Helsingin kaupungin työntekijöiden ruokatottumuksissa sosioekonomiset erot säilyivät ennallaan, liikunnassa kasvoivat ja selkeitä eroja taloudellisten vaikeuksien suhteen havaittiin painonnousussa. Tiedot ovat tuoreesta väitöstutkimuksesta. Yhteiskunnassa tarvitaan edelleen eriarvoisuutta tasaavia toimia sekä tukea terveellisille elintavoille. Erityisesti tukea tarvitsevat alempiin sosioekonomisiin asemiin kuuluvat ja taloudellisia vaikeuksia kokevat.
Useissa ruokavalinnoissa havaittiin ammattiaseman mukainen hierarkkinen järjestys eli korkeassa asemassa olevat söivät suositeltavaa ruokaa useammin kuin alemmassa asemassa olevat. Näin oli esimerkiksi tuoreiden vihannesten, kalan ja pehmeän ruoanlaittorasvan kohdalla. Hierarkkinen järjestys oli sen sijaan päinvastainen esimerkiksi naisilla pehmeän leipärasvan ja tumman leivän käytössä. Niitä käytti useampi alemmassa kuin ylemmässä ammattiasemassa oleva. Naisten ruokatottumukset olivat lähempänä suosituksia kuin miesten. Ruokatottumuksissa oli pieniä muutoksia seurannan aikana, mutta sosioekonomiset erot säilyivät pitkälti ennallaan.
2000-luvun alussa vapaa-ajan liikunnan sosioekonomisia eroja ei havaittu. Erot ilmaantuivat, kun naisista johtajat ja ylemmät toimihenkilöt lisäsivät liikuntaa verrattuna työntekijöihin ja miestyöntekijät vähensivät liikuntaa verrattuna korkeammassa ammattiasemassa oleviin miehiin. Tutkitut taustamuuttujat, kuten ikä, siviilisääty, painoindeksi, henkinen ja fyysinen toimintakyky ja työmarkkina-asema, eivät juuri selittäneet sosioekonomisia eroja. Vain työntekijöiden seurantatilanteen heikompi fyysinen toimintakyky selitti havaittuja sosioekonomisia eroja liikunnassa, mutta tämän tutkimuksen perusteella ei voi sanoa kumpi on seurausta kummasta.
Taloudelliset vaikeudet nostivat piano
Sekä miehillä että naisilla taloudelliset vaikeudet olivat vahvimmin yhteydessä seurannan aikana tapahtuneeseen painonnousuun. Niiden miesten ja naisten, joilla oli taloudellisia vaikeuksia usein tai paljon, paino nousi vähintään viisi kiloa seurannan aikana. Naisilla painonnousuun oli yhteydessä myös alhainen koulutustaso. Taloudellisia vaikeuksia kokevilla saattaa olla vähemmän voimavaroja eivätkä he jaksa panostaa painonhallintaan tai ylipäätään terveellisiin elämäntapoihin.
Tutkimus perustuu Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimukseen (Helsinki Health Study), jonka aineisto on kerätty 40–60-vuotiailta työntekijöiltä vuosina 2000–2002 ja seurantatiedot vuonna 2007 lähtötilanteeseen vastanneilta. Tavoitteena oli tarkastella naisten ja miesten painonnousun sosioekonomisia eroja sekä ruokatottumusten ja vapaa-ajan liikunnan sosioekonomisten erojen muutoksia.
Ruokatottumukset ja liikunta ovat avainasemassa painonnousun ja myös kansantautien sairausriskien ehkäisyssä. Terveyskäyttäytymisen vaihtelu sosioekonomisen aseman mukaan tuottaa terveyden epätasa-arvoisuutta. Terveyserojen kaventamiseksi tarvitaan tietoa erojen kehityksestä ja syistä erojen taustalla. Tuloksia sovellettaessa koko väestöön sosioekonomiset erot saattaisivat olla suuremmat kuin tässä havaittiin.
Kirjoittaja:
Tina Loman, ETM (väit.), tina.loman(at)helsinki.fi
Lähde:
Kirjoittajan kansanterveystieteen väitöskirja ”Ruokatottumukset, liikunta ja paino: sosioekonomiset erot ja muutokset” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 16.6.2015.
Ravitsemuskatsaus 1-2015Ravitsemuspolitiikkaa25.9.2015