Suomalainen kouluruokailusuositus on uudistumassa. Luonnos uudesta Syödään ja opitaan yhdessä –kouluruokailusuosituksesta kävi läpi julkisen kommentointikierroksen loka-marraskuussa. Lopullinen suositus on tarkoitus julkaista alkuvuoden 2017 aikana. Kouluruokailusuosituksen uudistamisesta on vastannut Valtion ravitsemusneuvottelukunnan asettama työryhmä.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen sanoo, että kouluruokailusuosituksen tavoitteena on lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvointioppimisen edistäminen. Hyvinvointioppiminen on elinikäinen prosessi, joka alkaa varhaislapsuudesta ja jatkuu vanhuuteen saakka.
– Kouluruokailulla on mahdollisuus opettaa lapsia ja nuoria omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Se kannustaa säännölliseen ateriointiin ja ravitsemuksellisesti täysipainoisten aterioiden nauttimiseen sekä koulussa että kotona, Lyytikäinen toteaa.
Uudistuvan kouluruokailusuosituksen kasvatuksellinen näkökulma onkin vahva. Kouluruokailu ei ole irrallinen osa koulupäivän toiminnoissa, vaan osa opetussuunnitelman mukaista opetus-, ohjaus- ja kasvatustehtävää. Kouluruokailu on käytännönläheistä ruokakasvatusta, jossa opetus- ja kasvatushenkilöstöllä on tärkeä rooli. Aikuisten tehtävä on toimia kouluruokailussa esimerkkinä, rohkaista ja kannustaa, antaa myönteistä palautetta ja vahvistaa myönteistä ruokailuilmapiiriä.
Yksilöllinen annoskoko, sama ravitsemuksellinen laatu
Suosituksen mukainen kouluateria kattaa keskimäärin noin kolmanneksen oppilaan koko päivän energiantarpeesta. Lyytikäisen mukaan kouluruokailussa on tärkeä huomioida, että oppilaiden energiantarve ja sopiva annoskoko vaihtelevat yksilöllisesti.
– Hento tyttö ja paljon urheileva, kasvupyrähdystä läpikäyvä poika tarvitsevat koululounaalla eri kokoisen annoksen, Lyytikäinen havainnollistaa.
Vaikka oppilaiden annoskoossa voi olla eroja, koululounaan ravitsemuksellisen laadun tavoitteet ovat kaikille samat. Ruokapalveluissa on tärkeää kiinnittää huomiota käytettävien raaka-aineiden ja valmistettavien aterioiden rasvan, hiilihydraattien ja proteiinien laatuun sekä suolan ja kuidun määrään.
Osallisuus lisää kouluruokailun suosiota
Lyytikäinen muistuttaa, että kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet täysipainoisesta ateriasta täyttyvät vain silloin, kun oppilas syö koko tarjotun aterian. Siihen kuuluu pääruoan ohella myös tuoreita tai kypsennettyjä kasviksia, leipää ja margariinia sekä rasvaton tai vähärasvainen maito tai piimä.
Suurin osa kouluissa ruokailevista syö pääruokaa, mutta moni jättää pois muita aterian osia, etenkin salaatin ja maidon. Alakouluissa 98 prosenttia oppilaista osallistuu kouluruokailuun viitenä päivänä viikossa, mutta yläkouluissa vain kaksi kolmesta oppilaasta ilmoittaa syövänsä kouluaterian päivittäin.
– Mitä enemmän oppilas kokee, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa kouluruokailun toteutukseen, sitä useammin hän osallistuu kouluruokailuun. Varsinkin yläkoululaisiin täytyy panostaa, jotta kouluruokailuun osallistuminen saadaan lähelle sataa prosenttia, Lyytikäinen sanoo.
Kouluruokailusuosituksen mukaan oppilaiden osallistamista kouluruokailun toteutukseen tukevat mm. kaikille avoin kouluruokapaneeli, oppilaiden mahdollisuus somistaa ruokailutila, oppilaiden toteuttamat kouluruokailun teemat ja ruokahävikin seuranta osana oppimistehtävää.
Kouluruokailu mahdollistaa erilaiset ruokavaliot
Kouluruokailusuositus neuvoo täysipainoiseen kouluruokailun toteutukseen myös erityistilanteissa, kuten koulun retki- tai juhlapäivinä. Lisäksi se opastaa erityisruokavalioiden, kasvisruokavalioiden sekä monikulttuuristen ruokavalioiden huomioimiseen kouluruokailussa.
– Tarvitaan entistä enemmän ymmärrystä siitä, että myös kouluruokailussa voidaan syödä monin eri tavoin, Lyytikäinen sanoo.
Kouluruokailusuositus kattaa koululounaan toteutuksen ohella ohjeistuksen välipaloista aamu- ja iltapäivätoiminnassa sekä koulun kerhotoiminnassa. Oppilaille tulee tarjota maksuton välipala, jos koulutunnit jatkuvat yli kolme tuntia lounaan jälkeen.
Uudistuvan kouluruokailusuosituksen pohjana ovat Terveyttä ruoasta – suomalaiset ravitsemussuositukset (2014) ja Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille (2016).
Valtion ravitsemusneuvottelukunta pitää tärkeänä, että kunnissa käytetään kouluruokailusuositusta, kun päätetään kouluruokailun rahoituksesta, kilpailutetaan toimintaa ja elintarvikehankintoja, suunnitellaan ja toteutetaan kouluruokailua käytännössä sekä seurataan ja arvioidaan sen toteutumista.
Kirjoittaja:
Krista Korpela-Kosonen
Lähde:
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäisen puheenvuoro Ammattikeittiöosaajat ry:n syysseminaarissa 11.10.2016 Helsingissä sekä lokakuussa kommentointikierrosta varten julkaistu suositusluonnos Syödään ja opitaan yhdessä – Kouluruokailusuositus.
Ravitsemuskatsaus 2-2016Kouluruokailu, lapset ja kasvikset tapetilla20.12.2016