Euroopan unioni tarjoaa päiväkotilapsille ja oppilaille lasillisen maitoa joka päivä. Vastapanokseksi EU:n koulumaitotuelle päiväkotien ja koulujen on pidettävä koulumaitojulistetta ruokaloidensa seinällä.
Suomen saama vuosittainen tuki on vajaa neljä miljoonaa euroa. Taloudellisen tuen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, terveellisiä elintapoja sekä terveys- ja ruokakasvatusta. Suomi on ollut mukana EU:n koulumaitojärjestelmässä jo kahdenkymmenen vuoden ajan.
Koulumaitotukea maksetaan hakijataholle oppilasmäärän mukaan: jokainen oppilas on oikeutettu 2,5 maitodesilitran päivittäiseen tukeen. Tuki käytetään pääasiallisesti maitoon, laktoosittomaan maitojuomaan ja piimään.
− Tukirahalla ostetaan myös jogurttia, viiliä, rahkaa ja juustoja välipaloiksi etenkin päiväkoteihin, kertoo maatalousylitarkastaja Niina Kauhajärvi maa- ja metsätalousministeriöstä.
Koulumaitotuki takaa sen, että suomalaisissa oppilaitoksissa voidaan kuluttaa päivittäin erilaisia maitotuotteita. Tämä heijastuu positiivisesti terveyteen, sillä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan maito ja maitovalmisteet ovat merkittävimpiä kalsiumin, jodin ja D-vitamiinin lähteitä suomalaislasten ja -nuorten ruokavaliossa.
Lasten ja nuorten ravitsemus on huomioitu ohjelmassa myös siten, että koulumaitotuettujen tuotteiden rasva-, sokeri- ja suolapitoisuuksille on asetettu Suomessa enimmäisarvot. Esimerkiksi maitojen rasvaprosentti saa olla korkeintaan yksi.
Yhdeksän kymmenestä hyödyntää tuen
Tukea voi hakea maitotuotteiden toimittaja, kunta tai oppilaitoksen omistava organisaatio. Suurin osa koulumaitotuen hakijoista on kuntia. Tuen piirissä on 90 prosenttia päiväkodeista, esi- ja peruskouluista sekä toisen asteen oppilaitoksista.
Käytännössä koulumaitotukea hakeva taho rekisteröityy tuen hakijaksi Maaseutuviraston uuteen Nekka-asiointipalveluun. Maitotuotteiden toimittajat hakevat tukea kerran kuussa, muut hakijat kerran lukukaudessa.
− Tuen hakeminen virtaviivaistuu ja yhteydenpito asiakkaisiin helpottuu uuden sähköisen asiointipalvelun myötä, kertoo ylitarkastaja Ulla Kujala Maaseutuvirastosta. Maaseutuvirasto vastaa koulumaitojärjestelmän toimeenpanosta.
EU tarjoaa jäsenmailleen myös kouluhedelmätukea. Suomi ei ole mukana kouluhedelmäjärjestelmässä, sillä haja-asutetussa maassa sen logistiset ja hallinnolliset kulut olisivat liian korkeat.
Euroopan komission ehdotus koulumaito- ja hedelmäjärjestelmien yhdistämisestä on paraikaa työn alla. Suunnitellun koulujakelujärjestelmän tavoitteina ovat mm. byrokratian vähentäminen sekä terveellisempien ruokailutottumusten edistäminen eurooppalaisten lasten keskuudessa.
Kirjoittaja:
Kaisa Reime, korkeakouluharjoittelija, maa- ja metsätalousministeriö
Euroopan komission asetuksen 1047/2014 mukaan koulumaitojärjestelmään osallistuvilla jäsenmailla on oltava 1.8.2015 alkaen voimassa oleva kansallinen koulumaitostrategia. Suomen koulumaitostrategia (www.mmm.fi/ruoka) laadittiin kesällä 2015.
Kirjoitus on julkaistu alun perin maa- ja metsätalousministeriön Luonnonvarat-verkkolehdessä (www.luonnonvarat.fi).
Ravitsemuskatsaus 1-2015Ravitsemuspolitiikkaa25.9.2015