Itä-Suomen yliopiston 1032 miehen seurantatutkimuksessa (Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study) nautittujen kanamunien määrällä ei todettu yhteyttä sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen eikä ultraäänellä mitattuun kaulavaltimon seinämän paksuuteen. Osallistujien terveydentilaa seurattiin 23–28 vuoden ajan ja ravinnonsaanti tutkittiin 4 päivän ruokapäiväkirjojen avulla tutkimuksen alussa 1980-luvulla.
Tällainen löydös ei ole aivan uusi havainto, sillä jo vuonna 1999 Harvardin yliopiston tutkijat totesivat laajoissa seuranta-aineistoissaan, ettei kananmunien syönti eikä ravinnosta saadun kolesterolin määrä vaikuttanut merkitsevästi valtimotautien riskiin. Uutta Kuopiossa tehdyssä tutkimuksessa on se, että aineistosta selvitettiin geneettisesti määräytyvien apolipoproteiini E:n fenotyyppien yhteydet tuloksiin.
Ravinnosta imeytyvien kolesterolimäärien vaihtelut ovat suuria ja yksilölliset erot voivat olla jopa viisinkertaisia. Myös ravinnosta saadun kolesterolin vaikutus seerumin kolesterolipitoisuuteen vaihtelee – suurimmalla osalla ihmisistä ravinnon kolesteroli vaikuttaa vain vähän seerumin kolesterolipitoisuuteen.
Apolipoproteiinin E:n polymorfia vaikuttaa kolesterolin imeytymisherkkyyteen. Alleeliin ɛ4, erityisesti homotsygoottiseen varianttiin E4/4, liittyy runsaampi kolesterolin imeytyminen ja suuremmat kolesterolipitoisuudet kuin alleeliin ɛ3 ja sen tavallisimpaan varianttiin E3/3.
Ruuan kolesterolin vaikutus vähäinen
Verrattaessa suomalaisessa tutkimuksessa Apo E4 varianttien (E2/4 + E3/4 + E4/4) kantajia muihin fenotyyppeihin (valtaosa tyyppiä E3/3) ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja sepelvaltimotaudin ilmaantuvuudessa eikä kaulavaltimon seinämän paksuudessa. Kananmunien määrä ei korreloinut riskimuuttujiin kummassakaan ryhmässä.
Tutkijat päättelivät, että kananmunien (keskimäärin 4 munaa viikossa) tai kolesterolin saanti ei liittynyt suurentuneeseen sepelvaltimotaudin riskiin, ei koko aineistossa eikä apolipoproteiini E4 variantin kantajilla. Seerumin suuri kolesterolipitoisuus altistaa valtimotaudille, mutta ruoan kolesterolin vaikutus riskiin on vähäinen.
Päätelmiin voi yhtyä yhdellä varauksella. Aineistossa yhdistettiin kaikki ɛ4-alleelin kantajat, joista lähes 90 % oli varianttia E3/4. Voimakkaimmin altistavan variantin E4/4 kantajia oli aineistossa vain 40 (3,9 %). Näin pienessä ryhmässä ei ollut mahdollista tutkia yksittäisiä riskisuhteita luotettavasti.
Niinpä, jos haluamme tietää, voivatko myös homotsygoottiset E4/4 variantin omaavat nauttia huoletta kananmunia, olisi kerättävä ja tutkittava vielä suurempi tutkimusaineisto, useita tuhansia henkilöitä. Tällaisen tutkimuksen tekemiselle olisi Suomessa suhteellisen hyvät edellytykset, sillä E4/4 variantti on suomalaisessa väestössä kaksi-kolme kertaa yleisempi kuin muissa länsimaissa.
Kirjoittaja:
Antti Aro
Kirjallisuutta:
Virtanen JK ym. Associations of egg and cholesterol intakes with carotid intima-media thickness and risk of coronary artery disease according to apolipoprotein E phenotype in men: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study. Am J Clin Nutr 2016;103:895-90
Ravitsemuskatsaus 1-2016Syömisen monet muodot4.7.2016