Suomessa syötiin ja juotiin viime vuonna keskimäärin 173 litraa nestemäisiä maitotuotteita, 25 kiloa juustoa, 80 kiloa viljaa, 77 kiloa lihaa, 65 kiloa vihanneksia ja 54 kiloa hedelmiä.
Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskus Luken ravintotaseen ennakkotiedoista.
Juuston kulutus jatkoi kasvuaan
Juuston kulutus on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Sitä syötiin henkeä kohti runsas 19 kiloa vuonna 2010 ja vuonna 2014 kulutus lähestyi jo 25 kiloa henkeä kohti vuodessa. Tästä kasvusta iso osa johtuu maustamattoman rahkan ja raejuuston kulutuksen kasvusta. Nämä molemmat lasketaan mukaan juuston kulutuslukuun.
Maidon kulutus väheni edellisvuodesta noin prosentin. Rasvaprosentin mukaan jaoteltuna puolet oli kevytmaitoa, 40 prosenttia rasvatonta ja 10 prosenttia täysmaitoa edellisvuoden tavoin. Viime vuonna maitoa juotiin 127 litraa henkeä kohti.
Jogurtin kulutuksen lasku jatkui taituttuaan laskuun huippuvuoden 2011 jälkeen. Sitä syötiin 20,6 kiloa henkeä kohti. Myös viilin kulutus väheni hieman. Sen sijaan muiden tuoretuotteiden kulutus kasvoi. Näihin sisältyvät tuoreet tulokkaat, maustetut rahkat.
Kermaa ja piimää kului noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Hapatettuja kermavalmisteita nautittiin hieman edellisvuotta enemmän.
Voin kulutus laski parin vuoden takaiselle tasolle noin neljään kiloon. Rasvaseosten ja margariinien kulutustietoja ei ole saatavilla.
Kaura maistui suomalaisille
Kauran kulutus kasvoi kilon henkeä kohti vuodesta 2013. Kun rukiin kulutus väheni saman verran, viljan kokonaiskulutus pysyi ennallaan 80 kilossa. Vehnän ja ohran kulutuksessa ei tapahtunut muutosta. Riisin kulutus pieneni hieman, 0,4 kiloa henkeä kohti.
Vehnä on viljoista eniten käytetty, sitä syötiin 46 kiloa henkeä kohti. Ruista suomalaiset söivät vajaan 15 kiloa. Muita viljoja kului alle 10 kiloa henkeä kohti viime vuonna.
Siipikarjanlihan kulutus jatkoi kasvuaan
Suomalaiset söivät lihaa viime vuonna puoli kiloa vähemmän kuin vuonna 2013, vajaa 77 kiloa henkeä kohti. Luvussa on mukana riista ja syötävät elimet. Lihan kulutus on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana.
Siipikarjanlihan kulutus jatkoi kasvuaan yli puolella kilolla henkeä kohti. Sitä syötiin keskimäärin 20,1 kiloa. Naudanlihaa syötiin 18,7 kiloa. Sianlihan kulutus pieneni kolmella prosentilla ja sitä kului 34,6 kiloa henkeä kohti.
Kananmunien kulutus kasvoi edellisestä vuodesta kahdella prosentilla. Niitä syötiin hieman alle 11 kiloa.
Tuoreita vihannesten ja hedelmien kulutus kasvussa
Tuoreiden vihannesten kulutus kasvoi edellisestä vuodesta seitsemän prosenttia. Niitä nautittiin viime vuonna noin 65 kiloa henkeä kohti.
Tuoreet hedelmät maistuivat 54 kilon verran, mikä oli 2,5 kiloa enemmän kuin vuonna 2013. Tästä sitruksia oli 13 kiloa edellisvuoden tapaan ja muita hedelmiä 41 kiloa. Tästä 41 kilosta kaksi kolmannesta oli omenoita ja banaaneja. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin seitsemän kiloa henkeä kohti.
Tilasto kertoo muutoksista
Ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta.
Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi ja ruokakäyttöön. Ruokakäytön perusteella lasketaan elintarvikkeiden kulutusluvut henkeä kohti vuodessa.
Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska mm. varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin.
KL
Lähde:
Luonnonvarakeskus (Luke), Ravintotase 2014 (ennakko)
Ravitsemuskatsaus 1-2015Ravitsemuspolitiikkaa25.9.2015