– Meillä on valtavan pitkä historia ravitsemuksen mallimaana, kehuu neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio-Lähteenkorva Elintarvikepäivässä.
– Me olemme ainoa maa, joka on pystynyt vähentämään suolan ja tyydyttyneiden rasvahappojen saantia sekä lisäämään kasvisten käyttöä. Nyt hyvä kehitys on pysähtynyt. Suolan ja tyydyttyneen rasvan saanti on kasvanut, lapset syövät liikaa sokeria, hyviä tuotteita on kadonnut markkinoilta eikä ravitsemuskeskustelu aina tue terveystavoitteita.
Toimivia työkaluja ja tuoteinnovaatioita
Laaja joukkoruokailu, kotitalousopetus, neuvolajärjestelmä, EU-tukien kohdentaminen ja sydänmerkki ovat esimerkkejä toimivista työkaluista suomalaisten ravitsemuksen parantamiseksi. Meillä on myös monia tuoteinnovaatioita kuten ksylitoli ja laktoosittomat maitovalmisteet. Näitä voisi hyödyntää kansainvälisessä kaupassa.
– Toivoisin, että Suomessa osattaisiin kääntää tämän sektorin osaaminen, hyvä olo ja terveys brändiksi, jota voitaisiin viedä maailmalle, Sarlio-Lähteenkorva kannustaa. Meillä on paljon hyviä tuotteita, parempia kuin muualla, ne eivät vain ole löytäneet maailmalle.
Hellävaraisesti tuuppien kohti parempia elämäntapoja
”Nudging” on keino houkutella kansaa kohti parempia elämäntapoja. Siitä puhutaan hellävaraisena tuuppaamisena kohti päämäärää, jolloin tuuppaamisen kohde ei välttämättä tiedosta itse tuuppaamista. Tällä menetelmällä on tarkoitus muuttaa ihmisten käyttäytymistä ennustettavaan suuntaan kieltämättä muita vaihtoehtoja.
– Kuluttajat ovat kiinnostuneita terveellisistä ja vastuullisista elämäntavoista, mutta eivät aina tiedä, miten se tehdään. Elintarviketeollisuus voi auttaa tekemään hyviä valintoja, Francesco Tramontin avaa termiä ja sen mallin mahdollisuuksia.
Tramontin puhui nudgingista Elintarvikepäivässä toukokuussa. Nudging sijoittuu holhoavien ohjauskeinojen, kuten verotuksen, kieltojen ja liberaalimpien keinojen väliin, lähemmäs liberaalia kuin holhoavaa ohjausta.
Nudging-menetelmällä voidaan ohjata ihmisiä esimerkiksi valitsemaan portaat hissin sijaan tekemällä portaista niin kiinnostavat ja näkyvät, että ne tulee valittua sen takia. Toinen esimerkki nudgingista on lautasen koon pienentäminen. Tämä vähentää lautaselle otettavan ruuan määrää ja samalla ruuan hävikkiä.
Enemmän kasviksia tarjontaa lisäämällä
Fazer Groupin ruokapalveluissa hellävaraista tuuppimista on käytetty menestyksekkäästi kasvisten menekin lisäämiseksi. Kasvisvaihtoehtojen lisääminen on helppo tapa ohjata kuluttajia ottamaan enemmän kasviksia.
Yhtenä houkuttelukeinona Fazerin GreenNudge-mallissa on käytetty myös ruokavaihtoehtojen asettelua buffet-pöytään. Kasvikset ja kasvisruuat on asetettu näkyvästi esille. Lisäksi ruokien nimeämiseen on kiinnitetty huomiota. Ruokien nimistä on tehty houkuttelevia.
KL
Lähteet:
neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Sosiaali- ja terveysministeriö. Esitys ”Yhteistyöllä terveyttä ja hyvää ruokaa kaikille 2025”. Elintarvikepäivässä Helsingissä toukokuussa 2016.
Francesco Tramontin, Director Public Affairs Europe, Mondelēz International, Chair of AIM/NUDGE ‘Nudging for Good’. Esitys “Nudging for Good!” Elintarvikepäivässä Helsingissä toukokuussa 2016.
yritysvastuujohtaja Nina Elomaa, Fazer Group Oy. Esitys ” Nudging-menetelmällä parempaa asiakkaan lautaselle” Saako tätä syödä? -seminaarissa Helsingissä kesäkuussa 2016.
Ravitsemuskatsaus 1-2016Syömisen monet muodot4.7.2016