Vahvasti päätöksentekijöiden tukena
Lääketieteen ja kirurgian tohtori Juhani Eskola nimitettiin vuoden alussa pääjohtajaksi tuttuun taloon. Hän oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtaja ja vastasi terveyden suojelun toimialasta, johon kuuluvat muun muassa tartuntatautien torjunta sekä rokotusohjelma.
– Talo oli toki tuttu, mutta uutta on se, miten paljon pääjohtajan virkaan liittyy asioiden hoitoa talon ulkopuolella. THL:n sidosryhmät ja valtion hallinto odottavat laitokselta vahvaa asiantuntijatietoa päätöksenteon tueksi.
Pääjohtaja Eskola uskoo tutkimustiedon tarpeen vain lisääntyvän, kun yhteiskunta monimutkaistuu ja muutokset seuraavat toisiaan kiivaassa tahdissa.
– Asiantuntijuutta THL:ssä on, mutta meitä on arvosteltu sitä, ettemme aina ole osanneet tuoda tietoa kyllin selkeästi ja näkyvästi esiin.
Uudistus paketoi säästöt ja toiveet
Pääjohtaja Eskola sai johdettavakseen THL:n organisaatiouudistuksen. Siinä paketoidaan yhteen toisaalta lisääntyvät odotukset tiedon avaamisessa ja päättäjien avustamisessa ja toisaalta mittavat määrärahaleikkaukset. Uudistuksen ja toiminnan tehostamisen suuret linjat ovat selvillä, mutta kaikkia yksityiskohtia ei voida julkistaa ennen kuin YT-neuvottelut henkilöstön kanssa saadaan päätökseen. Supistamistarve on 130 henkilöä.
Ylimmässä johdossa siirrytään neljästä ylijohtajasta yhteen. Terveyden ja hyvinvoinnin eri osa-alueita hoitaa kuusi osastoa. Niiden lisäksi on kaksi osastoa, joilla on koko laitoksen läpi ulottuvia vastuita. Toinen vastaa laitoksessa tuotetun tiedon tehokkaasta hyödyntämisestä ja toinen hallinnon sujumisesta.
– Tutkimuksen kurittaminen määrärahoja leikkaamalla ja tutkijoiden ajaminen tyhjän päälle on surullista ja raskasta, pääjohtaja Eskola toteaa.
Hän on kuitenkin luottavainen THL:n tulevaisuuden suhteen. Määrärahojen leikkaus pakottaa miettimään tarkasti, mihin resursseja käytetään. Tulevaisuuden kannalta on entistä tärkeämpää tehdä juuri sitä, mitä organisaatiolta oikeasti odotetaan.
Pääjohtaja Eskola on vakuuttunut, että THL:llä on paljon annettavaa yhteiskunnalle. On vain löydettävä oikeat kanavat ja yhteinen kieli tiedon tarvitsijoiden kanssa. Hän ottaa mielellään vastaa ehdotuksia ja toiveita siitä, miten tutkimustietoa halutaan käyttöön. Mutta samalla hän toivoo ymmärrystä ja kärsivällisyyttä.
– Teemme parhaamme käytettävissä olevilla voimavaroille ja uudistumme odotusten ja ympäristön muuttuessa.
Ravitsemuksen asemaa ei uhata
Pääjohtaja Eskola lupaa, että ravitsemus on edelleen tärkeässä asemassa THL:n toiminnassa eikä siihen kohdistu säästötalkoissakaan erityistä uhkaa. Jostain varmaan joudutaan luopumaan, mutta kyllä ihmisen terveellisen ravitsemuksen osaaminen ja siihen vaikuttaminen ovat edelleen THL:n ydinasioita.
– Tiedon ja osaamisen markkinointia on vielä varaa tehostaa.
THL on vuosikymmenien ajan tuottanut arvokasta tietoa aikuisväestön terveyskäyttäytymisestä ja ruokailutottumuksista. Mutta samanlaista tietoa ei ole järjestelmällisesti kerätty ikäihmisistä eikä lapsista. Pääjohtaja Eskola myöntää, että näitä väestöryhmiä on seurattu huonosti. Koululaisista sentään tiedetään jotain.
– Puute on tiedostettu ja sen korjaamiseksi tiedonkeruita yhdistellään ja tehostetaan niin, että resurssit riittävät myös lasten ja vanhusten seurantaan.
Viime vuonna voimaan tullut nk. vanhuspalvelulaki vaatii kuntia huolehtimaan siitä, että vanhusten palveluilla on käytettävissään ravitsemuksen asiantuntemusta kunnassa. Vastuu on selkeästi kunnilla. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt THL:ltä arviota lain velvoitteen toteutuksesta. Se valmistuu tämän syksyn aikana.
THL liputtaa joukkoruokailun puolesta
– Iso joukko ihmisiä saa joukkoruokailun ansiosta monipuolisen aterian päivittäin. Sen lisäksi joukkoruokailu opettaa terveellistä ravitsemusta ja antaa siitä käytännön esimerkin. Joukkoruokailu on myös keino epätasa-arvon poistamiseen. Ajatellaan vaikka kouluruokailua. Se antaa kaikille koululaisille tasavertaisen mahdollisuuden kunnolliseen ateriaan päivittäin.
Pääjohtaja Eskola näkee joukkoruokailun myös keinona parantaa ikäihmisten ravitsemuspuutteita. Hänestä vanhusten palvelutalot tekevät todella arvokasta työtä tarjoamalla mahdollisuuden edulliseen ruokailuun, vaikkei sitä niiltä voida velvoittaakaan.
Maailmanlaajuista yhteistyötä
Terveyden ja hyvinvoinnin tutkiminen ja edistäminen on kansainvälistä ja maailmanlaajuista. THL:n piirissä tehdään tutkimusyhteistyötä sekä EU:n sisällä että Yhdysvaltojen kanssa.
– Nappulaliigaan jää, jos yrittää yksin tutkimusta tehdä nykymaailmassa, Juhani Eskola toteaa.
Maailmanlaajuisten terveyshuolien kärjessä on tällä hetkellä Ebola-virus. Tuberkuloosi, HI-virus ja malaria ovat edelleen voittamatta. Ja samaan aikaan kehittyvien maiden länsimaistuminen tuo mukanaan liikapanon ja se seurauksena samat kansansairaudet kuin meilläkin; verenpaineen ja sydänongelmat.
Edistystäkin on nähtävissä. Rokotekehittely menee eteenpäin ja on entistä paremmin hallittavissa. Äskettäin kokoontunut tupakkakonventio totesi, että tupakoinnin rajoittaminen on edennyt.
Pääjohtaja Eskola muistuttaa, että kaikilla päätöksillä saattaa olla terveysvaikutuksia. Tupakoinnin rajoittamisessa on tehty valistustyötä, mutta tehokas vaikutus on ollut myös kauppapolitiikalla.
– Kauppapolitiikkaa ei ehkä ensi kädessä osata liittää terveysvaikuttajan työkalupakkiin.
Panoksia perusterveydenhoitoon
Kansallisesta SOTE-hankkeesta pääjohtaja Eskola toivoo lopulta avainta perusterveydenhoitoon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Niistä on puhuttu vuosikymmeniä, mutta aina vain resurssit kuluvat sairaanhoitoon.
– Sairaanhoito on niin paljon näyttävämpää kuin terveydenhoito. Paljon suurempi huuto nousee siitä, että tarvitaan pallolaajennus kuin että tarvittaisiin tukea painonhallintaan ja elintapojen remonttiin.
Kirjoittaja: Leena Packalen

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan pääjohtajan tehtävässä on keskeistä lähivuosina kyky muutosjohtajuuteen mittavien määrärahaleikkausten vuoksi. Kuva: THL