­hyd­raat­ti­läh­tei­den käyt­tö on muut­tu­nut vii­me vuo­si­na. Pe­ru­nan ku­lu­tus on vä­hen­ty­nyt 2000-lu­vun vaih­teen jäl­keen. Yhä har­vem­pi syö pe­ru­naa päi­vit­täin. Vuon­na 2000 vä­hin­tään kol­me­na päi­vä­nä vii­kos­sa kei­tet­ty­jä pe­ru­noi­ta söi 56 %, vuon­na 2013 enää 32 %.

Sa­man­kal­tai­sia tren­de­jä hii­li­hyd­raat­tien vä­hen­tä­mi­ses­sä nä­kyi myös Finravinto 2012 -tut­ki­muk­ses­sa. Sii­nä to­det­tiin ruis­lei­vän ku­lu­tuk­sen vä­hen­ty­neen ja koko­nais­hii­li­hyd­raat­tien saan­nin pie­nen­ty­neen ver­tail­ta­es­sa vuo­sia 2007 ja 2012, mut­ta so­ke­rin­saan­nin py­sy­neen sa­ma­na.

Voita vai margariinia?

Kas­vi­ras­va­poh­jai­nen le­vi­te on ol­lut 1990-lu­vul­ta läh­tien suo­si­tuin lei­pä­ras­va. Vuon­na 2010 voi-kas­vi­öljy­se­os­ten käyt­tö al­koi li­sään­tyä ja sa­mal­la kas­vi­ras­va­le­vit­tei­den suo­sio las­ki. Tämä tar­koit­taa tyy­dyt­ty­neen ras­van saan­nin kas­vua. Vuon­na 2013 puo­let ai­kui­sis­ta käyt­ti pää­a­si­as­sa kas­vi­ras­va­poh­jai­sia le­vit­tei­tä lei­väl­lä, kun 2000-lu­vun alus­sa näin teki yli 60 %. Voi-kas­vi­öljy­se­ok­sia käyt­ti nai­sis­ta 38 % ja mie­his­tä 33 % vuon­na 2013. Vuo­teen 2009 asti voi-kas­vi­öljy­se­ok­sen lei­vän­pääl­lis­ras­vak­seen va­lit­se­vien osuus oli py­sy­nyt noin 20 pro­sen­tis­sa.

Voin käyt­tö lei­väl­lä on ol­lut vii­me ai­koi­na hy­vin vä­häis­tä, ruo­an­lai­tos­sa sen si­jaan hie­man suo­si­tum­paa. Voin suo­sio ruonvalmistusrasvana kas­voi 2010-lu­vun vaih­tees­sa. Sen käyt­tö li­sään­tyi vuo­den 2009 noin kah­dek­sas­ta %:sta vuo­den 2012 noin 14 %:iin. Vuon­na 2013 voin käyt­tö vä­he­ni.

Kas­vi­öljy on suo­si­tuin ruo­an­val­mis­tuk­ses­sa käy­tet­ty ras­va, yli puo­let käyt­tää sitä ruo­an­lai­tos­sa. Sen suo­sio on nous­sut ta­sai­ses­ti.

Rasvatonta maitoa

Vähä­ras­vais­ten juus­to­jen päi­vit­täi­nen käyt­tö kas­voi 2000-lu­vun vaih­teen jäl­keen, mut­ta läh­ti vuo­si­kym­me­nen vaih­teen lä­hes­ty­es­sä las­kuun. Sa­mal­la ras­vai­sem­pien juus­to­jen käyt­tö li­sään­tyi. Vuon­na 2006 päi­vit­täin ras­vai­sia juus­to­ja käyt­ti 15 % ja vähä­ras­vai­sia 19 % vas­taa­jis­ta, vuon­na 2013 vas­taa­vas­ti 22 % ja 15 %.

Ras­vat­to­man mai­don ku­lu­tus on li­sään­ty­nyt kaut­ta tut­ki­mus­jak­son, vuo­des­ta 1978 läh­tien. Vuon­na 2009 myön­tei­nen ke­hi­tys py­säh­tyi ja ras­vat­to­man mai­don suo­sio jopa vä­he­ni. Sa­maan ai­kaan ta­sai­se­na py­sy­nees­sä ke­vyt­mai­don ku­lu­tuk­ses­sa nä­kyi jon­kin ver­ran kas­vua eri­tyi­ses­ti nai­sil­la. Ras­va­ton mai­to on kui­ten­kin edel­leen ylei­sim­min käy­tet­ty mai­to­laa­tu. Vuon­na 2013 mie­his­tä 38 % ja nai­sis­ta 42 % joi pää­a­si­as­sa ras­va­ton­ta mai­toa. Ke­vyt­mai­toa käyt­ti mie­his­tä 32 % ja nai­sis­ta 25 %. Ras­vais­ten mai­to­jen ku­lu­tus vä­he­ni 2000-lu­vul­le asti ja on sen jäl­keen py­sy­nyt vä­häi­se­nä.

Kas­vis­ten käyt­tö on kas­va­nut ta­sai­ses­ti koko tut­ki­mus­jak­son ajan. Vuon­na 2013 tuo­rei­ta kas­vik­sia söi päi­vit­täin 35 % mie­his­tä ja 50 % nai­sis­ta. Kei­tet­ty­jen kas­vis­ten ku­lu­tus sekä he­del­mien ja mar­jo­jen ku­lu­tus on myös nous­sut 1990-lu­vun lo­pus­ta, mut­ta nii­den päi­vit­täi­nen käyt­tö ei ole yhtä yleis­tä kuin tuo­rei­den kas­vis­ten. He­del­miä ja mar­jo­ja käyt­ti päi­vit­täin 30 % vas­taa­jis­ta ja kei­tet­ty­jä kas­vik­sia 14 % vuon­na 2013.

Trendit vaikuttavat

Vii­mei­sim­män vuo­si­kym­me­nen vaih­tees­sa voi­mis­tu­nut ras­va­kes­kus­te­lu ja vähä­hii­li­hyd­raat­ti­sen ruo­ka­va­li­on suo­si­mi­nen oli­vat mer­kit­tä­viä vai­kut­ta­jia suo­ma­lais­ten ruo­ka­tot­tu­mus­ten muut­tu­mi­seen. Jul­ki­sen kes­kus­te­lun ja val­lit­se­vien ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten ky­seen­a­lais­ta­mi­sen myö­tä muu­tok­set nä­kyi­vät eri­tyi­ses­ti hii­li­hyd­raat­tien vä­hen­tä­mi­se­nä ja tyy­dyt­ty­neen ras­van li­sään­ty­nee­nä saan­ti­na.

Myös pro­te­ii­nin saan­tiin alet­tiin kiin­nit­tää en­tis­tä enem­män huo­mi­o­ta, vaik­ka puu­tet­ta pro­te­ii­nis­ta ei suo­ma­lai­sil­la ole. Var­si­nai­sik­si karp­paa­jik­si it­sen­sä luo­kit­te­li kui­ten­kin vain 7 % vas­taa­jis­ta vuon­na 2012 ja 5 % vuon­na 2013. Hii­li­hyd­raat­tien vält­te­ly oli ylei­sem­pää, jopa 20 % ker­toi vält­te­le­vän­sä kaik­kia hii­li­hyd­raat­te­ja ruo­ka­va­li­os­saan vuon­na 2013.

Tu­le­vat vuo­det näyt­tä­vät, pa­la­taan­ko pit­kään myön­tei­se­nä jat­ku­nee­seen ke­hi­tyk­seen ja nä­ky­vät­kö muu­tok­set tren­dis­sä vain ohi­me­ne­vä­nä not­kah­duk­se­na. Myön­teis­tä on kas­vis­ten käy­tön ta­sai­nen kas­vu. Kan­san­ter­vey­del­li­ses­tä näkö­kul­mas­ta on tär­keä va­li­ta ras­vat­to­mia ja vähä­ras­vai­sia mai­to­val­mis­tei­ta, lei­pä­ras­vak­si kas­vi­ras­va­le­vi­te ja ruo­an­lait­toon kas­vi­öljy. Kas­vis­ten, he­del­mien ja mar­jo­jen käyt­töä on hyvä edel­leen li­sä­tä.

AVTK -tut­ki­mus teh­dään vuo­sit­tain pos­ti­ky­se­ly­nä. Se lä­he­te­tään 5000 sa­tun­nai­ses­ti va­li­tul­le työ­i­käi­sel­le suo­ma­lai­sel­le. Tut­ki­mus on teh­ty vuo­des­ta 1978 läh­tien. Vas­taus­pro­sent­ti vuon­na 2013 oli 51 %. Vuo­sit­tain teh­ty­nä tut­ki­mus ker­too ajan­koh­tai­sis­ta muu­tok­sis­ta vä­lit­tö­mäs­ti. AVTK-tut­ki­mus on tär­keä työ­vä­li­ne ter­veys­po­liit­ti­ses­sa suun­nit­te­lus­sa. Sitä hyö­dyn­ne­tään myös mo­nis­sa tie­teel­li­sis­sä tut­ki­muk­sis­sa ja muun mu­as­sa eri­lais­ten ter­veyt­tä edis­tä­vien oh­jel­mien suun­nit­te­lus­sa.

Kir­joit­ta­ja:

Anni Helldán, tut­ki­ja, THL

Läh­teet:

Helldán A, Hela­kor­pi S, Uu­te­la A. Suo­ma­lai­sen ai­kuis­vä­es­tön ter­veys­käyt­täy­ty­mi­nen ja ter­veys, ke­vät 2013. Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tos, Ra­port­ti 21/2013, Hel­sin­ki 2013.

Helldán A, Raulio S, Ko­so­la M, Tapa­nai­nen H, Ovas­kai­nen ML, Vir­ta­nen S. Finravinto 2012 -tut­ki­mus – The National FINDIET 2012 Survey. Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tos, Ra­port­ti 16/2013, Hel­sin­ki 2013.

Tau­luk­ko. Mies­ten ja nais­ten tiet­ty­jen ruo­kien ku­lu­tus.
Läh­de: Helldán A, Hela­kor­pi S, Uu­te­la A. Suo­ma­lai­sen ai­kuis­vä­es­tön ter­veys­käyt­täy­ty­mi­nen ja ter­veys, ke­vät 2013. Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tos, Ra­port­ti 21/2013, Hel­sin­ki 2013. Klik­kaa kuva suu­rem­mak­si