D-vitamiini ja sairastumisriski: lisää tutkimusnäyttöä tarvitaan

Eli­mis­tön ma­ta­lan D-vi­ta­mii­ni­pi­toi­suu­den ja mo­nien sai­rauk­sien vä­lil­lä on ha­vait­tu tut­ki­muk­sis­sa yh­teys. D-vi­ta­mii­nin niu­kan saan­nin ja eli­mis­tön huo­non D-vi­ta­mii­ni­ti­lan on ar­vel­tu ole­van yh­tey­des­sä mm. sy­dän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sien, eri syö­pien, di­a­be­tek­sen ja ma­sen­nuk­sen ris­kiin.

Eli­mis­tön ma­ta­la D-vi­ta­mii­ni­pi­toi­suus on useis­sa tut­ki­muk­sis­sa yh­dis­tet­ty myös suu­ren­tu­nee­seen en­nen­ai­kai­sen kuo­le­man ris­kiin. Tut­ki­mus­näyt­tö on kui­ten­kin suu­rel­ta osin edel­leen ris­ti­rii­tais­ta, eikä var­mo­ja joh­to­pää­tök­siä syy-seu­raus -suh­teis­ta voi­da teh­dä, pai­not­ta­vat suo­ma­lai­set asi­an­tun­ti­jat.

Var­mo­jen joh­to­pää­tös­ten te­koa han­ka­loit­taa mm. se, että eli­mis­tön hyvä D-vi­ta­mii­ni­tila näyt­tää ole­van hy­vin vah­va ter­veel­lis­ten elin­ta­po­jen osoi­tin. Esi­mer­kik­si ruo­ka­va­lio, lii­kun­ta, ul­koi­lu, ke­hon pai­no­in­dek­si, tu­pa­koin­ti ja al­ko­ho­lin käyt­tö hei­jas­tu­vat vah­vas­ti ve­ren D-vi­ta­mii­ni­ta­soi­hin. Myös metabolinen ter­veys vai­kut­taa: pa­rem­pia D-vi­ta­mii­ni­ta­so­ja on mi­tat­tu esi­mer­kik­si niil­lä, joi­den ve­ren­pai­ne, ko­les­te­ro­li ja ve­ren­so­ke­ri ovat ihan­teel­li­sel­la ta­sol­la.

Tarve yhtenäisille määritysmenetelmille

Do­sent­ti Christel Lam­berg-Allardt Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­ta ker­too, että käy­te­tyil­lä tut­ki­mus­me­ne­tel­mil­lä­kin on vah­va vai­ku­tus tut­ki­mus­ten tu­lok­siin. Eli­mis­tön D-vi­ta­mii­ni­ta­so­ja voi­daan täl­lä het­kel­lä mää­rit­tää useil­la eri me­ne­tel­mil­lä.

– Tämä on kes­kei­nen on­gel­ma, kun tut­ki­taan eli­mis­tön D-vi­ta­mii­ni­ta­son yh­teyt­tä sai­rauk­siin. Eri me­ne­tel­mät an­ta­vat eri­lai­sia tu­lok­sia. Vaik­ka käy­tet­täi­siin sa­maa­kin me­ne­tel­mää, eri la­bo­ra­to­ri­ois­sa voi­daan pää­tyä eri­lai­siin pi­toi­suuk­siin. Tar­ve ja pyr­ki­mys yh­tei­seen mää­ri­tys­stan­dar­diin on ole­mas­sa, Lam­berg-Allardt ku­vai­lee.

– Me­dia esit­tää D-vi­ta­mii­nin usein yleis­lääk­kee­nä mo­neen vai­vaan. Tar­vit­sem­me kui­ten­kin li­sää tut­ki­mus­ta sii­tä, onko eli­mis­tön ma­ta­lan D-vi­ta­mii­ni­pi­toi­suu­den ja sai­rauk­sien ris­kin vä­lil­lä suo­ra yh­teys vai vai­kut­ta­vat­ko ha­vait­tuun yh­tey­teen eri­lai­set se­koit­ta­vat te­ki­jät, sum­maa do­sent­ti Kirs­ti Uusi-Rasi UKK-ins­ti­tuu­tis­ta.

D-vitamiini suojaa syövältä

Do­sent­ti Anna-Ma­ria Pa­ja­ri Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­ta ker­too, että syö­pä on yksi niis­tä sai­rauk­sis­ta, joi­den yh­tey­des­tä D-vi­ta­mii­nin saan­tiin ja eli­mis­tön D-vi­ta­mii­ni­ti­lan­tee­seen on jo saa­tu var­sin var­maa näyt­töä.

– Riit­tä­vä D-vi­ta­mii­nin saan­ti suo­jaa syö­väl­tä. Vah­vin­ta näyt­tö on pak­su­suo­li­syö­vän osal­ta, hän sa­noo.

D-vi­ta­mii­nin syö­pää eh­käi­se­viä me­ka­nis­me­ja voi olla mo­nia. Täs­tä tar­vi­taan li­sää tut­ki­mus­ta. Ei ole vie­lä tie­dos­sa, mikä oli­si syö­vän eh­käi­syn kan­nal­ta op­ti­maa­li­sin ve­ren D-vi­ta­mii­ni­pi­toi­suus.

D-vi­ta­mii­nin saan­nin ja eli­mis­tön D-vi­ta­mii­ni­ti­lan yh­teyt­tä sai­ras­tu­mis­ris­kiin tut­ki­taan sekä Suo­mes­sa että maa­il­mal­la. D-vi­ta­mii­nin saan­nin yh­teyt­tä syö­vän sekä sy­dän- ja veri­suo­ni­tau­tien il­maan­tu­vuu­teen sel­vi­te­tään par­hail­laan mm. Yh­dys­val­lois­sa VITAL-tut­ki­muk­ses­sa sekä Itä-Suo­men yli­o­pis­tos­sa FIND-tut­ki­muk­ses­sa.

Näis­sä in­ter­ven­ti­o­tut­ki­muk­sis­sa käy­te­tyt päi­vit­täi­set D-vi­ta­mii­ni­li­sät ovat ol­leet 40–80 mik­ro­gram­maa. Tu­lok­sia voi­daan odot­taa muu­ta­man vuo­den ku­lu­es­sa.

Kir­joit­ta­ja:

Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen Vies­tin­tä Nutrimedia

Läh­de:

Suo­men ra­vit­se­mus­tie­teen yh­dis­tyk­sen se­mi­naa­ri ”D-vi­ta­mii­ni – muu­ta kuin luu­ta” 14.11.2014 Hel­sin­gis­sä.

D-vi­ta­mii­nia saa mm. mai­dos­ta ja au­rin­gos­ta. Kuva: KL

Ra­vit­se­mus­kat­saus 2-2014Elä­män­ta­voil­la ter­veyt­tä9.12.2014