– Kunnilla on iso osa asukkaidensa terveyden edistämisessä, toteaa elintarvikeylitarkastaja Minna Huttunen maa- ja metsätalousministeriöstä. – Julkisten ruokapalvelujen tarjoamalla ruualla on väliä.
Kuntien toteuttamasta ravitsemuspolitiikasta tai siitä, miten kuntapäättäjiä voitaisiin parhaiten tukea ravitsemukseen liittyvässä päätöksenteossa, ei kuitenkaan ole ollut paljon tietoa. Tuore tutkimus pureutui näihin kysymyksiin.
Päätöksenteko koetaan haastavaksi
Ravitsemusta pidetään kunnissa tärkeänä asiana, mutta sen asema päätöksenteossa vaihtelee kunnittain. Ravitsemuksellinen päätöksenteko koetaan melko vaikeaksi.
Ravitsemusta koskevan päätöksenteon tueksi kaivataan selkeitä, kokonaisuuteen liittyviä neuvoja ja uskottavaa tietoa terveydestä ja sen edistämisestä. Tietoa toki onkin saatavilla, jopa hieman liikaa.
Yli puolet vastanneista ei kokenut saavansa riittävästi tietoa ja ohjausta ravitsemuksellisen päätöksenteon tueksi. Toisaalta ne, jotka saivat riittävästi ohjausta, olivat siihen tyytyväisiä.
Oppaat ja selonteot on yksi osa tiedonhankintaa, mutta pääasiassa tieto hankintaan muuta kautta. Tiedonhankintakanavia ovat mm.:
- Kunnan hyvinvointi- ja ravitsemuskoordinaattorit/-työryhmät
- Erilaiset koulutukset ja teemapäivät
- Keskustelut palveluntarjoajien kanssa
- Valtion suositukset, oppaat ja ohjelmat
- Omaehtoinen tiedonhankinta
Selontekojen ja ohjelmien tunnettuus on melko vähäistä. Sitä olisi hyvä vahvistaa ja selkeyttää. Yksi keino tilanteen parantamiseksi on se, että tieto kohdistetaan oikeille ryhmille ja henkilöille kunnissa. Näin saataisiin oikeaa tietoa käyttöön käytännön päätöksentekoon.
Joukkoruokailu on arvossaan
Kuntien ravitsemuksellinen päätöksenteko keskittyy pitkälti joukkoruokailuun. Kapeimmillaan se nähdään osaksi terveydenhuoltoa. Pääosa vastaajista pitikin joukkoruokailua tärkeänä: Kaikilla tulisi olla mahdollisuus valita terveellinen ateria ruokaillessaan kodin ulkopuolella. Päiväkoti- ja kouluruuan terveellisyyteen ja houkuttelevuuteen panostetaan. Myös ikääntyneistä pidetään huolta. Sen sijaan työikäiset on huomioitu kuntien ravitsemuksellisessa päätöksenteossa heikosti.
Päättäjät tiedostavat, että ravitsemuspäätöksillä voidaan vaikuttaa selvästi kuntalaisten hyvinvointiin. Ravitsemukseen panostamalla voidaan myös säästää kunnan terveydenhoitomenoissa huomattavasti. Ravitsemuksellinen päätöksenteko tulisi nähdä yhä laajempana kokonaisuutena ja kuntaan monitahoisesti vaikuttavana teemana.
Ravitsemus osana hyvinvointistrategiaa
Jokaisella kunnalla tulee olla hyvinvointistrategia. Kun ravitsemus on sen osana, saadaan myönteisiä vaikutuksia kunnan ravitsemukselliseen päätöksentekoon ja sen toteutumiseen.
Yli kolmella neljästä kunnasta onkin hyvinvointistrategia. Puolet strategioista sisältää ravitsemuksen ja sen kehittämisen. Vain noin neljänneksessä kunnista hyvinvointistrategiaan on kirjattu toimenpiteitä kuntalaisten ravitsemuksen edistämiseen. Ruokapalvelut ovat mukana alle 40 prosentissa hyvinvointiryhmiä.
Mikä tutkimus?
Maa- ja metsätalousministeriön teettämässä tutkimuksessa selvitettiin, miten ravitsemus on huomioitu kuntien päätöksenteossa, millaisia ravitsemukseen liittyviä toimenpiteitä kunnissa on toteutettu ja tunnetaanko ja käytetäänkö oppaita näissä apuna. Lisäksi arvioitiin Elintarviketurvallisuusselonteon toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Tutkimuskysely lähetettiin sähköpostitse kaikkien Suomen kuntien yleisiin sähköpostiosoitteisiin, joista ne pyydettiin ohjaamaan kunnanjohtajalle ja kunnan hyvinvointiryhmän jäsenille.
Tutkimus toteutettiin vuonna 2014, jolloin kyselyyn saatiin vastaukset 86 kunnasta, ja vuonna 2015, jolloin vastauksia tuli 59 kunnasta.
KL
Lähde:
MMM, Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 28.5.2015 -tiedotustilaisuus.
Ravitsemuskatsaus 1-2015Ravitsemuspolitiikkaa25.9.2015