Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus heikentää elämänlaatua

Sai­rau­teen liit­ty­vä va­jaa­ra­vit­se­mus on ylei­nen, mut­ta huo­nos­ti tie­dos­tet­tu on­gel­ma Suo­mes­sa. Eu­roo­pas­sa on ar­vi­oi­tu, että va­jaa­ra­vit­se­muk­sen ris­ki on 30 %:lla sai­raa­la­po­ti­lais­ta ja sii­tä ai­heu­tu­vat ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set ovat kak­sin­ker­tai­set yli­pai­noon ver­rat­tu­na. Ris­ki­po­ti­lai­den tun­nis­ta­mi­nen ja te­hos­te­tun ra­vit­se­mus­oh­jauk­sen koh­den­ta­mi­nen näi­hin po­ti­lai­siin on kan­nat­ta­vaa.

Va­jaa­ra­vit­se­muk­sel­la tar­koi­te­taan ti­laa, jos­sa ra­vin­to­ai­nei­den saan­ti ei vas­taa ke­hon fy­si­o­lo­gis­ta tar­vet­ta ja jos­ta ai­heu­tuu hai­tal­li­sia mi­tat­ta­via muu­tok­sia ke­hon koos­tu­muk­ses­sa ja sen toi­min­nas­sa. Sai­rau­teen liit­ty­vään va­jaa­ra­vit­se­muk­seen liit­tyy aina inflammaatio eli tu­leh­dus­vas­te.

Inflammaation aste vai­kut­taa sii­hen, kuin­ka hy­vin ra­vit­se­mus­hoi­dol­la voi­daan kor­ja­ta ra­vit­se­mus­ti­laa sekä sii­hen mikä on eli­mis­tön ty­pen tar­ve.¹ Kroo­ni­set sai­rau­det, ku­ten keuh­ko­ah­tau­ma­tau­ti, mu­nu­ais­ten ja sy­dä­men va­jaa­toi­min­ta, syö­pä ja tu­leh­duk­sel­li­set suo­lis­to­sai­rau­det kuu­lu­vat ryh­mään, jos­sa inflammaation aste on lie­vä tai kes­ki­vai­kea. Suu­ret leik­kauk­set, va­ka­vat aivo­ta­pah­tu­mat ja teho­hoi­to­po­ti­laat kuu­lu­vat vai­ke­an inflammaation ryh­mään. Sai­rauk­sis­sa ja ti­lois­sa, joi­hin ei lii­ty inflammaatiota, ku­ten anorexia nervosa ja vai­kea dep­res­sio, ra­vit­se­mus­tila kor­jaan­tuu, kun syö­mis­tä es­tä­vät oi­reet ja te­ki­jät on pois­tet­tu. Sen si­jaan muis­sa sai­rauk­sis­sa ra­vit­se­mus­tila pa­lau­tuu nor­maa­lik­si vain, jos sai­raus tai tila väis­tyy. Ra­vit­se­mus­hoi­dol­la voi­daan näis­sä ti­lan­teis­sa hi­das­taa mer­kit­tä­väs­ti li­has­ka­toa.

Vajaaravitsemus aiheuttaa kärsimystä 

Va­jaa­ra­vit­se­muk­sen nä­ky­vin piir­re on laih­tu­mi­nen. Akuu­tis­sa vai­hees­sa me­ne­te­tään pää­a­si­as­sa ras­va­ku­dos­ta mut­ta ti­lan kroo­nis­tu­es­sa li­has­kato kiih­tyy. Pai­non­las­ku on mer­kit­tä­vä, kun pai­no on las­ke­nut yli 10 % puo­les­sa vuo­des­sa tai yli 5 % kuu­kau­des­sa. Po­ti­las me­neh­tyy, kun ta­voi­te­pai­nos­ta on me­ne­tet­ty 30-35 % tai li­has­ku­dok­ses­ta yli puo­let. Fa­taa­li pai­non­las­ku joh­taa sy­dä­men ja keuh­ko­jen va­jaa­toi­min­taan ja keuh­ko­kuu­mee­seen. Täs­tä syys­tä laih­tu­mi­nen li­sää mm. sy­dä­men ja mu­nu­ais­ten va­jaa­toi­min­ta­po­ti­lai­den kuol­lei­suut­ta. Va­jaa­ra­vit­se­mus li­sää in­fek­tio- ja leik­kaus­komp­li­kaa­ti­o­ris­kiä, sai­raan­hoi­don tar­vet­ta ja hei­ken­tää elä­män­laa­tua. Näi­den seu­rauk­se­na sairaalassaoloaika pi­te­nee 3-6 vrk:lla ja sai­raan­hoi­don kus­tan­nuk­set jopa kol­min­ker­tais­tu­vat.

Kolmannes sairaalapotilaista on riskipotilaita

Sai­rau­teen liit­ty­vä va­jaa­ra­vit­se­mus tun­nis­te­taan huo­nos­ti. Tut­ki­muk­set ovat osoit­ta­neet, että va­jaa­ra­vit­se­mus­ris­kin ylei­syys on yli 30 %.² Suo­mes­sa TAYS, KYS ja HUS ovat seu­lo­neet va­jaa­ra­vit­se­mus­ris­kiä. Näyt­tää sil­tä, että on­gel­ma on Suo­mes­sa sa­man­suu­rui­nen kuin muu­al­la Eu­roo­pas­sa. Va­ro­vas­ti ar­vi­oi­den se kos­kee lä­hes 500 000 po­ti­las­ta. Huo­les­tut­ta­vaa on, että näis­tä suu­rin osa jää to­te­a­mat­ta ja hoi­ta­mat­ta.

Kir­joit­ta­ja:

He­le­na Orell-Koti­kan­gas, THM, lail­lis­tet­tu ra­vit­se­mus­te­ra­peut­ti, Klii­ni­sen ra­vit­se­mus­te­ra­pi­an yk­sik­kö, Ra­vi­o­li, HUS

Läh­teet:

1. Sobotka L, editor. Basics in Clinical Nutrition. s. 21-22. Galen; 2011.723 p. 2. Sorensen J, Kondrup J, Prokopowicz J, et al. EuroOOPS: an international, multicentre study to implement nutritional risk screening and evaluate clinical outcome. Clinical Nutrition 2008;27:340-349.

2. Sorensen J, Kondrup J, Prokopowicz J, et al. EuroOOPS: an international, multicentre study to implement nutritional risk screening and evaluate clinical outcome. Clinical Nutrition 2008;27:340-349.

Sai­rau­teen liit­ty­vä va­jaa­ra­vit­se­mus tun­nis­te­taan huo­nos­ti. Kuva: KL