Kun Suomi täyttää 100 v

MIKSI

Suo­ma­lai­set syö­vät yh­des­sä har­vem­min kuin muut eu­roop­pa­lai­set. Yh­des­sä syö­mi­sen tie­de­tään kui­ten­kin ole­van sekä ter­veel­lis­tä, mu­ka­vaa että hy­vin­voin­tia ja businestä kas­vat­ta­vaa. Sitä ha­lu­taan li­sä­tä!

MITÄ

Koko ruo­ka-alan laa­jas­sa yh­teis­työs­sä, osa­na Suo­mi100 -juh­la­vuo­den oh­jel­maa, to­teu­te­taan vuon­na 2017 Syö­dään yh­des­sä -han­ke. Vies­tin­nän kei­noin luom­me ta­po­ja, jot­ta Suo­mes­sa syö­dään en­tis­tä enem­män yh­des­sä – ko­deis­sa, työ­pai­koil­la, kou­luis­sa, ra­vin­to­lois­sa, luon­nos­sa, tu­ruil­la ja to­reil­la.

KETKÄ

ELO-sää­ti­ön ve­tä­mä­nä on luo­tu kump­pa­ni­ver­kos­to, jo­hon nyt kut­su­taan kaik­ki mu­kaan yh­teis­tä ta­voi­tet­ta edis­tä­mään. Yri­tyk­set pää­se­vät kump­pa­nik­si ja saa­vat mm. kam­pan­ja­ma­te­ri­aa­lin, vuo­si­ka­len­te­rit ja vies­tin­tä­nä­ky­vyy­den mak­sa­mal­la sii­tä kump­pa­ni­mak­sun, kol­mas sek­to­ri tu­lee mu­kaan yh­teis­työn ja ta­pah­tu­mi­sen to­teut­ta­jak­si.

MITEN

Juh­la­vuon­na vies­tim­me kiin­nos­ta­vas­ti ruo­ka- ja juo­ma­kult­tuu­ris­tam­me. Heti juh­la­vuo­den alus­sa va­lit­sem­me kan­sal­lis­ruo­an. Kuu­kau­sit­tain vaih­tu­vat ruo­ka­tee­mat ja nii­hin liit­ty­vät 6. päi­vän bi­leet nos­ta­vat in­toa ko­koon­tua yh­tei­sen pöy­dän ää­reen. Vuo­si hui­pen­tuu maa­il­man suu­rim­piin kylä­juh­liin, jo­hon kaik­ki on kut­sut­tu. Sa­dat toi­mi­jat jär­jes­tä­vät juh­lia koko maas­sa 100 päi­vää en­nen sa­tas­ta eli 26.–27.8.2017.

Ter­ve­tu­loa mu­kaan!

Suomalaiset haluaisivat syödä enemmän yhdessä

Juu­ri val­mis­tu­neen ku­lut­ta­ja­tut­ki­muk­sen mu­kaan suo­ma­lai­set ha­lu­ai­si­vat viet­tää enem­män ai­kaa yh­des­sä ruo­an ää­res­sä. Per­he­a­te­ri­oi­den li­säk­si ha­lu­taan ren­toa syö­mis­tä ys­tä­vien ja lähi­pii­rin kans­sa. Myös ra­vin­to­las­sa ha­lut­tai­siin syö­dä ny­kyis­tä enem­män. Tut­ki­mus osoit­taa, että kai­paam­me yh­tei­söl­li­syyt­tä, mut­ta kei­no­ja sen to­teut­ta­mi­seen ei tah­do löy­tyä. Myös kan­sain­vä­li­sis­sä ver­tai­lu­tut­ki­muk­sis­sa nä­kyy, että meil­lä käy­te­tään mui­ta mai­ta vä­hem­män ai­kaa yh­tei­siin ate­ri­oi­hin. Juh­la­vuon­na 2017 tä­hän ha­lu­taan teh­dä muu­tos.

91% suo­ma­lai­sis­ta on täy­sin tai jok­seen­kin sa­maa miel­tä sii­tä, että yh­des­sä syö­mi­nen per­heen tai ys­tä­vien kans­sa on hie­no jut­tu. Suo­ma­lai­set myös ha­lu­ai­si­vat viet­tää enem­män ai­kaa yh­des­sä ruo­an ää­res­sä. Tu­los­ten mu­kaan toi­ve ei to­teu­du suo­ma­lais­ten ar­jes­sa

ELO-sää­ti­ön  ja maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri­ön yh­tei­ses­sä tut­ki­muk­ses­sa ky­syt­tiin yli 2000 suo­ma­lai­sel­ta, mi­ten ar­vos­tam­me yh­des­sä syö­mis­tä, mi­ten sitä to­teu­te­taan ko­to­na, työ­pai­koil­la ja ys­tä­vä­pii­ris­sä. Sa­mal­la ha­lut­tiin tie­tää, mil­lais­ta yh­des­sä syö­mis­tä toi­vo­taan ja mit­kä te­ki­jät sitä es­tä­vät.

Lapsiperheissä syödään yhdessä – työpaikolla usein myös yksin

Tut­ki­muk­sen mu­kaan vain joka toi­nen per­he syö päi­vit­täin tai lä­hes päi­vit­täin yh­des­sä. Työ­pai­koil­la lou­naan syö päi­vit­täin yh­des­sä työ­ka­ve­rei­den kans­sa noin kol­man­nes. Joka nel­jäs jät­tää vä­liin yh­tei­set lou­nas- ja kah­vi­het­ket. Töis­sä ja ko­to­na on hyvä mah­dol­li­suus li­sä­tä yh­des­sä syö­mis­tä. Var­sin­kin kun sen tie­de­tään pa­ran­ta­van sekä työ­ky­kyä, ter­veyt­tä että hen­kis­tä jak­sa­mis­ta.

Uhanalainen kyläilykulttuuri – Uusia tapoja tarvitaan lisää

Ti­las­to­kes­kuk­sen ajan­käyt­tö­tut­ki­muk­set osoit­ta­vat, että yh­des­sä­o­loon käy­tet­ty aika per­heen ulko­puo­lel­la on vä­hen­ty­nyt ta­sai­ses­ti jo pit­kän ai­kaa. Tuo­re tut­ki­mus vah­vis­taa ai­em­pia kä­si­tyk­siä. Suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta näyt­tää ky­läi­le­vän vain ”jou­lu­na ja ju­han­nuk­se­na”  Ei siis ihme, että suo­ma­lai­set ha­lu­ai­si­vat li­sä­tä ren­toa ja help­poa ky­läi­lyä ja ko­koon­tu­mis­ta ruo­an ää­rel­le ko­to­na, ky­läs­sä, luon­nos­sa ja ra­vin­to­lois­sa  Myös yh­des­sä kok­kaa­mi­nen in­nos­taa niin nuo­ria kuin van­hem­pi­a­kin.

Kiire ja ajanpuute esteenä yhdessä syömiselle

Suu­rim­pi­na yh­des­sä syö­mi­sen es­tei­nä mai­ni­taan kii­re, oma tai tois­ten seu­ral­li­suu­den puu­te ja osaa­mat­to­muus ruo­ka-asi­ois­sa. Syis­sä näyt­tää ko­ros­tu­van riit­tä­mät­tö­myy­den ja eril­li­syy­den tun­ne, jon­ka yhteisöllisyystutkjja Ant­ti Mau­nu ar­ve­lee joh­tu­van lähi­his­to­ri­am­me muu­tok­sis­ta.

–  1960-80-lu­vul­la py­sy­vis­tä yh­tei­söis­tä siir­ryt­tiin no­pe­as­ti in­di­vi­du­a­lis­ti­seen ja no­pe­a­tah­ti­seen yh­teis­kun­taan, joka on tuot­ta­nut pal­jon hy­vää, mut­ta myös eril­li­syy­den ja yk­si­näi­syy­den ko­ke­muk­sia. Ar­ki­sel­le yh­des­sä­o­lol­le on vain vä­hän toi­mi­via mal­le­ja. Sik­si ol­laan hie­man häm­men­nyk­sis­sä niin­kin ta­val­li­sen asi­an kuin yh­tei­sen ruo­kai­lun ää­rel­lä, Mau­nu ana­ly­soi tu­lok­sia.

Syödään yhdessä –tutkimus avaa uuden teeman ruokakeskusteluun

Meil­lä on pu­hut­tu pal­jon ruo­an ra­vit­se­muk­sel­li­sis­ta omi­nai­suuk­sis­ta ja ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­sis­ta­kin, mut­ta yh­tei­söl­li­syy­den edut ovat jää­neet taka-alal­le. Syö­dään yh­des­sä –il­mi­öl­lä ha­lu­taan saat­taa ih­mi­siä yh­teis­ten pöy­tien ää­reen ja luo­da py­sy­viä käy­tän­tö­jä ar­keen ja juh­laan. Il­mi­ön ym­pä­ril­le on saa­tu noin 100 in­nos­tu­nut­ta or­ga­ni­saa­ti­o­ta te­ki­jöi­neen mu­kaan.

– Tämä tut­ki­mus aut­toi mei­tä kir­kas­ta­maan ta­voit­teet, jot­ka muu­te­taan juh­la­vuon­na te­oik­si. Kaik­kien mukanaolevien ta­voit­tee­na on luo­da maa­ham­me py­sy­vää yh­des­sä syö­mi­sen kult­tuu­ria. Toi­ve ja tar­ve on ole­mas­sa, nyt on mah­dol­li­suus luo­da kei­not ja käy­tän­nöt, ki­teyt­tää hank­keen pro­jek­ti­pääl­lik­kö Sini Garam sa­noo.

Syö­dään yh­des­sä -han­ke on osa Suo­mi100 –juh­la­vuo­den oh­jel­maa.

Lisä­tie­toa:

http://syödäänyhdessä.fi/

Sei­ja puh. 0400-460894, sei­ja.ku­run­maki@elo-saatio.fi
Sini puh. 050-5870929, sini.garam@elo-saatio.fi

Elo-sää­tiö to­teut­taa Syö­dään yh­des­sä -han­ket­ta. Syö­dään yh­des­sä -läh­tö­taso­tut­ki­mus jul­kais­tiin Hel­sin­gis­sä kesä­kuus­sa. Kuva: KL