Kuopion ja Helsingin yliopiston sekä THL:n yhteistyönä tekemässä tutkimuksessa (Elorinne ym. 2016) verrattiin aikuisten vegaanien (n=22) ja sekaruokaa syövän verrokkiryhmän (n=19) ruokavaliota ja ravitsemustilaa. Vegaanit olivat noudattaneet ruokavaliotaan keskimäärin 8,6 (2-16) vuotta. Tutkitut olivat keskimäärin 34-vuotiaita ja heistä 66 % oli naisia.
Vegaaneista 91 % ja verrokeista 78 % täydensi ruokavaliotaan jollakin ravintovalmisteella. Vegaanit käyttivät yleisimmin B12 -vitamiini- ja D-vitamiinivalmisteita, verrokit D-vitamiinivalmisteita.
Mitä mitattiin?
Tutkimukseen osallistuneet pitivät syömistään ruoista kolmen päivän ajan ruokapäiväkirjaa, jonka tietojen perusteella laskettiin ravintoaineiden saanti. Tutkittujen ravitsemustilan selvittämiseksi kerättiin verinäytteet, joista määritettiin tiettyjen rasvahappojen, vitamiinien ja polyfenolien pitoisuudet. Virtsanäytteistä määritettiin jodipitoisuus.
Hyviä löydöksiä
Vegaanien ruokavaliossa oli vähemmän tyydyttyneitä ja enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja kuin verrokeilla. Myös veren rasvahappokoostumus oli vegaaneilla suotuisampi kuin verrokeilla. Veren kokonaiskolesterolipitoisuus oli 20 % ja LDL-kolesterolipitoisuus 25 % pienempi kuin vertailuryhmässä. Lisäksi vegaanien elimistössä oli enemmän sydän- ja verisuoniterveyden kannalta suotuisia polyfenoleja.
Niukkuutta D-vitamiinin ja jodin saannissa
Vegaanit saivat ruokavaliostaan 34 % vähemmän D-vitamiinia kuin verrokit. Lisäksi seerumin D-vitamiinitaso jäi vegaaneista 24 %:lla alle viitearvojen, mutta verrokeista vain 6 %:lla.
Virtsan keskimääräinen jodipitoisuus jäi sekä vegaaneilla että verrokeilla alle WHO:n raja-arvon (100 µg/l), mikä viitaa lievään jodin puutokseen. Vegaaneista kolmella todettiin lievä anemia.
Vegaanien ruokavalio sisälsi vähemmän B12 -vitamiinia kuin verrokkiryhmän ruokavalio. Veren B12 -vitamiinipitoisuus oli kuitenkin myös vegaaneilla suosituksia vastaavalla tasolla ilmeisesti B12 -vitamiinivalmisteiden käytön ansioista.
Elimistön beetakaroteenin, seleenin ja pitkäketjuisten n-3 rasvahappojen (EPA, DHA) pitoisuudet olivat vegaaneilla pienemmät kuin verrokeilla.
Asiantuntemusta tarvitaan
Tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisempaa näkemystä siitä, että vegaaniruokavaliossa on tärkeää kiinnittää huomiota tiettyjen ravintoaineiden riittävään saantiin. Koska vegaaniruokavalion toteutus käytännössä vaatii erityisasiantuntemusta, vegaaneilla tulisi olla saatavilla asiantuntevaa ravitsemusohjausta. Vegaanien tulisi myös täydentää ruokavaliotaan riittävästi heille suositelluille ravintovalmisteilla, joista tärkeimpiä ovat B12 -vitamiini, D-vitamiini ja jodi.
Kirjoittaja:
Paula Hakala
Dosentti, FT, johtava tutkija
Kela
Lähde:
Elorinne AL, Alfthan G, Erlund I, Kivimäki H, Paju A, Salminen I, Turpeinen U, Voutilainen S, Laakso J. Food and Nutrient Intake and Nutritional Status of Finnish Vegans and Non-Vegetarians. PLoS One. 2016;11(2):e0148235. doi:10.1371/journal.pone.0148235.
Ravitsemuskatsaus 1-2016Syömisen monet muodot4.7.2016