D-vitamiini – ihmelääke kaikkeen?

D-vi­ta­mii­ni on kiis­tat­ta tär­keä vi­ta­mii­ni esi­mer­kik­si luus­ton kan­nal­ta, mut­ta sii­hen liit­tyy myös pal­jon epä­mää­räi­siä ter­veys­väit­tei­tä. Ra­vin­to­li­siä myy­vil­lä si­vus­toil­la D-vi­ta­mii­nin vih­ja­taan hoi­ta­van tai eh­käi­se­vän muun mu­as­sa de­men­ti­aa, autoimmuunitauteja, syö­pä­tau­te­ja, li­ho­mis­ta ja ma­sen­nus­ta. To­del­li­suu­des­sa hy­väk­syt­ty­jä ter­veys­väit­tei­tä on vain kou­ral­li­nen.

Ra­vin­to­li­sän kan­nal­ta ei yleen­sä lu­paa hy­vää, jos sen väi­te­tään tep­si­vän vai­vaan kuin vai­vaan. D-vi­ta­mii­nis­ta on toi­saal­ta help­po väit­tää ja us­koa täl­lais­ta, sil­lä D-vi­ta­mii­ni­re­sep­to­rei­ta on löy­det­ty ym­pä­ri eli­mis­töä. D-vi­ta­mii­nin ak­tii­vis­ta muo­toa, 1,25(OH)2D:tä, muo­dos­tuu mu­nu­ais­ten li­säk­si myös useis­sa muis­sa eli­mis­sä. Nämä ha­vain­not tu­ke­vat te­o­ri­aa sii­tä, että 1,25(OH)2D:llä oli­si mui­ta­kin kuin luus­to­vai­ku­tuk­sia.

Al­hai­nen see­ru­min 25(OH)D-pi­toi­suus, joka ku­vaa eli­mis­tön D-vi­ta­mii­ni­ti­lan­net­ta, on­kin vä­es­tö­tut­ki­muk­sis­sa yh­dis­tet­ty mo­niin kroo­ni­siin sai­rauk­siin, ku­ten di­a­be­tek­seen, sy­dän- ja veri­suo­ni­tau­tei­hin sekä tiet­tyi­hin syö­piin. Näyt­tö syy-seu­raus­suh­tees­ta näi­den tau­tien koh­dal­la on kui­ten­kin vie­lä puut­teel­lis­ta.

Hyvä D-vitamiinitilanne vai terveet elintavat?

Näyt­tö syy-seu­raus­suh­tees­ta siis puut­tuu, mut­ta vä­es­tö­tut­ki­mus­ten näyt­töä D-vi­ta­mii­ni­ti­lan­teen yh­tey­des­tä sai­rauk­siin ei voi­da kiel­tää. Voi­si­ko kui­ten­kin olla niin, että yh­tey­den se­lit­tää jo­kin muu asia kuin se, että D-vi­ta­mii­ni oli­si ihme­lää­ke kaik­keen?

Vuon­na 2013 jul­kais­tus­sa suo­ma­lai­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa ha­vait­tiin, että hy­vät elin­ta­vat oli­vat yh­tey­des­sä see­ru­min kor­ke­am­paan 25(OH)D-pi­toi­suu­teen. On siis mah­dol­lis­ta, että ha­vai­tut yh­tey­det D-vi­ta­mii­nin ja pa­rem­man ter­vey­den vä­lil­lä se­lit­tyi­si­vät­kin ylei­ses­ti hy­vil­lä elin­ta­voil­la, ei­vät­kä niin­kään D-vi­ta­mii­nin saan­nil­la.

Hy­vil­lä elin­ta­voil­la tut­ki­muk­ses­sa tar­koi­tet­tiin esi­mer­kik­si ter­veel­lis­tä ruo­ka­va­li­o­ta sekä lii­kun­nan ja ul­koi­lun har­ras­ta­mis­ta. Moni­puo­li­nen ruo­ka­va­lio ja ul­koi­lu ke­säi­sin ta­kaa­vat yleen­sä hy­vän see­ru­min 25(OH)D-pi­toi­suu­den. Mut­ta mi­ten ti­lan­ne tul­ki­taan: py­syy­kö hen­ki­lö ter­vee­nä hy­vän D-vi­ta­mii­ni­ti­lan­teen­sa vai ter­veel­li­sen ruo­ka­va­li­on ja lii­kun­nan vuok­si? Pil­le­ri­kaup­pi­aan kan­nat­taa tie­tys­ti pää­tel­lä, että rat­kai­su löy­tyy täs­tä ihme­vi­ta­mii­nis­ta, mut­ta to­tuus voi olla toi­sen­lai­nen.

Kir­joit­ta­jat:

ETM Essi Skaffari, Hel­sin­gin yli­o­pis­to

ETM Hen­na Vep­sä­läi­nen, Hel­sin­gin yli­o­pis­to

Seu­raa ver­kos­sa: aivo­sumu­tor­vi.blogspot.fi

Läh­de:

Jääs­ke­läi­nen T,  Knekt P, Marniemi J, et al. Vitamin D sta­tus is associated with sociodemographic factors, lifestyle and metabolic health. Eur J Nutr. 2013;52:513-25.

Kir­joit­ta­jat pi­tä­vät Aivo­sumu­tor­vi-blo­gia. Ku­vaa­ja: Hen­na Vep­sä­läi­nen