Nestemäisiä maitovalmisteita nautittiin viime vuonna 169 litraa, juustoa kului lähes 27 kiloa, viljaa ja lihaa noin 79 kiloa, 65 kiloa hedelmiä ja 61 kiloa vihanneksia.
Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskus Luken ravintotaseen ennakkotiedoista.
Juuston kulutus jatkoi kasvuaan
Juuston kulutus on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Viime vuonna juuston kulutus läheni 27 kiloa henkeä kohti vuodessa, mikä on lähes kaksi kiloa enemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2010 juustoa keskivertosuomalainen käytti juustoa runsaan 19 kiloa vuodessa. Juustosta jo yli puolet oli tuontijuustoa. Juuston kulutuksen kasvusta iso osa on viime vuosina johtunut maustamattoman rahkan ja raejuuston kulutuksen kasvusta. Nämä molemmat luokitellaan juustoiksi.
Maidon kulutus väheni edellisvuodesta. Sitä juotiin viime vuonna vajaa kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Viime vuonna maitoa juotiin 123 litraa henkeä kohti. Rasvaprosentin mukaan jaoteltuna yli puolet oli kevytmaitoa, jonka kulutus säilyi lähes samoissa lukemissa kuin 2014. Rasvatonta ja täysmaitoa molempia kulutettiin edellisvuotta vähemmän.
Jogurtin kulutus pysyi ennallaan. Sitä syötiin 20,7 kiloa henkeä kohti. Piimän ja viilin kulutuksen lasku jatkui. Sen sijaan muiden tuoretuotteiden kulutus kasvoi edelleen. Näihin sisältyvät mm. maustetut rahkat.
Kermaa ja hapatettuja kermavalmisteita nautittiin hieman edellisvuotta enemmän.
Voin kulutus laski edelleen. Viime vuonna voita käytettiin 3,4 kiloa henkeä kohti.
Ruis palautti paikkansa
Viljaa kului 79 kiloa henkeä kohti viime vuonna. Kulutus laski kilon vuoden 2014 luvuista. Rukiin ja riisin kulutus kasvoi aiempien vuosien tasolle viimevuotisen vähenemisen jälkeen. Ruista käytettiin nyt reilu 25 kiloa, riisiä 5 kiloa. Vehnä on käytetyin viljamme, joskin kulutus laski viime vuonna lähes pari kiloa. Vehnää kului reilu 44 kiloa viime vuonna henkeä kohti.
Lihan kulutus kasvoi
Suomalaiset söivät lihaa keskimäärin 79 kiloa. Kulutus kasvoi edellisvuodesta. Luvussa on mukana riista ja syötävät elimet. Lihan kulutus on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana.
Siipikarjanlihan kulutus jatkoi kasvuaan. Sitä syötiin viime vuonna lähes 22 kiloa henkeä kohti eli seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän. Myös naudanlihan ja sianlihan kulutus kasvoi hieman. Sianlihaa syödään eniten: 35 kiloa henkeä kohti. Naudanlihaa kului vastaavasti 19 kiloa.
Kananmunien kulutuksen kasvu jatkui. Niitä syötiin yli 11 kiloa henkeä kohti vuonna 2015.
Tuoreiden hedelmien kulutus kasvoi edelleen
Tuoreiden hedelmien kulutus kasvoi noin neljä kiloa edellisvuodesta, noin 58 kiloon. Tästä noin kolmannes oli banaania, neljännes sitrushedelmiä ja viidennes omenoita. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä seitsemän kiloa.
Tuoreiden vihannesten kulutus oli noin 62 kiloa/henkilö. Niiden kulutus laski edellisestä vuodesta noin kolmella kilolla henkeä kohti. Vihannesten kulutusluvut ovat vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska mm. varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa, vaan ne sisältyvät kulutusmääriin.
Tilasto kertoo muutoksista
Ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta.
Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi ja ruokakäyttöön. Ruokakäytön perusteella lasketaan elintarvikkeiden kulutusluvut henkeä kohti vuodessa.
KL
Lähde:
Luonnonvarakeskus (Luke), Ravintotase 2015 (ennakko)