Tuoreessa väitöstyössä selvitettiin, vaikuttaako varhainen kasvu aikuisiän ruokatottumuksiin ja ruokavalioon liittyviin kansantautien riskitekijöihin. Elämänkaarinäkökulman mukaan aikuisiän krooniset kansantaudit voivat saada alkunsa jo sikiöaikana. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että pienellä syntymäkoolla on yhteys korkeampaan riskiin sairastua kansantauteihin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen, myöhemmällä iällä. Elintavoilla, kuten ruoankäytöllä ja fyysisellä aktiivisuudella on myös merkittävä osa näiden kansantautien synnyssä.
Väitöstutkimuksessa selvisi, että suuri syntymäkoko oli yhteydessä runsaampaan hedelmien ja marjojen kulutukseen. Kilon suurempi syntymäpaino oli yhteydessä noin 80 grammaa runsaampaan hedelmien ja marjojen kulutukseen. Suuri syntymäkoko oli yhteydessä myös runsaampaan hiilihydraattien ja kuidun saantiin sekä vähäisempään rasvan saantiin. Tulokset viittaavat siihen, että pienikokoisina syntyneillä voi olla epäterveellisemmät ruokatottumukset.
Pienipainoiset herkkiä suolalle
Tutkimuksessa havaittiin myös, että syntyessään pienipainoisilla suolan saanti nosti yläpainetta eli systolista verenpainetta. Sen sijaan syntyessään painavammilla suolan saanti ei vaikuttanut systoliseen verenpaineeseen. Suolan saannin ja alapaineen eli diastolisen verenpaineen välillä ei havaittu yhteyttä kummallakaan ryhmällä.
Tutkimuksessa pienipainoisuuden rajana oli 3050 g. Syntymäkokoon vaikuttaa äidin ravitsemuksen lisäksi mm. perimä, istukan toiminta ja mahdolliset sairaudet. Tulos osoittaa, että pienipainoisina syntyneet ovat herkempiä suolan saannista johtuvalle verenpaineen nousulle, minkä vuoksi he voivat erityisesti hyötyä suolan saannin rajoittamisesta.
Vauvan hidas kasvu on haitallista
Tutkimuksessa osoitettiin, että hidas kasvu ensimmäisenä elinvuotena voi vaikuttaa haitallisesti elimistön aterianjälkeiseen aineenvaihduntaan ja sen tapaan käsitellä ravintoa. Ruoka nosti imeväisiässä hitaasti kasvaneiden veren insuliinipitoisuutta ja veressä kiertävien rasvojen, triglyseridien, pitoisuutta voimakkaammin kuin kontrolliryhmällä. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että kasvu ensimmäisenä elinvuotena muokkaa aikuisiän aineenvaihduntaa ja voi siten lisätä riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen myöhemmällä iällä.
Tutkimukseen osallistui 2 003 ihmistä, jotka syntyivät Helsingissä vuosina 1934–1944, ja joiden syntymä-, neuvola- ja koulutiedot kasvumittoineen olivat saatavilla. He osallistuivat keskimäärin 61-vuotiaina vuosina 2001–2004 yksityiskohtaisiin terveystarkastuksiin, joissa mm. heidän painonsa, pituutensa ja verenpaineensa mitattiin ja he täyttivät 128-kohtaisen ruoankäytön frekvenssikyselyn. Heidän joukostaan 24 ylipainoista henkilöä osallistui ateriatestaukseen.
Kirjoittaja:
Mia-Maria Perälä, ETM (väit.)
Lähde:
Mia-Maria Perälän väitös 12.4.2014 Helsingin yliopistossa ”Early Growth and Adult Health: Programming of postprandial responses, food intake and salt sensitivity”.
Ravitsemuskatsaus 1-2014Ravitsemussuositukset23.6.2014