Elintavoilla kuten terveellisellä ruokavaliolla, tupakoimattomuudella, fyysisellä aktiivisuudella, painonhallinnalla ja diabeteksen ehkäisyllä sekä päävammojen ehkäisyllä on epäilemättä merkitystä myös muistisairauksien ehkäisyssä, joskin näyttö varsinaisista hoitotutkimuksista on vielä niukkaa. Kuitenkin suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa pystyttiin hiljattain osoittamaan, että monitekijäinen hoito (liikunta, terveellinen ravitsemus ja aivojen harjoittaminen) edisti älyllisten toimintojen säilymistä muistisairauden riskissä olevilla iäkkäillä henkilöillä. Näitä elintapamuutoksia kannattaa toteuttaa muistakin syistä – valtimosairauksien ja eräiden syöpämuotojen (paksusuolen-, eturauhas-, rintasyöpä) ehkäisyn kannalta.
Verenpainetaudin hoito ehkäisee tehokkaasti aivoverenkiertohäiriöitä. On loogista, että ainakin tältä pohjalta syntyvä aivojen vaurioituminen estyy. Suolan käytön vähentäminen on keskeinen ravitsemuksellinen toimenpide verenpainetaudin hoidossa ja ehkäisyssä. Eräissä iäkkäillä tehdyissä lääketutkimuksissa verenpainelääkkeillä on myös havaittu edullisia vaikutuksia dementian ehkäisyn kannalta.
Vaikka kolesterolia alentavan statiinihoidon hyödystä dementian ehkäisyssä on saatu epäsuoria viitteitä, varsinaisissa kontrolloiduissa hoitokokeissa ei ole voitu osoittaa hyötyä sen paremminkin kuin haittaakaan. Statiineilla tehdyt hoitokokeet on kuitenkin ensisijaisesti suunnattu osoittamaan niiden hyöty sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Se on voitu vakuuttavasti osoittaa, mutta hoitoajat ovat todennäköisesti liian lyhyitä toteamaan vaikutuksia muistisairauksien ja dementian kehittymisen kannalta. Koska statiinihoito kuitenkin ehkäisee aivohalvauksia, on loogista, että ainakin tältä pohjalta syntyvä muistisairaus voi olla estettävissä.
Tulehduskipulääkkeistä, hormonikorvaushoidosta, antioksidantti- tai vitamiinihoidosta ei ole tällä hetkellä käytettävissä vakuuttavaa näyttöä muistisairauksien ehkäisyssä. Estrogeenihoito aloitettuna yli 65-vuotiaana ei ole vaikuttanut Alzheimerin tautiin, joskin hormonihoidon aloittaminen heti vaihdevuosien alettua – kuten loogista on – voi olla toinen juttu. Kohonnut seerumin homokysteiinipitoisuus on ollut vilkkaan tutkimuksen kohteena aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijänä. Sen pitoisuutta voidaan pienentää foolihapon, B6- ja B12-vitamiinin annolla. Homokysteiiniä koskevissa hoitotutkimuksissa ei kuitenkaan ole voitu osoittaa yksiselitteistä hyötyä. Koholla oleva homokysteiinipitoisuus saattaakin olla vain merkkinä valtimokovettumataudin olemassaolosta.
Taulukkoon on koottu toimenpiteitä, joiden voi ajatella ehkäisevän muistisairauksia ja dementiaa. Kaikille kuvatuille toimenpiteille on tyypillistä se, että niistä on siis todennäköisesti monenlaista muutakin hyötyä.
Miten ehkäistä muistisairauksia ja dementiaa vuonna 2016:
– älä vaurioita aivojasi, mutta käytä niitä
– ole fyysisesti aktiivinen
– syö ”sydänystävällisesti” – on hyväksi myös aivoille
– hoida valtimotautien riskitekijät (tupakointi, korkea veren kolesterolipitoisuus, verenpainetauti, diabetes) elintapamuutoksin ja tarvittaessa lääkkein. Tee se riittävän ajoissa!
– älä käytä alkoholia ainakaan liikaa
– vaali hyviä sosiaalisia suhteita
Kirjoittaja:
Timo Strandberg
Professori sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri
Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks