Maitoproteiinin hydrolysointi vähentää vatsaoireita herkkävatsaisilla

Leh­män­mai­to yh­dis­te­tään yk­sit­täi­sis­tä ruo­ka-ai­neis­ta eni­ten vat­sa­vai­voi­hin. Suo­ma­lai­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa vat­sa­vai­vo­jen vuok­si lää­kä­rin vas­taan­o­tol­la käy­nees­tä 1 900 hen­ki­lös­tä n. 40 % yh­dis­ti ko­ke­man­sa vat­sa­oi­reet mai­toon (Anthoni 2009). Lak­too­sin li­säk­si myös mai­don pro­te­ii­nit voi­vat ai­heut­taa oi­rei­ta herk­kä­vat­sai­sil­la.

IgE-välitteinen leh­män­mai­to­al­ler­gia on ai­kui­sil­la har­vi­nai­nen, mut­ta myös ai­kui­sil­la on ra­por­toi­tu pai­kal­lis­ta vas­ta-ai­nei­den tuo­tan­toa suo­lis­tos­sa ja vii­väs­ty­nei­tä yli­herk­kyys­re­ak­ti­oi­ta mai­don naut­ti­mi­sen jäl­keen. Kos­ka mai­don pro­te­ii­nien pilk­ko­mi­nen peptideiksi ja ami­no­ha­poik­si mah­dol­lis­taa mai­don naut­ti­mi­sen leh­män­mai­to­al­ler­gi­as­ta kär­si­vil­le lap­sil­le, pro­te­ii­nien osit­tai­sen pilk­ko­mi­sen ole­tet­tiin pa­ran­ta­van mai­don sie­det­tä­vyyt­tä myös ai­kui­sil­la. Mai­to­pro­te­ii­nin lie­vän entsymaattisen hydrolyysin vai­ku­tuk­sia vat­sa­vai­voi­hin tut­kit­tiin herk­kä­vat­sai­sil­la ai­kui­sil­la tuo­rees­sa tut­ki­muk­ses­sa.

Hydrolysoitua mai­toa naut­ti­neil­la vat­san ku­ri­na ja ilma­vai­vat vä­he­ni­vät mer­kit­se­väs­ti enem­män kuin ta­van­o­mais­ta lak­too­si­ton­ta mai­toa naut­ti­neil­la (p<0.05). Myös oire­sum­ma pie­ne­ni enem­män hydrolysoitua mai­toa käyt­tä­nees­sä ryh­mäs­sä (9,8 pis­tet­tä vs. 7,1 pis­tet­tä; p-arvo ryh­mien vä­li­sel­le erol­le 0.039) (Ku­vat). Vat­sa­ki­vuis­sa (p=0.47) ja tur­vo­tuk­ses­sa (p=0.076) ei to­det­tu ero­ja ryh­mien vä­lil­lä.

Muu­tos oire­sum­mas­sa (ilma­vai­vat, tur­vo­tus, vat­san ku­ri­na ja vat­sa­kipu) lak­too­si­ton­ta mai­toa naut­ti­neil­la (n=42) ja hydrolysoitua, lak­too­si­ton­ta mai­toa naut­ti­neil­la (n=48) hen­ki­löil­lä

Mai­don pro­te­ii­neis­ta ß-kaseiini on lii­tet­ty vat­sa­vai­voi­hin ja mai­to­in­to­le­rans­siin. Ke­hit­tä­mäs­säm­me hydrolysoidussa mai­dos­sa pää­osa (60–90%) ß -kaseiinista oli pilk­kou­tu­nut, mikä to­den­nä­köi­ses­ti osal­taan se­lit­tää vat­sa­vai­vo­jen vä­he­ne­mi­sen. Pro­te­ii­nien hydrolysointi saat­taa vai­kut­taa nii­den immunogeenisuuteen ja vä­hen­tää pai­kal­li­sia im­mu­no­lo­gi­sia re­ak­ti­oi­ta suo­lis­tos­sa.

Vat­sa­vai­voi­hin on hoi­to­tut­ki­muk­sis­sa to­det­tu liit­ty­vän lume­vai­ku­tuk­sia. Täs­sä­kin tut­ki­muk­ses­sa oire­sum­ma las­ki läh­tö­ta­soon näh­den myös ta­van­o­mais­ta lak­too­si­ton­ta mai­toa naut­ti­neil­la vaik­ka n. 80 % tut­kit­ta­vis­ta il­moit­ti en­nen tut­ki­mus­ta saa­van­sa oi­rei­ta vähä­lak­too­si­ses­ta tai lak­too­sit­to­mas­ta mai­dos­ta. Proteiinihydrolysoidulla mai­dol­la saa­tiin kui­ten­kin lak­too­sit­to­maan mai­toon näh­den lisä­vai­ku­tus. Vai­ku­tus ha­vait­tiin sekä nai­sil­la että mie­hil­lä, eikä sil­lä ol­lut mer­ki­tys­tä kuin­ka pit­kään vat­sa­oi­reis­ta oli kär­sit­ty.

Tu­lok­set viit­taa­vat sii­hen, että mai­to­pro­te­ii­nin lie­vä­kin hydrolysointi vä­hen­tää vat­sa­oi­rei­ta herk­kä­vat­sai­sil­la ai­kui­sil­la. Kos­ka mai­to on mer­kit­tä­vä ra­vin­to­ai­nei­den läh­de myös ai­kui­sil­le, tek­no­lo­gi­at, joil­la voi­daan muo­ka­ta mai­don pro­te­ii­ne­ja hel­pom­min sie­det­tä­vään muo­toon mah­dol­lis­ta­vat mai­to­tuot­tei­den ke­hit­tä­mi­sen myös herk­kä­vat­sai­sil­le ai­kui­sil­le.

Lume­kont­rol­loi­dus­sa, randomoidussa, kak­sois­sok­ko­tut­ki­muk­ses­sa 94 mai­dos­ta oi­rei­le­vaa 18–65-vuotiasta hen­ki­löä naut­ti 10 päi­vän ajan päi­vit­täin vä­hin­tään 2 dl ta­van­o­mais­ta lak­too­si­ton­ta mai­toa tai pa­ten­toi­dul­la me­ne­tel­mäl­lä val­mis­tet­tua pro­te­ii­ni-hydrolysoitua, lak­too­si­ton­ta mai­toa. Mui­den mai­to­val­mis­tei­den käyt­tö oli kiel­let­ty tut­ki­muk­sen ajan. Muil­ta osin tut­kit­ta­vat naut­ti­vat ta­van­o­mais­ta ruo­ka­va­li­o­taan, joka 73 %:lla tut­kit­ta­vis­ta oli lak­too­si­ton tai vähä­lak­too­si­nen.

Pää­osa tut­kit­ta­vis­ta oli saa­nut vat­sa­oi­rei­ta mai­dos­ta yli vii­den vuo­den ajan ja 70 % koki oi­reen­sa häi­rit­se­vik­si tai erit­täin häi­rit­se­vik­si. Tut­kit­ta­vat ra­por­toi­vat oi­rei­den (vat­sa­kipu, ilma­vai­vat, vat­san ku­ri­na ja tur­vo­tus) esiin­ty­mi­sen en­nen tut­ki­muk­sen al­kua ja sen päät­teek­si. Oi­rei­den esiin­ty­mis­tä ar­vi­oi­tiin as­tei­kol­la 1 (ei oi­rei­ta) – 7 (jat­ku­via oi­rei­ta). Tut­kit­ta­vat si­tou­tui­vat hy­vin tut­ki­muk­seen; 96 % tut­kit­ta­vis­ta käyt­ti ≥2 dl mai­toa vä­hin­tään kah­dek­sa­na kym­me­nes­tä tut­ki­mus­päi­väs­tä.

Kir­joit­ta­ja:

Anu Tur­pei­nen
dos, ETT, ra­vit­se­mus­tut­ki­ja, anu.tur­pei­nen@va­lio.fi

Läh­de:

Tur­pei­nen A, Kautiainen H, Tik­ka­nen M-L, Sibakov T, Tos­sa­vai­nen O, Myl­ly­luo­ma E. Mild protein hydrolysation of lactose-free milk further reduces milk-related gastrointestinal symptoms. J Dairy Res 2016; doi:10.1017/S0022029916000066

Viit­teet:

Anthoni S. Cow’s milk related gastrointestinal symptoms in adults. Hel­sin­gin yli­o­pis­to, Yli­o­pis­to­pai­no 2009, 55 s. Väi­tös­kir­ja.

Muu­tos oire­sum­mas­sa (ilma­vai­vat, tur­vo­tus, vat­san ku­ri­na ja vat­sa­kipu) lak­too­si­ton­ta mai­toa naut­ti­neil­la (n=42) ja hydrolysoitua, lak­too­si­ton­ta mai­toa naut­ti­neil­la (n=48) hen­ki­löil­lä