Jopa yhdeksän kymmenestä voisi välttyä diabetekselta
Peräti 90 prosenttia tyypin 2 diabeteksesta voisi olla ehkäistävissä, mikäli riskitekijöissä tapahtuisi muutosta myönteiseen suuntaan. Samat riskitekijät vaikuttavat yhtä aikaa useisiin eri sairauksiin. Suojaavia tekijöitä ovat terveellinen ravinto, riittävä liikunta ja painonhallinta.
Professori Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta korostaa painonhallinnan merkitystä, sillä ylimääräinen rasvakudos on aina riskitekijä. Erityisesti rasvan varastoituminen sisäelinten ympärille, kuten sydämen ulkopinnalle, lihaskudokseen ja maksaan, altistaa tyypin 2 diabetekselle ja valtimotaudeille.
– Tällaista ektooppista rasvaa voidaan tehokkaasti vähentää liikunnalla ja vaihtamalla kovat rasvat pehmeään, hän kertoo.
Uusitupa muistuttaa, että ylipaino on vahvasti yhteydessä tyypin 2 diabeteksen riskiin. Sisäelinten ympärille kertyvä rasva liittyy kiinteästi sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin, joskaan sen lopullista merkitystä ei vielä täysin tunneta.
– Jo yhden kilon painonpudotus vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä noin seitsemän prosenttia, Uusitupa rohkaisee.
Terveet elintavat päihittävät lääkkeet
Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä sairastaa diabetesta, mutta jonkinasteinen sokeriaineenvaihdunnan häiriö on jopa 30–40 prosentilla väestöstä. Tyypin 2 diabetes yleistyy maailmanlaajuisesti räjähdysmäisesti, ja vuonna 2035 diabeetikoita arvioidaan olevan jo 590 miljoonaa.
Uusituvan mukaan pitkäaikaiset seurantatutkimukset osoittavat, että tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä terveelliset elintavat ovat ylivoimaisia. Ne ovat tehokkaampia kuin paras mahdollinen tällä hetkellä tarjolla oleva diabeteksen lääkehoito ja ajavat jopa diabeteksen perinnöllisen riskin ohi.
Liikunnan ja painonhallinnan ohella ratkaisee ravitsemus. Terveellinen pohjoismainen ruokavalio ehkäisee diabeteksen lisäksi muitakin kansansairauksia. Keskeistä on riittävä kuidun saanti, pehmeän rasvan suosiminen ja runsas kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö.
– Kun kovaa rasvaa korvataan ruokavaliossa rypsi- tai oliiviöljyllä, insuliinin teho elimistössä paranee, kuvailee Uusitupa tutkimushavaintoja.
Juomista saadaan paljon sokeria
Uusitupa muistuttaa, että kaikki ravinnon hiilihydraatitkaan eivät ole samanarvoisia. Runsas täysjyväviljan käyttö ja riittävä kuidun saanti pienentävät diabeteksen riskiä, kun taas runsas sokeripitoisten juomien käyttö on yhteydessä lisääntyneeseen sairastumisriskiin.
– Suomalaiset aikuiset saavat jopa neljänneksen päivittäisestä sokeristaan juomista. Suositeltu sokerin päivittäinen enimmäismäärä, noin 50 grammaa, tulee täyteen jo puolesta litrasta sokeroitua virvoitus- tai mehujuomaa, kertoo erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Yksittäisistä ravintoaineista pienempään diabeteksen riskiin ovat olleet yhteydessä mm. riittävä D-vitamiinin ja välttämättömiin rasvahappoihin kuuluvan alfalinoleenihapon saanti. Ruoka-aineista suojatekijöiksi on täysjyväviljan ohella yhdistetty esimerkiksi maitovalmisteet ja kahvi sekä kuitupitoiset kasvikset ja hedelmät.
Sokeripitoisten juomien lisäksi myös runsasta punaisen ja prosessoidun lihan käyttöä on hyvä välttää, sillä ne on yhdistetty lisääntyneeseen sairastumisriskiin. Ravitsemussuositukset ohjaavat rajoittamaan niiden käyttömäärän korkeintaan puoleen kiloon viikossa.
Keskeiset riskitekijät kuriin
Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut tavoitteen, että alle 70-vuotiaiden kuolleisuus sydäntauteihin, aivohalvauksiin, syöpiin, keuhkoahtaumatautiin ja diabetekseen vähenee jäsenmaissa neljänneksellä vuoteen 2025 mennessä.
Ylijohtaja Erkki Vartiainen THL:sta uskoo, että näiden kroonisten sairauksien ehkäisy onnistuu Suomessa, mikäli muutokset riskitekijöissä kehittyvät myönteiseen suuntaan.
Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että aikuisväestön ylipainoisuuden yleistyminen on Suomessa tasaantunut, mutta toisaalta keskimääräinen kolesterolitaso ja diastolinen verenpaine ovat kääntyneet nousuun.
Omaa vastuuta ei voi ulkoistaa
Sekä Uusitupa että Vartiainen toivovat elintarviketeollisuuden osallistuvan diabeteksen ja muiden kroonisten kansansairauksien ehkäisytalkoisiin. Elintarviketeollisuus on avainasemassa esimerkiksi suolan käytön vähentämisessä. Myös teollisuuden rasvavalinnoilla on keskeinen kansanterveydellinen merkitys.
Uusitupa uskoo, että kolmannen sektorin rooli tulee terveyden edistämistyössä entisestään korostumaan. Esimerkiksi Sydänliiton ja Diabetesliiton yhteinen Sydänmerkki kattaa tällä hetkellä jo noin 2000 elintarvikkeen valikoiman.
– Sydänmerkillä on vahva terveellisiä elintarvikevalintoja ohjaava merkitys, hän sanoo.
Asiantuntijat katsovat, että yhteiskunta voi parhaimmillaan tehdä terveelliset elintapamuutokset helpommiksi. Viime kädessä vastuu valinnoista on kuitenkin henkilökohtainen.
– Vastuuta omasta terveydestä ei voi ulkoistaa, sillä kukaan ei voi liikkua tai syödä puolestasi. Lasten kohdalla korostuu tietysti vanhempien vastuu. Parhaimmillaan terveellinen elämä on osa tavallista arkea, Uusitupa muistuttaa.
Kirjoittaja:
Krista Korpela-Kosonen Viestintä Nutrimedia
Lähteet:
Matti Uusituvan, Erkki Vartiaisen ja Heli Kuusipalon puheenvuorot Helsingissä 6.11.2014 järjestetyssä Kansanterveyspäivässä.

Puunhakkauksestakin voi olla hyötyä diabeteksen ehkäisyssä. Kuva: KL

Klikkaa taulukko isommaksi.