Moniammatillisella yhteistyöllä, henkilökunnan koulutuksella ja yksilöllisesti räätälöidyllä ruokavaliolla voidaan parantaa hauraiden vanhusten ravitsemustilaa ja kohentaa heidän elämänlaatuaan, vakuuttaa dosentti Merja Suominen esityksessään Kestävä pohjoismainen keittiö -seminaarissa maaliskuussa.
Hauraiden vanhusten yleisimmät ongelmat ovat ruokahaluttomuus, aliravitsemus ja tahaton painonmenetys. Aliravitsemus johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen ja verottaa psykososiaalista kyvykkyyttä. Niukka proteiininsaanti liittyy sarkopeniaan eli lihasmassan vähenemiseen sekä dynopeniaan eli lihasvoiman katoamiseen. Nämä puolestaan altistavat kaatumisille ja murtumille. Myös vastustuskyky tulehduksia vastaan heikkenee.
Erityisesti on huolehdittava vanhusten riittävästä proteiinin saannista. Terveille aikuisille suositellaan 0,8 g proteiinia painokiloa kohti päivässä. Vanhuksille se ei riitä, vaan suositus on 1,2–1,4 g painokiloa kohti päivässä.
Muistisairaus tuo lisäpulmia: ruuanvalmistustaidot katoavat eikä lusikka tahdo enää löytää lautaselta suuhun. Dementiakodeissa tarjotaan kyllä täysipainoista ruokaa, mutta asukkaat syövät heille suunnitellusta annoksesta vain kaksi kolmannesta. Ilman syöttöapua aliravitsemus on uhkana.
Ruoka on hyvää hoitoa
Merja Suominen esitteli seminaarissa hoitohenkilökunnalle suunnitellun opetusohjelman, jonka tavoitteena on parantaa henkilöstön ravitsemustaitoja ja opettaa heitä entistä paremmin vastaamaan vanhusten yksilöllisiin ravitsemusongelmiin. Oppiminen tapahtuu tiimityönä, tekemällä oppien, pienryhmäkeskusteluissa, henkilökohtaisen palautteen kautta sekä kirjallisuuteen perehtymällä. Koulutuksen kautta kehittyy asenne, että ruoka on hyvää hoitoa.
Henkilöstö oppii arvioimaan asukkaan ravitsemustilan ja huomaamaan ravitsemusongelmat. Ruuan kulutusta opitaan mittaamaan ja sitä verrataan suosituksiin. Työtiimissä keskustellen etsitään tarpeelliset yksilölliset ruokavaliomuutokset ja niiden noudattamista ja vaikutuksia opitaan seuraamaan.
– Aikuiskoulutuksella voi olla todellinen vaikutus hoitokodeissa asuvien vanhusten ravitsemukseen ja tekemällä oppiminen on tehokasta ravitsemuskoulutusta vanhusten parissa työskenteleville, Merja Suominen uskoo.
Hänellä on selkeät tavoite- ja tehtävälistat vanhusten nautinnollisten ruokailuhetkien, riittävän ravinnonsaannin ja paremman elämänlaadun saavuttamiseksi.
Ruokapalvelu:
Ateriat suunnitellaan vanheneville sopiviksi
Ravintosisältö lasketaan, energian ja ravintoaineiden riittävyys varmistetaan
Tarjotaan usein asukkaiden mieliruokia
Hankitaan palautetta ja sitä kuunnellaan
Ruoka valmistetaan huolella, kypsennysajat kohdallaan
Pidetään hygienia ja omavalvonta kunnossa
Hoitohenkilökunta:
Asukkaiden ravitsemustila arvioidaan ja heidät punnitaan säännöllisesti
BMI lasketaan säännöllisesti
Huonon ravitsemustilan syy selvitetään
Tarjotaan ravintolisiä tarpeen mukaan
Moniammatillinen yhteistyö:
Ruokapalvelun henkilöstö osallistuu hoitotiimiin
Ruokapalvelun henkilöstö vierailee osastoilla ruokailun aikana nähdäkseen ruokailutilanteen käytännössä
Ruokailutilanne:
Ruuan ja juoman määrät mitataan ja verrataan suosituksiin
Ruoka-aikoja käytetään asukkaiden aktivointina
Asukkaat syövät yhdessä ilman kiirehtimistä
Ruokahaluttomia kannustetaan ja autetaan syömisessä
Lääkkeitä ei anneta ruokailun yhteydessä
Kolme toivomusta
Merja Suomisella on toivomuslistalla kolme asiaa, joita kipeästi tarvitaan vanhusten ravitsemuksen ja elämänlaadun kohentamiseksi. On kehitettävä hoitohenkilökunnan käyttöön yksikertaiset menetelmät ravitsemustilan sekä ruuan ja ravintoaineiden saannin arvioimiseksi. Hoitajien ja lääkäreiden ravitsemuskoulutusta tarvitaan, jotta tietoisuus vanhusten aliravitsemuksesta ja ravitsemushoidon mahdollisuuksista leviäisi. Ja kolmanneksi kaivataan selkeitä ravitsemussuosituksia hauraille vanhuksille.
Tuotekehitystä yhteistyönä
– Vaikka ruoka on ilman muuta välttämättömyys, aterian ääreen istahtamisen pitäisi myös tuottaa iloa ja tyydytystä, mustuttaa norjalainen Helge Bergslien esityksessään, joka oli tarkoitettu Kestävä pohjoismainen keittiö-seminaariin, mutta jota hän ei päässyt esittämään. Hän työskentelee asiantuntijakeskuksessa, jonka tehtävänä on vahvistaa tietotasoa ja innovaatiokykyjä gastronomian alueella norjalaisen ruuantuotannon eduksi (The Norwegian Centers of Expertise, Culinology).
Helge Bergslien mukaan on kolme selkeää strategiaan, joilla taataan vanhusten ruokahalun säilyminen ja riittävän ravitsemuksen saanti: myönteiset ruokailukokemukset, tarkoituksenmukainen tuotekehitys ja parempi osaaminen.
Monille ruokailu tuo mahdollisuuden vahvistaa sosiaalisia suhteita, välittää ja hoivata ja saada uusia kokemuksia tuoksujen ja makujen kautta. Monille ruokailu on päivän kohokohta ja sillä on tärkeä rooli ilon ja tyydytyksen antajana elämässä. Kun ruokailuun ilmaantuu ongelmia, ateriointi muuttuu ankeaksi välttämättömyydeksi.
– On äärimmäisen tärkeää ymmärtää paitsi ruokailun ravitsemukselliset hyödyt myös ne emotionaaliset tarpeet, joita ruokailu täyttää, Helge Bergstein muistuttaa.
Norjassa tutkimuslaitosten, hoitolaitosten, gastronomien ja elintarviketeollisuuden yhteistyössä kehitetään ravinteikkaita elintarvikkeita dementiapotilaille, joilla on ongelmia syömisessä. Tavoitteena on tarjota potilaille ruokia ja aterioita, jotka olisivat houkuttelevia, helposti syötäviä ja ravitsevia. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että ruuan muodolla, värillä ja rakenteella on suuri merkitys dementiapotilaan ruuanvalinnassa. Tätä tietoa käytetään hyväksi tuotekehityksessä. Osapuolet ovat todenneet, että laaja yhteistyö on tuonut tuotekehitykseen tuoreita näkökulmia ja uutta ymmärrystä asiakkaiden tarpeista. Stavangeriin Måltidets Husiin on perustettu osaamiskeskus, jonka tehtävänä on kehittää hoitolaitosten ruokailua niin, että toteutuu periaate: Raaka-aineet ovat ruokaa vasta, kun ne tulevat syödyiksi.
Kirjoittaja:
Leena Packalen
Lähde:
Kestävä pohjoismainen keittiö-seminaari Helsingissä 18.3.2016 Seminaari on yksi Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuusvuoden ohjelman ruokatapahtumista. Seminaarin järjestelyistä vastasivat Maa- ja metsätalousministeriö ja Motiva.
Ravitsemuskatsaus 1-2016Syömisen monet muodot4.7.2016