Merkittävä osa lehmänmaidon aiheuttamiksi epäillyistä vatsaoireista eivät johdu maidosta. Tämä selvisi tuoreesta Laura Merras-Salmion väitöstutkimuksesta.
Tutkimukseen osallistuneiden potilaiden vatsaoireiden aiheuttajiksi oli epäilty lehmänmaitoa. Kun potilaat altistettiin lehmänmaidolle, oireita sai vain noin kolmannes potilaista (32 %). Tavallisin oire oli löysävatsaisuus. Lähes yhtä moni potilas (31 %) sai vanhempien arvion mukaan merkittäviä oireita lume-altistuksen aikana. Lumeoireista tavallisimmat olivat itkuisuus ja pulauttelu. Yhdelläkään potilaista ei todettu lehmänmaidon IgE-vasta-aineita.
Kun lehmänmaidolle reagoineiden lasten ruokavaliosta poistettiin lehmänmaito, suolen limakalvolla oli vielä viitteitä leivästä tulehduksesta, mitä maitoaltistus ei muuttanut. Tästä voi päätellä, että osalla lehmänmaidolle reagoineista lapsista on suolen limakalvo muutenkin lievästi tulehtunut, eikä kyse ole välttämättä pelkästään lehmänmaitoallergiasta.
Eroja vuorovaikutuksessa
Oireettomilla tai lumeoireisilla lehmänmaitoallergikoiksi epäilyillä pikkulapsilla havaittiin hiukan poikkeava vuorovaikutusprofiili äidin kanssa. Äidin herkkyys ja lapsen halukkuus vuorovaikutukseen olivat alentuneet. Tutkimuksessa havaittiin yhteys vatsaoireisen, todentamattoman lehmänmaitoallergiaepäilyn ja heikentyneen vuorovaikutuksen välillä.
Epäselvät kipuitkut aiheuttavat pikkulasten perheille merkittävää huolta. On tärkeää tukea vatsaoireisten vauvojen vanhempia positiivisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi.
Ei turhia rajoituksia
Vatsaoireisissa, todentamattomissa maitoallergiaepäilyissä suositellaan usein lehmänmaidon poistamista ruokavaliosta. Tällainen ruokavalio johtaa mataliin lehmänmaito-vasta-ainetasoihin. Tiettyjen matalien vasta-ainetasojen on todettu lisäävän allergisoitumisriskiä pikkulapsilla. Lehmänmaitoproteiinitonta ruokavaliota ei siis pitäisi jatkaa pitkään ilman kaksoissokkovarmennusta suolisto-oireisen lehmänmaitoallergian epäilyissä.
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin pikkulasten vatsaoireiden ja lehmänmaitoallergian yhteyttä. Lisäksi tarkasteltiin psyykkisen kuormituksen merkitystä lehmänmaitoallergiassa ja sitä koskevissa epäilyissä.
Vain vatsaoireisia on noin neljäsosa lehmänmaitoallergikoista. Vatsaoireinen alatyyppi voidaan todentaa vain maitoaltistusta käyttäen, koska vatsaoireisilla lehmänmaitoallergikoilla ei ole yleensä IgE-vasta-aineita lehmänmaidolle. Tällöin ihopistokokeista ei ole hyötyä.
Lähde:
LL Laura Merras-Salmion väitös ”Clinical characteristics of cow’s milk allergy with gastrointestinal symptoms” 28.5.2014 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Ravitsemuskatsaus 1-2014Ravitsemussuositukset23.6.2014