Kovan tason asiantuntemusta

Val­ti­on ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­nan (VRN) teh­tä­vä­nä on an­taa kan­sal­li­set ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­set, jot­ka pe­rus­tu­vat tie­teel­li­sen ar­vi­oon ja vah­vaan tut­ki­mus­näyt­töön. Neu­vot­te­lu­kun­ta edus­taa ko­van ta­son asi­an­tun­te­mus­ta, joka kat­taa ra­vit­se­muk­sen ko­ko­nai­suu­den: ra­vin­non tar­peen, ruu­an ter­veys­vai­ku­tuk­set, lii­kun­nan ja ra­vit­se­muk­sen yh­tey­den, ruu­an tien pel­lol­ta lau­ta­sel­le, kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen peri­aat­teet, ku­lut­ta­ja­käyt­täy­ty­mi­sen ja ruo­ka­tur­val­li­suu­den. Mu­ka­na ovat myös kan­san­ter­veys­työn, ra­vit­se­mus­kas­va­tuk­sen ja jouk­ko­ruo­kai­lun asi­an­tun­te­mus.

– Tämä ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­ta on pie­nem­pi ja kiin­te­äm­pi kuin ai­kai­sem­mat ja ra­vit­se­mus­a­si­an­tun­ti­juus vah­vis­tuu en­ti­ses­tään, us­koo VRN:n uusi pää­sih­tee­ri Arja Lyy­ti­käi­nen. Neu­vot­te­lu­kun­nan työs­sä on mah­dol­lis­ta käyt­tää ulko­puo­li­sia asi­an­tun­ti­joi­ta ja työ­ryh­miä.

Ikäryhmien suositukset päivitetään

Edel­li­nen ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­ta jul­kis­ti vuo­den alus­sa uu­det ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­set, jot­ka pe­rus­tu­vat laa­jaan poh­jois­mai­seen tie­teel­li­seen taus­ta­työ­hön. Neu­vot­te­lu­kun­nan työ jat­kuu nyt eri ikä­ryh­mien suo­si­tus­ten uu­dis­ta­mi­sel­la. Päi­vi­tys­tä kai­paa­vat niin var­hais­lap­suu­den kuin ikään­ty­nei­den­kin suo­si­tuk­set. Ja sit­ten ovat vuo­ros­sa kou­lu­lai­set.

– Pik­ku­las­ten ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­sis­sa ko­ros­tuu moni­puo­li­nen ja sään­nöl­li­nen syö­mi­nen ja ruo­ka­kas­va­tuk­sen näkö­kul­ma lap­si­per­heen ar­jes­sa. Ruo­ka­ilo ja yh­des­sä syö­mi­sen mer­ki­tys nos­te­taan esiin.

Arja Lyy­ti­käi­nen on tyy­ty­väi­nen sii­tä, että hän voi neu­vot­te­lu­kun­nan työs­sä edel­leen le­vit­tää las­ten ruo­ka­kas­va­tuk­sen hy­viä käy­tän­tö­jä ja mm. las­ten maku­kou­lu­hank­kei­den ko­ke­muk­sia. Hän on teh­nyt uraa­uur­ta­vaa työ­tä tuo­mal­la las­ten ruo­ka­kas­va­tuk­seen kaik­kia ais­te­ja ins­pi­roi­van SAPERE-me­ne­tel­män.

Kiivas keskustelu kertoo kiinnostuksesta

Suo­mes­sa on an­net­tu eri­lai­sia ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­sia 1940-lu­vul­ta läh­tien. Ne ovat aina ai­kan­sa tuo­tok­sia. Suo­si­tuk­set ovat pe­rus­tu­neet kul­loin­kin val­lit­se­vaan ti­lan­tee­seen, vä­es­tön ter­vey­den­ti­laan ja ra­vit­se­muk­sen pa­ran­ta­mi­sen tar­pei­siin sekä saa­tuun tut­ki­mus­tie­toon. Kul­loi­nen­kin tie­to vai­kut­taa pai­no­tuk­siin. Opit­tiin vi­ta­mii­nien vai­ku­tus kas­vuun ja ke­hi­tyk­seen ja sel­vi­tet­tiin, mis­tä nii­tä saa­daan. 1970-lu­vul­la kiin­nos­ti­vat ki­ven­näis­ai­neet. Vuo­rol­laan ovat kes­kus­te­lua hal­lin­neet ras­va, kui­dut, hii­li­hyd­raa­tit jne.

– Ne as­ke­leet on tar­vit­tu en­nen kuin on pääs­ty tä­hän päi­vään. Nyt ym­mär­re­tään en­tis­tä pa­rem­min ruo­ka­va­li­on ko­ko­nai­suu­den mer­ki­tys ja osa­taan suh­teut­taa syö­mi­nen mui­hin hy­vän elä­män osa-alu­ei­siin: uneen, lii­kun­taan ja mie­len­ter­vey­teen.

Va­paas­ti me­di­as­sa ja ver­kois­sa vel­lo­va kes­kus­te­lu ko­et­taa mi­tä­töi­dä ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­set ja haas­taa nii­den taus­tal­la ole­van asi­an­tun­te­muk­sen. Arja Lyy­ti­käi­nen nä­kee asi­an toi­sin:

– Kii­vas ja kriit­ti­nen kes­kus­te­lu on vain osoi­tus sii­tä, että ih­mi­set ovat kiin­nos­tu­neet ruu­as­ta ja sen ter­veys­vai­ku­tuk­sis­ta. Se­hän on pel­käs­tään po­si­tii­vis­ta. Toki voi­daan rat­sas­taa yk­sit­täi­sil­lä tut­ki­muk­sil­la ja teh­dä niis­tä kohu-uu­ti­sia ja häm­men­tää.

– On myös muis­tet­ta­va, että suo­si­tuk­sia ei ole teh­ty yk­si­löil­le. Nii­den suun­tai­sen ter­veel­li­sen ruo­ka­va­li­on voi koo­ta luo­vas­ti mo­nel­la ta­paa. En yleis­täi­si, että jul­ki­nen kes­kus­te­lu on tei­lan­nut suo­si­tuk­set. Kes­kus­te­lus­sa yk­sit­täi­set hen­ki­löt ja jot­kut ryh­mät vain tuo­vat esiin sen, mikä heil­le it­sel­leen on tär­ke­ää.

– Mei­dän on huo­leh­dit­ta­va sii­tä, että vä­es­töl­lä on oi­ke­aa tie­toa ter­veel­li­ses­tä ja tur­val­li­ses­ta syö­mi­ses­tä. Jo­kai­nen ta­hol­laan kui­ten­kin vas­taa omas­ta syö­mi­ses­tään.

Kunpa oppisimme syömään sopivasti

Arja Lyy­ti­käi­sen mu­kaan ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten taus­tal­la ole­va asi­an­tun­te­mus kel­paa auk­to­ri­tee­tik­si. Tut­ki­mus­näyt­tö on ar­vi­oi­tu ja pun­nit­tu to­del­la tar­kas­ti. Työ on teh­ty niin hy­vin kuin on voi­tu. Sa­mal­la on tun­nus­tet­ta­va, että kai­kes­ta ei vain ole tie­toa ja mo­nis­ta asi­ois­ta on niu­kas­ti laa­duk­kai­ta tut­ki­muk­sia.

En­sim­mäi­set poh­jois­mai­set suo­si­tuk­set, jois­sa Suo­mi oli mu­ka­na, an­net­tiin vuon­na 1968.  Lin­ja on hy­vin sama kuin tänä päi­vä­nä­kin. Suo­si­tuk­set ovat vain saa­neet li­sää tie­teel­lis­tä tu­kea. Tämä osoit­taa tut­ki­mus­näy­tön arvo­val­taa.

Arja Lyy­ti­käi­nen har­mit­te­lee vii­me vuo­sien karp­paus­muo­din ja tren­di­syö­mi­sen seu­rauk­sia. Vä­es­tön ko­les­te­ro­li- ja ve­ren­pai­ne­ta­sot nou­si­vat. Hy­väs­sä ke­hi­tyk­ses­sä taan­nut­tiin het­kes­sä 2000-lu­vun alku­puo­lel­le. Mut­ta ei niin pa­haa, ett­ei jo­tain hy­vää­kin. Ym­mär­rys ras­vas­ta on pa­ran­tu­nut. Sa­laa­tin­kas­tik­kei­den, ka­lan, päh­ki­nöi­den ja mar­ga­rii­nien kaut­ta luo­daan uut­ta suh­det­ta hy­vään ras­vaan.

Arja Lyy­ti­käi­sen mu­kaan ruo­ka­suo­si­tuk­set ei­vät ole hy­vin syö­mi­sen vai­keu­den ydin.

– Kun­pa op­pi­sim­me syö­mään it­sel­lem­me myös mää­räl­li­ses­ti so­pi­vas­ti. Se on erit­täin vai­ke­aa, kun ruo­ka on läs­nä kaik­ki­al­la päi­väs­tä toi­seen vuo­ro­kau­den ym­pä­ri. Hou­ku­tuk­sia riit­tää ja mark­ki­noin­ti rum­mut­taa uu­tuuk­sia. Tämä yli­tar­jon­nan ja jat­ku­van va­lin­nan ti­lan­tees­sa elä­mi­nen on tai­to­laji, jota pi­täi­si vie­lä enem­män tuo­da myös suo­si­tuk­sis­sa esil­le. Ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­set pai­not­ta­vat sään­nöl­lis­tä ate­ri­a­ryt­miä, mikä on hy­vin ja koh­tuul­li­ses­ti syö­mi­sen sel­kä­ran­ka.

Tietoa, tukea ja työkaluja

Ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­ta ei yk­sin ta­voi­ta laa­jas­ti vä­es­töä, vaik­ka sil­le kuu­lu­vat­kin vä­es­tö­ta­son ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­set vau­vas­ta vaa­riin. Arja Lyy­ti­käi­nen nä­kee neu­vot­te­lu­kun­nan roo­lin en­nen kaik­kea pe­rus­tan ja edel­ly­tys­ten luo­ja­na eri hal­lin­non­a­lo­jen, kun­tien ja kan­san­ter­veys- ja ruo­ka-alan jär­jes­tö­jen työl­le hy­vän ra­vit­se­muk­sen edis­tä­mi­ses­sä.

Ruo­ka­suo­si­tus­ten käy­tän­töön vie­jik­si tar­vi­taan koko ruo­ka­tuo­tan­to- ja elin­tar­vi­ke­ala sekä suur­keit­ti­öt, jot­ta ku­lut­ta­jal­le on tar­jol­la mait­ta­via ter­veyt­tä edis­tä­viä ruo­kia ja ate­ri­oi­ta. Neu­vot­te­lu­kun­ta tuot­taa tie­toa ja työ­ka­lu­ja tii­viis­sä yh­teis­työs­sä ra­vit­se­mus­alan toi­mi­joi­den kans­sa. Kan­taa ot­ta­van kes­kus­te­lun yllä­pi­tä­mi­nen ja po­li­tiik­ka­oh­jel­mien pro­ses­seis­sa mu­ka­na ole­mi­nen ovat myös neu­vot­te­lu­kun­nan vai­kut­ta­mi­sen kei­no­ja.

Pää­sih­tee­ri Lyy­ti­käi­sen vir­ka­paik­ka on elin­tar­vi­ke­vi­ras­to Evirassa, sen tuo­te­tur­val­li­suus­yk­si­kön tuo­te­tie­tous- ja ra­vit­se­mus­ja­os­tos­sa. Pää­sih­tee­riy­den li­säk­si hä­nel­le kuu­luu elin­tar­vik­kei­den ra­vit­se­muk­sel­li­sen täy­den­tä­mi­sen val­von­ta.

– Lain­sää­dän­tö vai­kut­taa mm. sii­hen, mil­lais­ta täy­den­nys­po­li­tiik­kaa har­joi­te­taan, mil­lai­sia elin­tar­vik­kei­ta mark­ki­noil­la on ja mi­ten ku­lut­ta­ja saa tie­toa ra­vin­to­si­säl­lös­tä. On tär­ke­ää, että vä­es­tön ter­vey­den kan­nal­ta vält­tä­mät­tö­mis­sä täy­den­nyk­ses­sä on­nis­tu­taan, vaik­ka täy­den­tä­mi­nen on va­paa­eh­tois­ta ja pe­rus­tuu suo­si­tuk­siin.

Arja Lyy­ti­käi­sen mie­les­tä elin­tar­vik­kei­den D-vi­ta­mi­noin­nis­sa on on­nis­tut­tu hy­vin. Aloi­tet­tiin va­ro­vas­ti, vai­ku­tus­ta saan­tiin ja ve­ren pi­toi­suuk­sia seu­rat­tiin ja an­nos­ta nos­tet­tiin tar­peen mu­kai­ses­ti. Jat­ku­va seu­ran­ta on tär­ke­ää. On tie­det­tä­vä mi­ten ih­mi­set syö­vät, mitä muu­tok­sia elin­tar­vik­kei­den ku­lu­tuk­ses­sa ta­pah­tuu ja kuin­ka eri vä­es­tö­ryh­mien D-vi­ta­mii­nin saan­ti ke­hit­tyy.

Kiinnostus on avain oppimiseen

Arja Lyy­ti­käi­nen iloit­see sii­tä, että ruu­an ym­pä­ril­lä on hy­vää eloa. Ruo­ka kiin­nos­taa ja sitä ha­lu­taan teh­dä yh­des­sä. Tämä kiin­nos­tus pi­täi­si osa­ta hyö­dyn­tää myön­tei­ses­ti myös hy­vin syö­mi­sen edis­tä­mi­ses­sä.

– Kiin­nos­tus on en­sim­mäi­nen etap­pi oi­kei­den ruo­kai­lu­tot­tu­mus­ten op­pi­mi­ses­sa. Miel­lyt­tä­vä ko­ke­mus ruo­kai­lus­ta ja hyvä, myön­tei­nen kä­si­tys it­ses­tä ruo­kai­li­ja­na kas­vat­ta­vat tie­don tar­vet­ta. Lap­set ja per­heet on koh­dat­ta­va siel­lä, mis­sä he muu­ten­kin ovat. Ne­tin tie­to- ja kes­kus­te­lu­tul­van rin­nal­le tar­vi­taan myös ”ruo­ka­koh­taa­mi­sia”, ryh­mä­toi­min­taa ja pienimuo­tois­ta kurs­si­toi­min­taa tu­ke­maan lap­si­per­hei­den ar­kea ja elä­mi­sen­tai­to­jen opet­te­lua.

Kir­joit­ta­ja: Lee­na Pac­ka­len

Nyt syö­mi­nen osa­taan suh­teut­taa mui­hin hy­vän elä­män osa-alu­ei­siin: uneen, lii­kun­taan ja mie­len­ter­vey­teen. Kuva: KL

Ra­vit­se­mus­kat­saus 2-2014Elä­män­ta­voil­la ter­veyt­tä9.12.2014