Suositusten mukainen pohjoismainen ruokavalio on yhteydessä pienempään metabolisen oireyhtymän riskiin ja parempaan tiedonkäsittelykykyyn ikääntyvillä naisilla ja miehillä, tuore väitöstutkimus osoitti. Myös hyvä kestävyyskunto pienentää merkittävästi metabolisen oireyhtymän riskiä.
Tutkimuksen mukaan runsas marjojen, kalan sekä palkokasvien ja pähkinöiden käyttö pienensi metabolisen oireyhtymän riskiä erityisesti miehillä ja runsas makkaran käyttö lisäsi riskiä naisilla. Metabolisen oireyhtymän riski oli pienin henkilöillä, jotka olivat parhaassa kestävyyskunnon kolmanneksessa ja jotka saavuttivat 3–4 ravitsemustavoitetta neljästä suositellusta. Korkein riski oli puolestaan niillä, joiden kestävyyskunto oli heikko ja jotka eivät saavuttaneet yhtään neljästä ravitsemustavoitteesta.
Ravitsemustavoitteet olivat:
- kasviksia vähintään 400 grammaa vuorokaudessa
- kalaa vähintään kahdesti viikossa
- tyydyttyneitä rasvoja enintään kymmenen prosenttia energiansaannista
- kuitua vähintään 14 grammaa 1000 kcal energiansaantia kohden
Mitä paremmin ruokavalio vastasi terveellistä pohjoismaista ruokavaliota, sitä parempi oli yleinen kognitiivinen toimintakyky neljän vuoden seurannan jälkeen. Lisäksi naisilla terveellinen ruokavalio oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen uuden tiedon oppimista ja muistia arvioivissa testeissä.
Tukee suosituksia
Tutkimuksen tulokset tukevat suositusten mukaisen ruokavalion ja hyvän kestävyyskunnon merkitystä metabolisen oireyhtymän hallinnassa ja kognitiivisen toimintakyvyn ylläpitämisessä keski-ikäisillä ja ikääntyneillä. Kestävyyskuntoa taas voidaan ylläpitää ja parantaa säännöllisellä kohtuullisesti kuormittavalla tai rasittavalla liikunnalla.
Väitöstutkimus oli osa nelivuotista liikunta- ja ruokavaliointerventiotutkimusta, (DR’s EXTRA-tutkimus Dose-Responses to Exercise Training) joka toteutettiin vuosina 2005–2011. Tutkimus oli laaja satunnaistettu, kontrolloitu väestöpohjainen interventiotutkimus. Siihen osallistui 1410 kuopiolaista 57–78-vuotiasta naista ja miestä. Ruokavalio kartoitettiin neljän päivän ruokapäiväkirjalla, jonka pohjalta arvioitiin ruoka- ja ravintoaineiden saannit ja laadittiin kaksi ruokavalion terveellisyyttä kuvaavaa kokonaismittaria. Maksimaalinen hapenottokyky mitattiin suoralla menetelmällä hengityskaasuista polkupyöräergometritestin aikana. Metabolinen oireyhtymä määriteltiin kansainvälisesti hyväksytyn kriteeristön mukaan. Kognitiivista toimintakykyä arvioitiin kahdella testisarjalla.
KL
Lähde:
TtM Reija Männikön ravitsemustieteen alaan kuuluva väitöskirja Diet and Cardiorespiratory Fitness in Older Adults with Special Reference to Metabolic Syndrome and Cognitive Function. A Population-Based Study, Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta, 11.9.2015.
Ravitsemuskatsaus 1-2015Ravitsemuspolitiikkaa25.9.2015