Ravitsemuksesta puhutaan yhä enemmän ja enemmän. Siitä kirjoitetaan paitsi joukkoviestimissä ja netissä, myös sosiaalisessa mediassa keskustelu käy kuumana. Jokaisella on asiasta mielipide. Jokainen on mielestään yhtä asiantunteva, oli koulutus mikä hyvänsä. Janne Huovila pohti aihetta väitöksessään. Tästä mielenkiintoisesta väitöskirjasta kannattaa lukea ainakin juttu tästä lehdestä, jos ei koko väitöskirjaa ehdi. Siitä voi oppia jotain.
Ravitsemussuosituksia on reposteltu niin lehdissä kuin televisiossakin. Erityisen äänekkäitä ovat suositusten vastustajat. Jotkut jopa kuvittelevat suositusten mukaisen syömisen lihottavan.
Alkuvuoden aikana on julkaistu suosituksia eri väestönosille valtakunnallisiin ravitsemussuosituksiin pohjautuen: Lapsiperheiden ja korkeakouluopiskelijoiden suositukset. Nämä ovat erinomaisia ohjenuoria ammattilaisille, lapsiperheiden suositukset käytännönläheisyydessään osin myös perheille itselleen.
Ravitsemussuositusten oivallinen havainnollistaja on ruokakolmio. Siitä saa ohjenuoraa monenlaiseen syömiseen. Lautasmalli avaa ohjetta ateriatasolle. Ei näillä ohjeilla voi paljon mennä pieleen, kun pitää syömänsä määrät kohtuullisina ja kulutustaan vastaavina eikä syyllisty syömisestä. Joustavalla ruokasuhteella painokin on helpompi pitää hallinnassa. Ruuasta on lupa nauttia!
Ensi vuonna Suomi täyttää 100 vuotta. Elo-säätiön juhlavuoden hanke ”Syödään yhdessä” kokoaa ruoka-alan toimijoita yhteen ja lupaa viestiä ruoka- ja juomakulttuuristamme kiinnostavasti. Nyt saa myös ehdottaa ja äänestää suosikkiaan kansallisruuaksemme.
Kansallisjuomammehan on tietenkin maito. Nautitaan sitä, kylmänä ja rasvattomana, myös satavuotiaan Suomen kunniaksi!
Katariina Lallukka
Pasilassa 4.7.2016
Ravitsemuskatsaus 1-2016Syömisen monet muodot4.7.2016