Lehden viime numeron ilmestymisen jälkeen on valmistunut paljon ruokaa käsitteleviä väitöskirjoja. Näkökulmia on monenlaisia. Tässä tarkastellaan väitöksiä, joiden aiheina olivat koululaisten ruokakasvatus, afgaani-maahanmuuttajien kotitalouksien toimintaa ja elintarvikevalintojen herättämät ristiriitaiset tunteet.
Nuoret mukaan suunnitteluun
Nuoret kannattaa ottaa mukaan kouluruokailun suunnitteluun, paljastuu Kristiina Janhosen väitöstutkimuksesta. Keskustelu on tärkeää, koska aikuisten laatimat säännöt tuntuvat nuorista vierailta.
Ruuan maku ja syöminen yhdessä ystävien kanssa ovat nuorille tärkeitä kouluruokailussa. Paitsi näitä kouluruokailu on myös oivallinen tapa opettaa lapsille ja nuorille tasapainoisia ruokatottumuksia ja hyviä ruokatapoja. Nuorten kanssa pitäisikin pohtia heille merkityksellisiä asioita ja miten niitä voisi tuoda esille osana ruokakasvatusta.
Kouluruokailu on parhaimmillaan monipuolinen kasvatustilanne, jonka suunnitteluun nuoret osallistuvat. Ja osallistuvat aidosti, eivät passiivisesti. Nuori kokee olevansa aidosti osallisena, jos omalla toiminnalla ja mielipiteillä on oikeasti vaikutusta. Nuoret tarvitsevat myös palautetta kehitysideoistaan.
Tunteet vaikuttavat ruuanvalintaan
Ruokavalintoihin ollaan sitä tyytymättömämpiä, mitä voimakkaampi on ristiriita valintojen herättämien tunteiden välillä. Tätä tarkasteltiin Aino-Maria Immosen väitöksessä. Ristiriitaisia tunteita herättävät esimerkiksi eettisyys ja elintarvikkeen hinta.
Kalliimman, mutta eettisemmän elintarvikkeen valitsemiseen motivoivia tunteita ovat ylpeys ja ilahtuneisuus. Epäeettiseksi miellettävän valinnan vetovoimaa vähentää se, että ostos ei tuota iloa, mitä voisi tulla edullisen ostoksen tekemisestä. Myös syyllisyydentunne heikentää edullisen, mutta epäeettisen ostoksen vetovoimaa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös geenimuunneltujen elintarvikkeiden herättämiä tunteita pelkoa ja vihaa. Pelkoa vahvistaa huoli geenimanipuloitujen elintarvikkeiden terveysvaikutuksista. Vihaa taas herättää huoli näiden elintarvikkeiden markkinoihin liitetyt yhteiskunnalliset epäkohdat.
Maahanmuuttajien ruokatavoissa muutoksia
Afgaanimaahanmuuttajien kotitalouden toiminta muuttuu merkitsevästi Suomeen tulon jälkeen, kertoo Helena Valkeapään väitöstutkimus. Ruokataloudessa tapahtuvaa muutosta selittää halukkuus sosiaalisiin kontakteihin.
Kotitaloudet Afganistanissa poikkeavat merkittävästi suomalaisista. Siksi afgaanien kotouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan on haastavaa.
Afganistanissa syödään yleensä lattialla, käsin tai lusikalla ja useampi samalta lautaselta. Ruoka kypsennetään hitaasti tandooriuunissa. Suomessa olosuhteet ovat hyvin erilaiset ja maahanmuuttajat ovat joutuneet kohtaamaan suuren muutosprosessin.
Väitöksessä selvisi, että eniten tukea tarvitsevat maahanmuuttajaperheiden naiset ja vähän koulutusta saaneet. Lisäksi tukea tarvitaan kotitalouksien arjen toimintaan ja suomen kielen oppimiseen. Tutkimukseen osallistuneet afgaanit toivoivat kaikki lisää vuorovaikutusta kantaväestön kanssa.
KL
Lähteet:
Kasvatustieteen maisteri Kristiina Janhosen väitös ”Adolescents’ Participation and Agency in Food Education” Helsingin yliopistossa 22.1.2016.
ETM Aino-Maria Immosen väitös 2015 ”Essays on emotional influences in consumer food choice – Understanding emotional intricacies in consumers’ price vs. ethicality trade-off decisions, and perceptions of genetically modified food products”Helsingin yliopistossa 27.11.2015.
Helena Valkeapään väitös ”Maahanmuuttaja-afgaanien kotitalouden toiminta ja akkulturaatio” Itä-Suomen yliopistossa 26.2.2016.
Ravitsemuskatsaus 1-2016Syömisen monet muodot4.7.2016