Uudistettu Korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus julkaistiin helmikuussa 2016. Sen tavoite on edistää opiskelijoiden hyvää ravitsemusta, terveyttä ja opiskeluvireyttä. Suositus helpottaa opiskelijaravintoloita ateriapalvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Opiskelijaruokailua on Suomessa tuettu yhteiskunnan varoin jo vuodesta 1979 lähtien. Ateriatuki perustuu valtioneuvostoon antamaan asetukseen (54/2012) korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista. Suosituksessa annetaan asetuksen toteutuksesta tarkennetut ohjeet. Ne auttavat varmistamaan opiskelija-aterioiden hyvän laadun.
Ohjeistusta ravintoloille selkeytetty
Suositus on päivitetty vastaamaan uusimpia ravitsemussuosituksia. Siihen on tehty lukuisia muitakin muutoksia ja täydennyksiä. Tekstiä on monin kohdin tarkennettu siten, että siinä on aikaisempaa vähemmän tulkinnanvaraisuutta. Ravintoloiden ohjeistuksessa käsitellään taulukossa 1 kuvattuja aiheita.
Taulukko 1. Ravintoloiden opiskelija-aterioita ja toimintakäytäntöjä koskevat aihepiirit.
- Aterioiden energia- ja ravintoainesisältö sekä koostaminen
- Malliaterian kuvaaminen
- Suositusten mukaisten aterioiden merkitseminen ruokalistaan
- Kasvis- ja erityisruokavalioiden toteutus
- Elintarvikkeiden hankinta
- Perushintaisen opiskelija-aterian ja erikoisannoksen hintakriteerit
- Opiskelijaruokailun ohjaus ja kehittämiseen liittyvä yhteistyö
- Aterioiden ravitsemuslaadun arviointi
- Ruokapalveluiden kilpailuttaminen
Ruokatarjontaa koskevia suosituksia
Opiskelija-aterioiden tulee olla monipuolisia ja vaihtelevia siten, että niissä terveysnäkökohdat ja makunautinto yhdistyvät. Keskeiset ruokatarjontaa koskevat seikat voidaan kiteyttää seuraavasti:
- Kelan tukema opiskelija-ateria on ateriakokonaisuus. Siihen kuuluu pääruoan lisäksi tuoreita kasviksia tai tuoresalaatti, kasviöljypohjainen salaatinkastike, täysjyväleipää ja kasvimargariinia sekä ruokajuoma (rasvaton maito tai piimä ja vesi). Nämä kaikki otetaan huomioon aterioiden ravintosisältöä suosituksiin vertailtaessa.
- Aterian tulee kattaa noin kolmannes päivittäisestä energian tarpeesta (keskimäärin 700–800 kcal).
- Huomiota tulee kiinnittää erityisesti aterioiden laatuun. Pää- ja lisäkeruokien sekä muiden aterian osien tarkat päivitetyt kriteerit rasvan laadusta ja määrästä, suolan määrästä ja/tai kuidun määrästä on kuvattu erillisissä taulukoissa. Ne ovat yhteneväiset Sydänmerkki-aterian päivitettyjen kriteereiden kanssa (http://ammattilaiset.sydanmerkki.fi/).
- Suositeltava proteiinimäärä (vähintään 20–25 g/ateriakokonaisuus) tulee varmistaa erityisesti vegaaniaterioissa, jos niitä tarjotaan.
- Suosituksen kriteerit täyttäviä aterioita tulee olla tarjolla seuraavasti: Vähintään 1, jos tarjolla on 2 ateriavaihtoehtoa, vähintään 2, jos tarjolla on 3-4 ateriavaihtoehtoa ja
- vähintään 3, jos tarjolla on 5 tai useampia ateriavaihtoehtoja.
- Suosituksen mukaisia kalaruokia tulee jatkossa tarjota vähintään 2 kertaa viikossa ja niistä vähintään toisen tulee olla perushintainen.
- Ravintoloiden tulee käyttää ruoanvalmistuksessa jodioitua suolaa ja suosia sellaisia leipiä ja muita elintarvikkeita, joiden valmistuksessa on käytetty jodioitua suolaa.
- Ravintoloita suositellaan lisäämään aterioiden kasvispitoisuutta sekä kasvis- ja kalaruokien tarjontaa ja vähentämään ruokahävikkiä.
Kela valvoo suosituksen toteutumista tekemällä tarkastuksia ateriatuen piirissä oleviin ravintoloihin. Opiskelija voi päättää itse sen, mitä hän tarjolla olevista ruoista lautaselleen valitsee.
Opastusta myös opiskelijoille
Suosituksessa käsitellään myös opiskelijoiden ravitsemukseen liittyviä erityiskysymyksiä. Niitä ovat juomien valinta, ruokailurytmi, annoskoot, painonhallinta sekä D-vitamiinin ja foolihapon riittävän saannin turvaaminen. Täysin uusia aiheita ovat syömishäiriöt sekä ravinto ja hammasterveys.
Myös terveydenhuoltohenkilöstö voi hyödyntää suositusta ja kannustaa opiskelijoita käyttämään ateriatukea korostamalla opiskelija-aterian vaikutusta hyvinvointiin ja jaksamiseen. Vaikka ateriatuki on huomattava taloudellinen tuki opiskelijoille, vain noin puolet heistä syö lounaan useimmiten opiskelija- tai työpaikkaravintolassa (Kunttu ja Pesonen 2013).
Ateriatuki – lähes 31 miljoonaa €/vuosi
Vuonna 2015 Kela maksoi opiskelijoiden ateriatukea yhteensä noin 30,8 miljoonaa euroa, ja se koski 14,9 miljoonaa ateriaa. Ateriatuen piirissä on noin 390 opiskelijaravintolaa. Vuoden 2015 alussa ateriatuen määräksi vahvistettiin 1,94 €/ateria. Sen ansiosta opiskelija saa opiskelija-ateriasta noin 40 %:n alennuksen. Perushintainen opiskelija-ateria maksaa enintään 2,60 €.
Uudistettu suositus korvaa vuonna 2011 julkaistun suosituksen. Opiskelija-ravintoloiden tulee sopeuttaa toimintansa uuden suosituksen mukaiseksi 1.8.2016 mennessä.
Suositus on laadittu Kelan ja valtion ravitsemusneuvottelukunnan yhteistyönä. Se on luettavissa ja tulostettavissa seuraavilla verkkosivuilla: http://www.kela.fi/ateriatuen-ohje_suositus-ravintoloille ja www.vrn.fi
Kirjoittaja:
Paula Hakala
Dosentti, FT, johtava tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Opiskelijaruokailua käsittelevä blogini: http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/2969
Lähteet:
Korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus. Terveyttä ruoasta. Helsinki: Kela, 2016. ISBN 978-951-669-994-6 (pdf)
Kunttu K, Pesonen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 47, 2013.
Ravitsemuskatsaus 1-2016Syömisen monet muodot4.7.2016