Suomalaisten D-vitamiinitilanne on hyvä

Suo­ma­lais­ten D-vi­ta­mii­nin saan­ti on pa­ran­tu­nut sekä val­mis­tei­den käyt­tä­jil­lä että nii­tä käyt­tä­mät­tö­mil­lä mm. mai­to­val­mis­tei­den D-vi­ta­mi­noin­nin myö­tä. Saan­ti on li­sään­ty­nyt kai­kis­sa ikä­ryh­mis­sä. Ve­ren D-vi­ta­mii­ni­ta­sot ovat riit­tä­vät jopa vä­hi­ten D-vi­ta­mii­nia saa­vil­la ai­kui­sil­la.

D-vi­ta­mii­ni­val­mis­tei­den käy­tös­sä kan­nat­taa py­syä koh­tuu­des­sa. Pit­kä­ai­kai­set hy­vin kor­ke­at saan­nit li­sää­vät kuol­lei­suut­ta ja sai­ras­tu­vuut­ta mm. joi­hin­kin syö­piin. Päi­vit­täi­sen saan­nin ylä­ra­ja­na pi­de­tään ai­kui­sil­la ja yli 10-vuotiailla lap­sil­la 100 mik­ro­gram­maa, 2-10-vuotiailla 50 µg ja vau­va­i­käi­sil­lä 25 µg.

Ruotsissa matalammat saannit

Ruot­sa­lai­set ai­kui­set sai­vat D-vi­ta­mii­nia kes­ki­mää­rin seit­se­män mik­ro­gram­maa vuo­ro­kau­des­sa vuo­si­na 2010–2011, sel­vi­ää Riksmaten-tut­ki­muk­sen tu­lok­sis­ta. Poh­jois­mai­sis­sa ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­sis­sa suo­si­tel­lun 10 mik­ro­gram­maa/vrk (tai enem­män) sai 19 pro­sent­tia.

Livsmedelsverket on teh­nyt las­kel­mia sii­tä, mi­ten vä­es­tön D-vi­ta­mii­nin saan­tiin vai­kut­tai­si, jos mai­to­val­mis­tei­ta ja ras­va­le­vit­tei­tä vi­ta­mi­noi­tai­siin eri mää­ril­lä. Ny­kyi­sin Ruot­sis­sa D-vi­ta­mii­nia li­sä­tään 0,5 mik­ro­gram­maa vähä­ras­vai­siin mai­toi­hin (ras­vaa alle 1,5 %).

Norja luottaa kalanmaksaöljyyn

Nor­ja­lais­ten D-vi­ta­mii­nin saan­nis­ta ja vi­ta­mii­nin ta­sos­ta ve­res­sä on niu­kas­ti tut­kit­tua tie­toa. Muu­ta­man tut­ki­muk­sen pe­rus­teel­la näyt­täi­si sil­tä, että val­ta­o­sal­la ai­kui­sis­ta saan­ti on riit­tä­vää. Toi­saal­ta mo­nel­la ve­ren D-vi­ta­mii­ni­taso on ma­ta­la tal­vi­ai­kaan.

Nor­jas­sa ka­lan­mak­sa­öl­jyn käyt­tö on pe­rin­teis­tä ja yleis­tä. ka­laa syö­dään pal­jon ja se on­kin D-vi­ta­mii­nin pää­läh­de. Elin­tar­vik­kei­ta ei täy­den­ne­tä D-vi­ta­mii­nil­la, ku­ten Suo­mes­sa teh­dään.

Myös Is­lan­ti on ka­lan­mak­sa­öl­jyn van­nou­tu­nut käyt­tä­jä­maa. Siel­lä yksi vähä­ras­vai­nen mai­to­laa­tu on vi­ta­mi­noi­tu.

Is­lan­nis­sa D-vi­ta­mii­ni­suo­si­tus on vä­hän poh­jois­mai­sia suo­si­tuk­sia isom­pi: alle 11-vuotiaille suo­si­tel­laan 10 µg, 11–70-vuotiaille 15 µg ja yli 70-vuotiaille 20 µg D-vi­ta­mii­nia päi­väs­sä. Saan­ti jää joka ikä­ryh­mäs­sä näi­tä suo­si­tuk­sia pie­nem­mäk­si. Eni­ten D-vi­ta­mii­nia saa­vat yli 60-vuotiaat mie­het (13,4 µg) ja nai­set (8,6 µg).

Tans­ka­lai­sil­la D-vi­ta­mii­nin kes­ki­mää­räi­nen saan­ti on vä­häis­tä: lap­sil­la 2,7 µg ja ai­kui­sil­la 3,8 µg päi­väs­sä. Vi­ta­mii­ni­val­mis­tei­den käyt­tö li­sää saan­tia, esi­mer­kik­si nai­sil­la saan­ti kas­vaa 7,6 µg:aan/vrk.

KL

Läh­teet:

Pro­fes­so­ri Suvi Vir­ta­sen, pro­fes­so­ri Mar­git Brustadin, ra­vit­se­mus­a­si­an­tun­ti­ja Ce­ci­lia Nälsenin, pro­fes­so­ri Laufey Steingrimsdottirin ja pro­fes­so­ri Inge Tetensin esi­tyk­set ”Vitamin D sta­tus and intake in Nordic countries” -se­mi­naa­ris­sa 22.10.2014 Tie­tei­den ta­los­sa.

D-vi­ta­mii­nin kes­kei­set läh­teet Poh­jois­mais­sa. Klik­kaa tau­luk­ko isom­mak­si