– Nyt vain odotamme, että kurssitetut panevat tiedot, taidot ja ideat jakoon omassa työyhteisössään. Maa- ja metsätalousministeriön ylijohtaja Veli-Pekka Talvela on rahoittajan edustajana tyytyväinen ruuan ja ruuantekijöiden arvostusta kohottaneiden hankkeiden tuloksiin. Tämän kaltaiset hankkeet tuovat ministeriön ruokapolitiikkaa esiin.
Ylijohtaja Talvela puhui ProTaRu- ja ResTaRu -hankkeiden päätösseminaarissa tammikuussa Helsingissä. Molemmat ovat koulutushankkeita, joissa oppimisen ja voimaantumisen kautta etsittiin oman työn arvostusta ja rohkeutta sen kehittämiseen. ProTaRu:n kirjattu tavoite on ”Taitava ruokapalveluhenkilöstö julkisten ruokapalveluiden laatuketjun elinvoima” ja ResTaRu:n ”Vastuullinen ja taitava ruokapalveluhenkilöstö muutosagenttina ruokahävikkiä vähentämässä ja ruokasivistystä nostamassa”. Molempien hankkeiden johtajana ja kouluttajana toimi FT Seija Lintukangas yrityksensä Edutaru Oy:n kautta ja yhteistyökumppaneiden avustuksella. Hankkeiden koulutusseminaarit toteutettiin vuosien 2012 ja 2013 aikana.
Kohti ruokasivistystä
– Osaava ruokapalveluhenkilöstö on kansanterveyden kivijalka. Moni kaivaa hautansa haarukalla, mutta moni on myös pelastunut. Ruokatottumuksilla on merkitystä, muistutti professori Päivi Palojoki Helsingin yliopistosta. Hänen mukaansa olemme siirtymässä vaikeanmakuisesta ravitsemuskasvatuksesta tutumpaan ruokakasvatukseen ja sitä kautta kohti ruokasivistystä.
Ohjausryhmän puheenjohtajana Päivi Palojoki nosti esille hankkeiden aikana täsmentyneitä käsitteitä. Ruokasivistykseen kuuluvat arvot, arvostus, vastuulliset ruuan valinnat, järkevä ruuan käyttö, hyvät tavat ja huomaavaisuus.
– Ruokapalvelun ammattilaiset tekevät ruokakasvatustyötä ja siihen heille on annettava edellytykset. Arvostus ansaitaan osaamisella. Siksi ruokapalveluhenkilöstö tarvitsee koulutusta, tiedottamista, yhteistyötä, ravitsemus- ja viestintätaitoja sekä vertaiskeskusteluja, joissa osaamista ja kokemusta jaetaan.
On opittu ja toteutettu ideoita
Päivi Palojoki kirjasi hankkeiden saavutuksia. Kurssitetuille selvisi, että oppiva työyhteisö löytää uusia toimintamalleja ja pelaa samaan maaliin. Yhteinen oppimispolku rohkaisi itseohjautuvaksi työntekijäksi ja muutoksia tuottavaan toimintaan.
Seija Lintukangas puolestaan havaitsi koulutetuissamyönteistä muutosta itsearvostuksessa, asennoitumisessa ja toiminnassa. Rohkeus ja osaaminen ruokakasvatukseen paranivat. Ruokahävikin vähentämiseen löydettiin konkreettisia toimia. Ympäristön arvostus ruokaa ja sen tekijöitä kohtaan koheni.
– Pelkkä informaatio-ohjaus ei riitä. Tarvitaan asioiden kansantajuistamista ja mahdollisuutta soveltaa tietoa käytäntöön. Työyhteisössä esimiesten vaikutus on avainasemassa, hän totesi.
Johtaja Tuija Sinisalo Kylänkattauksesta, Jyväskylän sisäisestä liikelaitoksesta, listaa oman henkilöstönsä kouluttautumisesta seuranneita ideoita: Laajennetun kasvattajuuden käsitteestä päästiin ideoimaan pedakokkiajatusta. Jyväskylässä kouluruokadiplomia innostui tavoittelemaan ja saikin seitsemän koulua. Opettajille ehdotettiin kouluruokailuopintoja asenteiden parantamiseksi. Kouluruokaa markkinoitiin esitteellä koululaisten vanhemmille. Ruokapalvelun tiedotteeseen syntyi ideanurkka, jossa hyviä käytäntöjä ja keksintöjä jaetaan muillekin. Myös Kylänkattauksen oma keittokirja nousi ideana esiin.
Marketta Lappalainen vastaa Hämeenkosken ravitsemuspalveluista. Hän piti seminaarien antia mielenkiintoisena ja kirjallisia tehtäviä vaativina, mutta innostavina. Koulutuksen myötä ruokapalvelu sai lisää näkyvyyttä. Ruokapalvelussa päätettiin toteuttaa toiveruokaviikko kaksi kertaa vuodessa. Oppilaskuntien kanssa sovittiin ruokajärjestäjistä ja muutenkin yhteistyö lisääntyi kouluyhteisössä.
Hankeraportit valaisevat
ProTaRu ja ResTaRu -hankkeista on julkaistu loppuraportit. Ne ovat valaisevaa luettavaa hankkeen toteuttamisesta ja tuloksista, mutta myös johdatusta ruokakasvatuksen ja ruokasivistyksen maailmaan.
Raporteissa on määritelty ja kuvattu, mitä on ruokakasvatus, ruokasivistys ja ruokakulttuuri. Niissä on myös kiinnostava katsaus oppimiseen, voimaantumiseen ja muutosagentiksi rohkaistumiseen.
Seminaarien ja oppimistehtävien sisällöt kertovat koulutuksen monipuolisuudesta ja oppimispolun rakentamisesta. Hankkeen tulokset on esitelty lainaamalla paljon kurssilaisten kokemuksia ja mielipiteitä.
Kirjoittaja:
Leena Packalen
Loppuraportit:
Restaru ja Protaru ovat luettavissa Laatuketjun sivuilla kohdassa hankkeet. Painettuja loppuraportteja voi tilata osoitteesta seija.lintukangas(at)edutaru.fi