Suomessa syötiin ja juotiin viime vuonna keskimäärin 175 litraa nestemäisiä maitotuotteita, 23 kiloa juustoa, 80 kiloa viljaa, 77 kiloa lihaa, 61 kiloa vihanneksia ja 58 kiloa hedelmiä.
Tiedot ilmenevät Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken ravintotaseen ennakkotiedoista.
Rasvattoman maidon kulutus kasvoi
Maitoa juotiin keskimäärin lähes 130 litraa henkeä kohti, lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Maidosta noin puolet oli kevytmaitoa, 40 prosenttia rasvatonta ja 10 prosenttia täysmaitoa.
Rasvattoman maidon kulutus kasvoi prosentin vuodesta 2012 muutaman vuoden laskusuunnan jälkeen. Kevytmaidon kulutus sen sijaan pieneni puolitoista prosenttia. Täysmaidon kulutus kasvoi vajaalla kolmella prosentilla, kun kasvu edellisenä vuonna oli kymmenen prosenttia.
Piimän kulutus pieneni vajaan viisi prosenttia, jogurtin ja viilin vajaat kolme prosenttia. Kerman kulutus oli samalla tasolla kuin vuonna 2012. Kaiken kaikkiaan nestemäisten maitovalmisteiden kulutus väheni vajaan prosentin edellisvuoteen verrattuna.
Rahka ja raejuusto maistuvat
Juuston kulutus kasvoi kuusi prosenttia reiluun 23 kiloon henkeä kohti. Juuston kulutus on kasvanut pitkään. Tästä kasvusta iso osa johtuu rahkan ja raejuuston kulutuksen kasvusta. Nämä molemmat lasketaan mukaan juuston kulutuslukuun.
Voin kulutus kasvoi edelleen hieman. Sitä syötiin viime vuonna keskimäärin 4,4 kiloa henkeä kohti. Rasvaseosten ja margariinien kulutustietoja ei ole saatavilla.
Ruis, kaura ja ohra nosteessa
Viljaa kulutettiin noin 80 kiloa viime vuonna henkeä kohti. Kokonaiskulutus väheni prosentilla.
Vehnän kulutus pieneni vajaan kilon muutaman vuoden takaiselle tasolle 46 kiloon. Ohran kulutus sen sijaan kasvoi vajaan kilon verran 2,4 kiloon. Myös rukiin ja kauran kulutus kasvoi hieman. Ruista kului 15,7 ja kauraa 5,6 kiloa. Riisin kulutus pysyi ennallaan 5,3 kilossa.
Siipikarjanlihan suosio kasvoi
Lihaa syötiin viime vuonna noin 77 kiloa henkeä kohti, kun mukaan lasketaan riista ja syötävät elimet. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 0,4 kiloa. Lihan kulutus on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana.
Siipikarjanlihan kulutus jatkoi kasvuaan puolella kilolla henkeä kohti. Sitä syötiin keskimäärin 19,5 kiloa. Sekä naudan- että sianlihan kulutus pieneni puoli kiloa. Sianlihaa syötiin 35,6 kiloa, naudanlihaa vuonna 18,4 kiloa, lampaan- ja hevosenlihaa 0,6 kiloa kumpaakin ja poronlihaa puoli kiloa.
Kananmunien kulutus ei juuri muuttunut edellisvuotisesta. Niitä syötiin keskimäärin 10,7 kiloa.
Tuoreita vihanneksia entistä enemmän
Tuoreiden vihannesten kulutus oli viime vuonna lähes 61 kiloa. Edellisvuoteen kasvua oli 3,5 kiloa henkeä kohti.
Tuoreita hedelmiä syötiin keskimäärin reilu 51 kiloa henkeä kohti. Tästä sitruksia oli 13 kiloa. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä nautittiin yhteensä vajaa 7 kiloa.
Tilasto kertoo muutoksista
Ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Ravintotaseeseen kuuluu yhteensä 12 eri elintarvikeryhmää.
Taseessa lasketaan kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi ja ruokakäyttöön. Ruokakäytön perusteella lasketaan elintarvikkeiden kulutusluvut henkeä kohti vuodessa.
Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska mm. varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin.
KL
Lähde:
Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, Ravintotase 2013 (ennakko)
Ravintotase 2013 (ennakko)