Muuttuva mediaympäristö asettaa haasteita asiantuntijaviestinnälle

Ny­kyi­nen me­di­a­ym­pä­ris­tö haas­taa ra­vit­se­muk­sen asi­an­tun­ti­joi­ta. Glo­baa­lin tie­to­ver­kon kaut­ta le­vi­ä­vät epä- ja pseudotieteelliset ra­vit­se­mus­väit­tä­mät. Maal­li­kon ko­ke­mus ase­te­taan asi­an­tun­ti­ja­tie­don rin­nal­le. Tuo­rees­sa väi­tös­tut­ki­muk­ses­sa­ni sel­vi­si myös se, että kyse on moni­u­lot­tei­ses­ta kult­tuu­rin­muu­tok­ses­ta. Täl­le on omi­nais­ta syö­mi­sen yk­si­löl­lis­ty­mi­nen, glo­ba­li­saa­tio ja hy­vin­voin­nin ko­ros­ta­mi­nen sai­rauk­sien si­jaan.

Ny­kyi­ses­tä me­di­a­ym­pä­ris­tös­tä voi olla vai­kea saa­da otet­ta. Ylei­sel­lä ta­sol­la on help­po to­de­ta, että val­ta mää­ri­tel­lä sitä, mitä pi­de­tään to­te­na, on siir­ty­nyt yhä enem­män kan­sal­li­sil­ta yk­si­köil­tä ja auktoriteeteiltä glo­baa­leil­le vai­ke­am­min ha­vait­ta­vil­le ver­kos­toil­le. Täs­tä ovat esi­merk­ki­nä Suo­mes­sa jat­ku­vas­ti jul­ki­suu­teen nou­se­vat glo­baa­lit ruo­ka­va­li­o­suun­tauk­set, ku­ten karp­paus, gluteiiniton ruo­ka­va­lio tai su­per­ruo­ka.

Me­di­as­ta ei ole jär­ke­vää pu­hua yk­sik­kö­nä. Se ei ole iso ra­ken­nus, jon­ka ylim­mäs­sä ker­rok­ses­sa on joh­ta­ja, jol­la on ra­vit­se­muk­sel­li­nen agen­da. Sen si­jaan me­di­an voi näh­dä ver­kos­to­na. Sii­hen kuu­luu pe­rin­tei­nen jour­na­lis­ti­nen me­dia, so­si­aa­li­sen me­di­an ver­kos­to­pal­ve­lut, ku­lut­ta­jien tuot­ta­ma si­säl­tö sekä yri­tys­ten, jär­jes­tö­jen ja jul­ki­sen sek­to­rin toi­mi­joi­den si­säl­tö­jä.

Media määrittelee terveellistä syömistä

Ny­kyi­nen me­dia ero­aa mer­kit­tä­väs­ti 1980-lu­vun me­di­as­ta. Sil­loin har­voil­la – tyy­pil­li­ses­ti kor­ke­as­sa ase­mas­sa ole­vil­la – oli pää­sy me­di­a­jul­ki­suu­teen. Ny­ky­ään kuka ta­han­sa voi olla osa glo­baa­lia me­di­a­jul­ki­suut­ta.

Arki­jär­ki­nen ym­mär­rys ter­veel­li­ses­tä syö­mi­ses­tä on yhä kes­kei­sem­pi osa me­di­a­pu­het­ta. Arki­jär­ki­nen ym­mär­rys ha­kee pe­rus­te­lun­sa konk­reet­ti­sis­ta ja käy­tän­nöl­li­sis­tä ky­sy­myk­sis­tä. Se pyr­kii ruo­an avul­la ensi­si­jai­ses­ti li­sää­mään yk­si­lön hy­vin­voin­tia ja rat­ko­maan akuut­te­ja on­gel­mia. Asi­an­tun­ti­ja-ar­gu­men­toin­nil­le on taas tyy­pil­lis­tä puhe sai­rauk­sien ris­keis­tä ja to­den­nä­köi­syyk­sis­tä pit­käl­lä aika­vä­lil­lä.

Tie­teel­li­sel­lä ra­vit­se­mus­ym­mär­ryk­sel­lä on jul­ki­suu­des­sa mo­net kas­vot. Epäi­lyt­tä­vil­lä ra­vit­se­mus­väit­tä­mil­lä myy­dään tuot­tei­ta. Yk­sit­täi­sis­tä tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta on tul­lut kes­kei­nen osa lu­ki­joi­ta ka­las­te­le­vaa klik­ki­jour­na­lis­mia. Sa­mal­la kui­ten­kin glo­baa­li me­di­a­ym­pä­ris­tö ver­kos­toi­neen tar­jo­aa en­nen nä­ke­mät­tö­miä mah­dol­li­suuk­sia tie­don ja­ka­mi­sel­le ja op­pi­mi­sil­le.

Ohjeita asiantuntijaviestintään

Me­di­a­ym­pä­ris­tö haas­taa ra­vit­se­muk­sen asi­an­tun­ti­jat vies­ti­mään moni­puo­li­sem­min. Seu­raa­vas­sa kol­me oh­jet­ta vies­tin­tään me­di­as­sa ja kas­vo­tus­ten:

Kir­joit­ta­ja:

Jan­ne Huo­vi­la
ETM (väit.), vies­tin­tä­kou­lut­ta­ja
jan­ne.huo­vi­la@hel­sin­ki.fi

Läh­de:

Väi­tös­kir­ja ”Ta­paus­koh­tai­suu­den taju – Jul­ki­sen ra­vit­se­mus­ym­mär­ryk­sen yk­si­löl­lis­ty­mi­nen ja ra­vit­se­mus­a­si­an­tun­ti­juus 2000-lu­vun me­di­a­teks­teis­sä” tar­kas­tet­tiin Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­sa 16.4.2016.

Jan­ne Huo­vi­lan väi­tök­ses­sä sel­vi­si, että maal­li­kon ko­ke­mus ase­te­taan asi­an­tun­ti­ja­tie­don rin­nal­le ra­vit­se­mus­kes­kus­te­luis­sa.