Kaikki lihavuus ei ole samanlaista

Osal­le ih­mi­sis­tä li­ha­vuus on ter­vey­den kan­nal­ta isom­pi ris­ki kuin toi­sil­le. Kaik­ki li­ha­vuus ei ole sa­man­lais­ta, sil­lä osa li­ha­vis­ta on metabolisesti ter­vei­tä.

Epä­on­nek­kaal­le jou­kol­le li­ha­via lii­ka­ki­lot sen si­jaan mer­kit­se­vät metabolisten ris­ki­te­ki­jöi­den ka­sau­tu­mis­ta. Heil­lä voi­daan ha­vai­ta mm. ras­va­mak­sa, hei­ken­ty­nyt glu­koo­sin­sie­to, in­su­lii­ni­re­sis­tens­si, ma­ta­la-asteinen tu­leh­dus ja so­lu­jen ener­gi­a­lai­tos­ten, mito­kond­ri­oi­den, alen­tu­nut toi­min­ta.

Li­ha­vuu­den metabolisia ero­ja on tut­kit­tu HUS Li­ha­vuus­tut­ki­mus­yk­si­kös­sä osa­na jo 20 vuot­ta jat­ku­nei­ta kak­sos­tut­ki­muk­sia. Kak­sos­tut­ki­muk­sis­sa on mu­ka­na ident­ti­siä kak­so­sia, jois­ta toi­nen on nor­maa­li­pai­noi­nen ja toi­nen li­ha­va. Ident­ti­sil­lä kak­so­sil­la on sama ge­neet­ti­nen taus­ta, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta tut­ki­tuil­la kak­so­sil­la on pai­no­eroa kes­ki­mää­rin 15 ki­loa.

– Tut­kit­ta­vat kak­so­set ovat nyt noin 25-vuotiaita. Pai­no­erot kak­sos­ten vä­lil­lä tu­le­vat tyy­pil­li­ses­ti esiin 18 ikä­vuo­den koh­dal­la, ker­too apu­lais­pro­fes­so­ri Kir­si Pie­ti­läi­nen.

Pie­ti­läi­sen mu­kaan kak­so­sil­le teh­dyt ky­se­lyt an­ta­vat viit­tei­tä sii­tä, että nor­maa­li­pai­noi­se­na py­sy­nyt kak­so­nen on ol­lut li­ha­vaa si­sa­rus­taan lii­kun­nal­li­sem­pi jo nuo­re­na. Mo­lem­mat kak­so­set ovat ol­leet ky­se­lyis­sä li­säk­si sitä miel­tä, että li­ha­va si­sa­rus syö ja na­pos­te­lee enem­män.

Kak­sos­tut­ki­muk­sis­sa li­ha­vien kak­sos­ten jou­kos­ta on erot­tu­nut kak­si ryh­mää: ne li­ha­vat, joil­la on huo­mat­ta­vas­ti enem­män mak­sa­ras­vaa kuin nor­maa­li­pai­noi­sel­la si­sa­ruk­sel­la ja ne li­ha­vat, joi­den mak­sa ei ole ras­voit­tu­nut yh­tään enem­pää kuin nor­maa­li­pai­noi­sen si­sa­ruk­sen­kaan mak­sa.

Metaboliset ris­ki­te­ki­jät näyt­tä­vät ka­sau­tu­van vain niil­le li­ha­vil­le kak­so­sil­le, joil­la on ras­va­mak­sa. Muut li­ha­vat kak­so­set sen si­jaan ovat metabolisesti ter­vei­tä, Pie­ti­läi­nen sum­maa.

Ruokaympäristön muutos selittää lihavuuden yleisyyttä

Suo­mes­sa on teh­ty li­ha­vuus­tut­ki­mus­ta ak­tii­vi­ses­ti 1980-lu­vul­ta läh­tien. Alan tut­ki­joi­den oma yh­dis­tys, Suo­men Li­ha­vuus­tut­ki­jat ry, täyt­tää tänä vuon­na 20 vuot­ta. Yh­dis­tyk­sen pe­rus­ta­jiin lu­keu­tu­va sisä­tau­ti­lää­kä­ri, pro­fes­so­ri Pert­ti Mus­ta­joki sa­noo, että 35–40 vii­me vuo­den ai­ka­na ruo­ka­ym­pä­ris­töm­me on muut­tu­nut val­ta­vas­ti.

Ruo­ka­ym­pä­ris­tön muut­tu­mi­nen on yksi li­ha­vuu­den yleis­ty­mis­tä se­lit­tä­vä te­ki­jä. Vaik­ka li­ha­vuu­den yleis­ty­mi­nen on vii­me vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na hi­das­tu­nut ja jopa ta­saan­tu­nut, yli puo­let ai­kui­sis­ta suo­ma­lai­sis­ta on vä­hin­tään yli­pai­noi­sia ja joka vii­des voi­daan luo­ki­tel­la li­ha­vak­si.

– Hii­li­hyd­raa­tit, ras­vat ja pro­te­ii­nit ei­vät si­nän­sä li­ho­ta, ne täy­tyy en­sin syö­dä. Ruo­an help­po saa­ta­vuus, vaih­te­le­vuus ja hou­kut­te­le­vuus, isot an­nos­koot ja nes­te­mäi­set ka­lo­rit li­sää­vät hel­pos­ti ener­gi­an­saan­tia, Mus­ta­joki sa­noo.

Mus­ta­joen ha­vain­to­jen mu­kaan mo­nes­sa isos­sa su­per­mar­ke­tis­sa on tänä päi­vä­nä jopa 1,3 hyl­ly­kilo­met­riä eri­lai­sia elin­tar­vik­kei­ta tar­jol­la. Mo­net ns. her­kut­te­lu­tuot­teik­si miel­le­tyt vaih­to­eh­dot si­säl­tä­vät tii­viis­sä pa­ke­tis­sa pal­jon ener­gi­aa. Esi­mer­kik­si pe­ru­na­las­tuis­sa ja suk­laas­sa on sa­taa gram­maa koh­ti yli 500 kilo­ka­lo­ria ener­gi­aa, kek­seis­sä ja kar­keis­sa­kin yli 400.

– Energiatiheä ruo­ka ko­e­taan mait­ta­vak­si. Eri­tyi­ses­ti ras­van ja so­ke­rin yh­dis­tel­mä miel­lyt­tää maku­ais­ti­amme, Mus­ta­joki avaa energiatiheän ruo­an su­den­kuop­pia.

Yltäkylläisyys vs. kivikautiset vaistot

Elin­tar­vik­kei­den run­saus ja ruo­ka­kaup­po­jen yltä­kyl­läi­nen tar­jon­ta te­ke­vät li­ha­vuu­den tor­jun­nas­ta han­ka­laa. Ih­mi­nen tu­lee no­pe­as­ti kyl­läi­sek­si yh­del­le maul­le, mut­ta uu­det maut ve­nyt­tä­vät ruo­ka­halu­amme vie­lä sen­kin jäl­keen, kun olem­me jo fy­si­o­lo­gi­ses­ti kyl­läi­siä.

– Ruo­ka­laji­koh­tai­nen kyl­läi­syys on ol­lut evo­luu­ti­om­me kan­nal­ta hyö­dyl­li­nen omi­nai­suus, sil­lä se on tur­van­nut ruo­ka­va­li­on moni­puo­li­suut­ta. Li­ha­vuut­ta tor­jut­ta­es­sa jou­dum­me tais­te­le­maan voi­mak­kai­ta kivi­kau­ti­sia vais­to­ja vas­taan, Mus­ta­joki sa­noo.

Ku­lu­neet 20–30 vuot­ta ovat tuo­neet suu­ria muu­tok­sia pait­si ruo­ka­ym­pä­ris­tööm­me, myös ta­paam­me ku­lut­taa ai­kaa. Ei ole ta­va­ton­ta, että so­si­aa­li­nen ka­len­te­rim­me täyt­tyy niin tii­viis­ti ta­paa­mi­sis­ta ja ta­pah­tu­mis­ta, että niil­le on rai­vat­ta­va ai­kaa jopa yö­unen kus­tan­nuk­sel­la.

Tut­ki­mus­pro­fes­so­ri Timo Partonen Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sel­ta ker­too, että ai­kuis­ten suomalalaisten yö­uni on ly­hen­ty­nyt kes­ki­mää­rin 20 mi­nuut­tia yös­sä 30 vii­me vuo­den ai­ka­na. Sa­mal­la uni­häi­ri­öt ja unet­to­muus ovat yleis­ty­neet.

Syvän unen puute lihottaa

Tut­ki­mus­ten mu­kaan ly­hyt yö­uni en­nus­taa kor­ke­am­paa pai­no­in­dek­siä sekä ai­kui­sil­la että lap­sil­la. Ih­mi­sen unen­tar­ve on yk­si­löl­lis­tä. Alle kuu­den tun­nin yö­u­nil­la pär­jää­viä ly­hyt­u­ni­sia on noin 15 pro­sent­tia ja yli yh­dek­sän tun­nin yö­unet tar­vit­se­via pit­kä­u­ni­sia noin 14 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta. Lo­put aset­tu­vat täl­le vä­lil­le, ja heil­le riit­tä­vä yö­unen mää­rä on yleen­sä 7-8 tun­tia yös­sä.

Yö­uni ra­ken­tuu uni­syk­leis­tä, joi­hin kuu­luu ke­vyt­tä ja sy­vää unta sekä vil­ke­unta. Eri­tyi­ses­ti sy­vän unen puu­te li­hot­taa. Suu­rin osa sy­väs­tä unes­ta nu­ku­taan alku­yön tun­tei­na pian nuk­ku­maan­me­non jäl­keen. Jos nuk­ku­maan­meno ve­näh­tää lii­an myö­häi­seen ajan­koh­taan, ris­ki pai­no-on­gel­mil­le kas­vaa. Pa­ras ajan­koh­ta ve­täy­tyä vuo­tee­seen oli­si kel­lo 21–01 vä­lil­lä, jot­ta yö­u­nes­ta tu­lee riit­tä­vän pit­kä.

– 27 vuo­den ku­lu­es­sa en­tis­tä suu­rem­mas­ta osas­ta suo­ma­lai­sia on tul­lut ilta­virk­ku­ja. Tut­ki­muk­set osoit­ta­vat, että mo­nen­lai­set ter­veys­ris­kit ka­sau­tu­vat ilta­vir­kuil­le. Esi­mer­kik­si tun­ne­syö­mi­nen, run­sas al­ko­ho­lin käyt­tö, niuk­ka lii­kun­ta, tu­pa­koin­ti, run­sas ruu­tu­aika ja uni­vaje ovat ilta­vir­kuil­la ta­val­li­sem­pia kuin aamu­vir­kuil­la. Sai­rauk­sis­ta mm. tyy­pin 2 di­a­be­tes on ilta­vir­kuil­la ylei­sem­pi, Partonen ker­too.

Tahdista sisäinen kello

Partosen mu­kaan eli­mis­tön si­säi­nen kel­lo luo ter­vey­del­le tär­ke­ät vuo­ro­kau­si­ryt­mit. Eli­mis­tön eri ku­dos­ten lai­ta­kel­lot tah­dis­ta­vat it­sen­sä aika­mer­kis­tä, jon­ka ai­vois­sa, hypo­ta­la­muk­sen etu­o­sas­sa si­jait­se­va kes­kus­kel­lo vä­lit­tää.

– Si­säi­sen ka­pel­li­mes­ta­rin eli kes­kus­kel­lon häi­rin­tä se­koit­taa myös lai­ta­kel­lo­jen toi­min­taa. Se vai­kut­taa hai­tal­li­ses­ti mm. hor­mo­ni­toi­min­taan. Esi­mer­kik­si ilta­yön valo li­sää si­säi­sen kel­lon jä­tä­tys­tä. Si­säi­nen kel­lo jä­tät­tää luon­tai­ses­ti myös mur­ros­i­äs­sä ja tal­vi­ai­kaan, Partonen ku­vai­lee.

Si­säis­tä kel­loa voi ja kan­nat­taa yrit­tää tah­dis­taa. Timo Partonen an­taa tah­dis­ta­mi­seen nel­jä toi­mi­vaa vink­kiä:

1. Nuku riit­tä­väs­ti ja väl­tä uni­vel­kaa.
2. Älä syö enää kel­lo 20 jäl­keen.
3. Har­ras­ta kun­to­lii­kun­taa kel­lo 16–19 vä­lil­lä.
4. Oles­ke­le tal­vi­aa­mui­sin kirkasvalossa kel­lo 6-9 vä­lil­lä.

Kir­joit­ta­ja:

Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen
Vies­tin­tä Nutrimedia

Läh­de:

Suo­men Li­ha­vuus­tut­ki­jat ry:n 20-vuotisjuhlaseminaari 15.4.2016 Hel­sin­gis­sä.

Unel­la on vai­ku­tus­ta pai­noon. Val­ta­o­sal­le ai­kui­sis­ta riit­tä­vä yö­unen mää­rä on yleen­sä 7-8 tun­tia yös­sä. Kuva: KL