Maitohappobakteeri voi vähentää koliikki-itkua

Jopa vii­des­osa ime­väis­i­käi­sis­tä kär­sii ko­liik­ki-it­kus­ta. Syy­tä ko­liik­kiin ei edel­leen­kään tun­ne­ta, eikä sii­hen ole te­ho­kas­ta hoi­toa.

Lää­ke­tie­teen li­sen­si­aat­ti Anna Pärtyn väi­tös­tut­ki­muk­sen mu­kaan Lactobacillus rhamnosus GG –mai­to­hap­po­bak­tee­ri voi tar­jo­ta tur­val­li­sen ja te­hok­kaan ta­van eh­käis­tä ja vä­hen­tää ime­väis­i­käi­sen vau­van it­kui­suut­ta.

Väi­tös­tut­ki­muk­sen tar­koi­tuk­se­na oli sel­vit­tää suolistomikrobiston ja it­kun yh­teyt­tä, tut­kia ko­liik­ki-it­kun pit­kä­ai­kai­sia vai­ku­tuk­sia ter­vey­del­le sekä sel­vit­tää pro- ja prebioottien tar­jo­a­maa mah­dol­li­suut­ta vä­hen­tää ja eh­käis­tä ko­liik­ki­oi­rei­ta.

Suolistomikrobisto yhteydessä itkuisuuteen

Väi­tös­tut­ki­muk­sen mu­kaan vau­van suolistomikrobiston koos­tu­mus on yh­tey­des­sä var­hai­sen it­kun mää­rään ja ko­liik­kiin. Suo­lis­ton vä­häi­nen laktobasillien ja bifidobakteerien mää­rä en­nus­taa it­kui­suu­den li­sään­ty­mis­tä. Kes­ko­se­na syn­ty­nei­den las­ten suolistomikrobisto poik­ke­aa täy­si­ai­kai­se­na syn­ty­nei­den las­ten mikrobistosta vä­häi­sem­män rin­ta­ruo­kin­nan, anti­bi­oot­ti­hoi­to­jen ja sai­raa­la­ym­pä­ris­tön vuok­si.

Tut­ki­muk­ses­sa var­hai­nen pro- ja prebioottilisä vä­hen­si kes­kos­las­ten it­kui­suut­ta kah­den en­sim­mäi­sen elin­kuu­kau­den ai­ka­na. Pro- tai prebioottia saa­neis­ta kes­kos­lap­sis­ta ko­liik­ki-it­kua oli 19 pro­sen­til­la. Lume­val­mis­tet­ta saa­nees­sa ryh­mäs­sä luku oli 47 pro­sent­tia. Myös täy­si­ai­kai­sil­la ko­liik­ki­lap­sil­la LGG-maitohappobkateeri vä­hen­si päi­vit­täis­tä ko­liik­ki-it­kun mää­rää ver­rat­tu­na lume­val­mis­tee­seen.

Vaikutusmekanismi vaatii lisätutkimuksia

Pärtyn mu­kaan tut­ki­mus­löy­dök­set ovat vas­ta alus­ta­via ja lisä­tut­ki­muk­sia tar­vi­taan. Mai­to­hap­po­bak­tee­re­ja ei voi vie­lä suo­si­tel­la ru­tii­nin­o­mai­seen ko­liik­ki­oi­rei­den hoi­toon. Pro- ja prebioottien vai­ku­tus suolistomikrobiston koos­tu­muk­seen oli tut­ki­muk­ses­sa mel­ko vä­häi­nen. Pro- ja prebiootit voi­vat kui­ten­kin tu­le­vai­suu­des­sa olla tur­val­li­nen eh­käi­sy- ja hoi­to­muo­to ko­liik­ki-it­kuun. Var­hai­nen ko­liik­ki-itku voi en­na­koi­da myö­hem­mäl­lä iäl­lä il­me­ne­viä toi­min­nal­li­sia vat­sa­vai­vo­ja.

Väi­tös­kir­jan ai­neis­to koos­tui kol­mes­ta ete­ne­väs­tä kaksoissokkoutetusta in­ter­ven­ti­o­tut­ki­muk­ses­ta. Tut­ki­mus­po­ti­laat oli­vat täy­si­ai­kai­se­na syn­ty­nei­tä lap­sia (n=89), en­nen­ai­kai­si­na syn­ty­nei­tä lap­sia (n=94) ja täy­si­ai­kai­si­na syn­ty­nei­tä ko­liik­ki­lap­sia (n=30).

Probiootti

Ter­veys­vai­kut­tei­set mai­to­hap­po­bak­tee­rit eli probiootit ovat ter­vee­seen suo­lis­toon kuu­lu­via hyö­dyl­li­siä bak­tee­re­ja. Probiootti on elä­vä mik­ro­bi, joka vai­kut­taa myön­tei­ses­ti ter­vey­teen tasa­pai­not­ta­mal­la suo­lis­ton mikrobistoa. Probioottien omi­nai­suu­det ja vai­ku­tuk­set ovat eri­lai­sia, jo­ten jo­kai­sen bak­tee­rin ter­veys­vai­ku­tuk­set pi­tää tut­kia erik­seen.

Prebiootti

Prebiootiksi kut­su­taan ohut­suo­les­sa imey­ty­mä­tön­tä kui­dun­kal­tais­ta hii­li­hyd­raat­tia, joka pa­ran­taa tie­tyn tai tiet­ty­jen mik­ro­bien kas­vua tai ak­tii­vi­suut­ta suo­lis­tos­sa saa­den ai­kaan ter­vey­del­le edul­li­sia vai­ku­tuk­sia. Prebioottina toi­mi­via oligosakkarideja on luon­nos­taan mm. par­sas­sa, ar­ti­so­kas­sa, si­pu­lis­sa, val­ko­si­pu­lis­sa ja soi­ja­pa­vuis­sa sekä mai­dos­sa ja äi­din­mai­dos­sa.

Kir­joit­ta­ja:

Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen, Vies­tin­tä Nutrimedia

Läh­de:

Anna Pärtty: Infant Colic Crying and Gastrointestinal Tract. Causes, Consequences and Cure. Tu­run yli­o­pis­ton jul­kai­su­ja D 1100. Tur­ku, 2013.

Vau­van ko­liik­ki-it­kun syi­tä ei edel­leen­kään tun­ne­ta. Kuva: KL