Ikääntyneet eivät ole olleet kovin halukkaita käyttämään valmisruokia. Kotona pitkään asumista edesauttaa hyvä, monipuolinen ruoka, jossa ravitsemuksellinen laatu on kohdallaan. Ruuanvalmistus päivästä toiseen vain itselle ei aina motivoi, jolloin ruokailu voi muuttua yksipuoliseksi ja aterioita korvataan välipaloilla. Tarjolla on hyvin vähän erityisesti ikääntyneiden tarpeet huomioivia valmiita ruokia.
Perinteillä, kulttuurisilla tekijöillä ja lapsuudessa omaksutuilla makumieltymyksillä on tärkeä osa myös ikääntyneiden mieltymyksiin. Nämä on otettava huomioon seniorituotteiden kehittämisessä. Tuotekehitys on jatkuva prosessi – muuttuvathan ikääntyneiden mieltymyksetkin ajan mukana. Seniorit ovat tulevaisuudessa ja jo nyt erittäin heterogeeninen ryhmä.
Mallimaa Japani
Japani on seniorien mallimaa. Siellä ikääntymiseen liittyviä asioita on viety Eurooppaan verrattuna paljon pidemmälle. Maan ikärakenne painottuu enemmän senioreihin ja ikääntyneet ovat arvostetummassa asemassa kuin Euroopassa.
Japanilaisissa palvelutaloissa esimerkiksi sosemainen ruoka on mietitty pitkälle, se ei ole pillillä syötävää mössöä. Ruuan rakenteet on huomioitu hyvin. Myös valmisruuissa on merkintätapa ruuan pehmeydestä.
Kovaa vai pehmeää?
Seniori-Sapuska -projekti etsi ratkaisuja ikääntyneiden kotona selviytymisen tukemiseen. Projekti on Tekesin rahoittama.
Kotona selviytymisen ja elämänlaadun säilymisen takia on tärkeä, että seniorit syövät riittävästi terveyttään edistävää ruokaa. Projektissa keskityttiin elintarvikkeeseen, sen rakenteen parantamiseen ja ravitsemukselliseen laatuun. Myös ateriapakkausten helppokäyttöisyys oli selvityksessä.
Kehitettävät ateriat olivat lohikeitto ja lihastroganoff, jossa oli perunaa ja kasviksia. Oli useita reseptejä, erilaisia kypsennysmenetelmiä, eri kovuisia rakenteita, erilaisia kuituja… Haasteita olivat mm. aterian pienempi koko, kuidun ja proteiinin riittävyys sekä rasvan laatu. Ruokia arvioimassa oli yli 65-vuotiaista koostuva senioriraati ja vertailuna VTT:n standardipaneeli.
Ikääntyneet pitivät hieman tavanomaista pehmeämmästä ruuasta. Ruokaa pidettiinkin usein liian kovana. Kypsennysmenetelmistä höyrytys oli paras vaihtoehto.
Ruuan ravitsemuksellista laatua saatiin paremmaksi kuin normaaleissa aterioissa. Kuitupitoisuutta saatiin nostettua ja rasvan laatua parannettua. Samalla saatiin myös ruoan aistittava laatu aikaisempaa paremmaksi.
Senioriraati oli standardiraatia kriittisempi pakkaustekstin luettavuudessa ja pakkauksen avattavuudessa, esimerkiksi sen suhteen, paljonko avaamiseen tarvitsee voimaa ja selviääkö avausmekanismi helposti.
KL
Lähde:
Emilia Nordlundin (VTT Oy) esitys Elintarvikepäivässä Helsingissä toukokuussa 2015.
Ravitsemuskatsaus 1-2015Ravitsemuspolitiikkaa25.9.2015