Rintaruokinnan merkitys aikuisen terveyteen on pieni
Tutkimuksessani pyrittiin selvittämään rintaruokinnan vaikutuksia aikuisen terveyteen. Havaintomme perusteella rintaruokinnan merkitys aikuisen terveyteen on pieni. Rintaruokinta saattaa osaltaan olla muokkaamassa aikuisen kehonkoostumusta vaikuttamalla ensimmäisen vuoden kasvuun. Varhaisella ruokinnalla ei löytynyt yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin. Luustontiheys oli parempi aikuisena niillä miehillä, joilla runsaammin kalsiumia sisältävä äidinmaidonkorvike oli aloitettu varhain, kuin niillä miehillä, joilla rintaruokinta oli kestänyt pidempään. Kaikissa ryhmissä luuntiheys oli kuitenkin normaalitasolla.
Rintaruokinnan kesto ei suoraan vaikuttanut aikuisen kehonkoostumukseen, vaan sen tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat perimä, varhaisvaiheen kasvu, nykyiset liikuntatottumukset ja sukupuoli. Toisaalta kehonkoostumus yksivuotiaana oli yhteydessä aikuisen kokoon. Siten rintaruokinnan kestolla voi epäsuorasti olla merkitystä aikuisen kehonkoostumukseen vaikuttamalla kasvutapaan rintaruokinnan vielä ollessa käynnissä.
Rintaruokinnan kestolla ei todettu merkittävää vaikutusta yksittäiseen sydän- ja verisuonitaudin riskitekijään eikä yleisesti riskin kasvuun. Riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin kasvaa, kun samalle henkilölle kasautuu useampia riskitekijöitä, kuten verenpaineen nousua, kohonneita veren rasva-arvoja tai heikentynyttä sokerinsietokykyä. Käytimme riskin kasvun arviointiin ns. riskiarvoa, jossa nämä kaikki riskitekijät oli otettu huomioon.
Pieni vaikutus luustoon
Varhaisvaiheen ruokinnan ja aikuisen luuston mineraalitiheyden välillä löytyi yhteys. Miehillä, joita oli varhaisvaiheessa imetetty pitkään (> 7 kk), luustontiheys oli normaali, mutta alhaisempi kuin miehillä, joiden imetys oli kestänyt alle kolme kuukautta. Mahdollinen selitys tälle on rintamaidon, äidinmaidon korvikkeiden ja laimennetun lehmänmaidon kalsium-, fosfaatti- ja proteiinipitoisuuksien väliset erot. Näiden tärkeiden luuston rakennusaineiden pitoisuudet ovat alhaisimmat rintamaidossa. Naisilla muiden tekijöiden vaikutus aikuisen luuston mineraalitiheyteen oli merkittävämpi eikä rintaruokinnan kestolla nähty yhteyttä saavutetun luuston vahvuuteen.
Tutkimushenkilöt olivat syntyneet Helsingin Naistenklinikalla alkuvuonna 1975. Heitä oli tavattu ensimmäisen vuoden aikana useaan otteeseen ja tiedot mm. rintaruokinnan kestosta oli kerätty tarkasti. Tähän tutkimukseen osallistui 31–32-vuoden iässä 158 nuorta aikuista, joilta mitattiin muun muassa luuston mineraalitiheys, pituus, paino, vyötärönympärys ja verenpaine. Lisäksi tehtiin verisuonien ultraäänitutkimus ja otettiin runsaasti verikokeita.
Vaikka rintaruokinnalla ei näytä olevan suurta merkitystä terveyteen aikuisena, se on kuitenkin luonnollisin tapa ruokkia imeväisikäistä lasta ja sitä on hyvä suositella kaikille. Kannustuksella riittävään ja säännölliseen liikuntaan sekä terveellisiin elämäntapoihin on myöhempään sairastavuuteen kansanterveydellisesti suurempi vaikutus kuin imetyksellä.
Kirjoittaja:
LT Satu Pirilä
Lähde:
Satu Pirilän väitös Rintaruokinnan vaikutus aikuisen terveyteen Helsingin yliopistossa 6.6.2014

Satu Pirilä väitteli rintaruokinnan merkityksestä aikuisen terveyteen. Kuva: Satu Pirilän arkisto