Voiko tilastoja verrata?

Ra­vin­to­tase vuo­del­ta 2014 ker­too, että puo­let suo­ma­lais­ten käyt­tä­mäs­tä mai­dos­ta on ke­vyt- ja yk­kös­mai­toa, kun taas Ai­kuis­vä­es­tön ter­veys­käyt­täy­ty­mi­nen ja ter­veys 2014 -tut­ki­muk­ses­sa ke­vyt- tai yk­kös­mai­toa sa­noo käyt­tä­vän­sä 31 pro­sent­tia ai­kui­sis­ta. Finravinto 2012 -tut­ki­muk­ses­ta sel­vi­ää, että suo­ma­lai­nen ai­kui­nen nai­nen käyt­ti mai­to­val­mis­tei­ta kes­ki­mää­rin 405 gram­maa päi­väs­sä, mies 473 gram­maa. Sa­man vuo­den Ra­vin­to­ta­seen mu­kaan kes­ki­mää­räi­nen ku­lu­tus on 558 gram­maa.

Mistä erot johtuvat?

THL:n Suo­ma­lai­sen ai­kuis­vä­es­tön ter­veys­käyt­täy­ty­mi­nen ja ter­veys -tut­ki­mus on ky­se­ly­tut­ki­mus 15–64-vuotiaalle vä­es­töl­le. Sii­nä ky­sy­tään vas­taa­jil­ta, mitä mai­to­laa­tua he ta­val­li­ses­ti käyt­tä­vät. Li­säk­si käy­tös­sä voi olla mui­ta­kin mai­to­laa­tu­ja ruu­an­val­mis­tuk­seen, kah­vi­mai­dok­si tai vaik­ka työ­paik­ka­ruo­ka­las­sa. Ky­se­ly­tut­ki­muk­sis­sa on myös mah­dol­lis­ta, että osa vas­taa­jis­ta vas­taa niin kuin ha­lu­ai­si toi­mia, ei niin kuin oi­ke­as­ti toi­mii.

Finravinto-tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­te­tään mm. suo­ma­lai­sen ai­kuis­vä­es­tön ruo­an­käyt­töä. Työ­i­käis­ten (25–64‑vuotiaat) ja ikään­ty­vien (65–74‑vuotiaat) kah­den vuo­ro­kau­den ruo­ka­va­li­o­tie­dot ke­rä­tään 48 tun­nin ruo­an­käyt­tö­haas­tat­te­luil­la. Tut­ki­muk­ses­sa on ero­tel­tu ikä­ryh­mät ja suku­puo­let toi­sis­taan.

Nämä kak­si tut­ki­mus­ta pe­rus­tu­vat vas­taa­jien itse il­moit­ta­miin ku­lu­tus­lu­kui­hin ja va­lin­toi­hin. Ra­vin­to­tase sen si­jaan las­ke­taan tuo­tan­nos­ta, vien­tiin ja tuon­tiin suh­teu­tet­tu­na. Ruu­an­käyt­töön ja­kau­tu­van osuu­den pe­rus­teel­la las­ke­taan ku­lu­tus­lu­vut. Näin ol­len se ker­too koko suo­ma­lai­sen vä­es­tön kes­ki­mää­räi­ses­tä elin­tar­vik­kei­den ku­lu­tuk­ses­ta hen­keä koh­ti, eli myös lap­set ja elä­ke­i­käi­set ovat mu­ka­na täs­sä ti­las­tos­sa.

Näi­den ti­las­to­jen eri koh­de­ryh­mien ja eri­lais­ten me­ne­tel­mien ta­kia nii­tä ei kan­na­ta ver­ra­ta kes­ke­nään. Sen si­jaan sa­man tois­tu­van ti­las­ton ver­taa­mi­nen ai­em­pien vuo­sien tu­lok­siin ker­too muu­tok­ses­ta. Voi­daan esi­mer­kik­si sel­vit­tää, mi­ten mon­ta lit­raa mai­toa suo­ma­lai­set joi­vat vii­me vuon­na ja mi­ten se on ai­ko­jen ku­lu­es­sa muut­tu­nut (Ra­vin­to­tase). Sa­moin voi­daan ver­ra­ta, mi­ten mon­ta pro­sent­tia ai­kui­sis­ta mie­his­tä ja nai­sis­ta on juo­nut yleen­sä esi­mer­kik­si ras­va­ton­ta mai­toa (AVTK).

Tau­luk­ko 1. Ta­val­li­sim­min käy­te­tyn mai­don laa­tu vuon­na 2014, % vas­taa­jis­ta. Suo­ma­lai­sen ai­kuis­vä­es­tön ter­veys­käyt­täy­ty­mi­nen ja ter­veys -tut­ki­mus.

Tau­luk­ko 2. Eri mai­to­laa­tu­jen ku­lu­tus Suo­mes­sa vuon­na 2014, %. Ra­vin­to­tase 2014.

KL