Ruokavalintoja tekevän kuluttajan maailma on vuonna 2016 monimutkainen. Ruokaan ja ravitsemukseen liittyvää tietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan, mutta samalla tieto on yhä sirpaleisempaa. Tieteellisen, tutkitun tiedon rinnalla perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa palstatilaa saavat yhtä lailla oman elämänsä asiantuntijat, jotka pohjaavat näkemyksensä usein yhteen kapeaan näkökulmaan.
Käytettävissä oleva valtava ja usein sisällöltään ristiriitainen tietomäärä tekee ruoan valintatilanteista vaikeita. Siksi kuluttaja pyrkii tekemään valintoja, jotka yksinkertaistavat elämää. Mustavalkoinen ajattelu on yksi tyypillinen tapa jäsentää monimutkaista maailmaa ja ristiriitaisia valintatilanteita, sanoo psykologi Annamari Heikkilä.
– Ihminen kokee, että valintatilanteista tulee helpompia, kun asiat jakaa joko hyviin tai huonoihin sen sijaan, että ne voisivat olla joustavasti sekä että. Erilaiset välttelydieetit pohjautuvat tähän ajattelutapaan, sillä ne tarjoavat helppoja ratkaisuja.
Joustavuutta jäykkien sääntöjen sijaan
Heikkilä sanoo törmäävänsä usein uskomukseen, jonka mukaan terveellinen elämä on kieltäytymistä. Syöminen nähdään monessa tilanteessa edelleen palkintona ja siitä kieltäytyminen rangaistuksena. Moni ajattelee virheellisesti, että itseään kannattaa syyllistää esimerkiksi makeiden herkkujen syömisestä, koska silloin herkkujen syönti vähenee ja ruokatottumukset muuttuvat pitkällä tähtäimellä terveellisemmiksi.
– Näin ei kuitenkaan ole. Meillä on paljon tutkimusnäyttöä siitä, että esimerkiksi painonhallinnassa onnistuvat paremmin ne ihmiset, joilla on joustava suhde syömiseen kuin ihmiset, joilla on ehdottomia ja jäykkiä sääntöjä käyttäytymiselle.
Heikkilän mukaan syyllisyys herää, kun ihminen tuntee rikkovansa omia arvojaan ja normejaan vastaan. Syömiseen liittyvistä syyllisyyden tunteista voi olla nykymaailman yltäkylläisten elintarvikevalikoimien äärellä vaikea päästä kokonaan eroon, mutta jokaisen ihmisen olisi hyvä pysähtyä pohtimaan, millaisilla ruokavalinnoilla syyllisyydestä ei tulisi syömistä jatkuvasti leimaava tunne.
– Ravitsemuksen ammattilaisten yhtenä tehtävänä on siedättää ihmisiä siihen, että syömistä määrittävät totuudet eivät ole mustavalkoisesti joko tai, vaan erilaiset rinnakkaiset totuudet vievät yhtä aikaa kohti juostavampaa ruokasuhdetta. Joustavampi ruokasuhde voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että välillä voi herkutella myös arkena, mutta samaan aikaan voi pyrkiä syömään terveellisesti. Joustavassa ruokavaliossa mistään ei tarvitse kieltäytyä kokonaan.
Psykologi Annamari Heikkilän kultainen ohje joustavaan ruokasuhteeseen:
”En kieltäydy mistään ja samaan aikaan minun ei tarvitse sallia itselleni kaikkea. Vapaus kohtuullistaa syömistä.”
Kirjoittaja:
Krista Korpela-Kosonen
Viestintä Nutrimedia
Lähde:
”Mihin katosi ruokailun ilo – miksi syöminen tuo syyllisyyttä?” Saarioinen Oy:n järjestämä seminaari Helsingissä 3.2.2016
Ravitsemuskatsaus 1-2016Syömisen monet muodot4.7.2016