Rennosti ilman kieltolistoja

Ren­nos­ti pi­tää ot­taa niin syö­mi­ses­sä kuin elä­mäs­sä yleen­sä­kin. Hyvä elä­mä ei syn­ny kiel­to­lis­toil­la eikä eh­dot­to­muuk­siin me­ne­vil­lä ruo­ka­va­li­oil­la. Mut­ta omas­ta kun­nos­taan kan­nat­taa pi­tää huol­ta. Näin mei­tä opas­taa Suo­men en­sim­mäi­nen ra­vit­se­mus­te­ra­pi­an pro­fes­so­ri ja lail­lis­tet­tu ra­vit­se­mus­te­ra­peut­ti Ur­su­la Schwab.

Itse hän hoi­taa kun­to­aan Kuo­pi­os­sa pyö­räi­le­mäl­lä töi­hin 10 kilo­met­riä suun­taan­sa ja nos­te­le­mal­la käsi­pai­no­ja tele­vi­si­on ää­res­sä. Puu­tar­han ja kas­vi­maan hoi­to sekä käsi­työt ja pos­ti­merk­kei­ly aut­ta­vat ren­tou­tu­maan. Mi­hin­kään aika­tau­lu­tet­tuun har­ras­tuk­seen osal­lis­tu­mi­nen ei kii­rei­sel­tä asi­an­tun­ti­jal­ta on­nis­tu.

– Mi­nul­la on käy­nyt sa­tu­mai­nen onni, että tiel­le­ni on sat­tu­nut ih­mi­siä, jot­ka ovat näh­neet omi­nai­suu­te­ni ja vai­kut­ta­neet suun­tau­tu­mi­see­ni työ­u­ral­la­ni, Ur­su­la Schwab an­taa kii­tos­ta kiin­nos­ta­vas­ta ja moni­puo­li­ses­ta työs­tään.

– Pää­ty­mi­se­ni ra­vit­se­mus­a­lal­le on kyl­lä Jy­väs­ky­län lu­ki­on op­pi­laan­oh­jaa­jan te­ko­sia. Hän otti mei­dät kaik­ki hen­ki­lö­koh­tai­seen pu­hut­te­luun poh­ti­maan, mitä sit­ten lu­ki­on jäl­keen. Ei sil­loin ol­lut net­tiä, jos­ta oli­si voi­nut ha­kea ja ver­tail­la eri kou­lu­tus­lin­jo­ja ja am­mat­te­ja. Opinto-op­pai­ta se­lail­tiin, hän muis­te­lee.

Hän ker­toi opolle, että ra­vin­to­a­si­at tun­tu­vat kiin­nos­ta­vil­ta ja opo tie­si heti, että Kuo­pi­on yli­o­pis­tos­sa oli juu­ri vuon­na 1984 al­ka­nut ra­vit­se­mus­te­ra­pi­an ope­tus. Se oli sil­lä sel­vä.

Ala tun­tui oi­ke­al­ta. Ja on sitä edel­leen. Ur­su­la Schwab te­kee ny­ky­ään­kin kak­si päi­vää vii­kos­sa po­ti­las­työ­tä Kuo­pi­on yli­o­pis­tol­li­ses­sa sai­raa­las­sa sen li­säk­si, että hän on Itä-Suo­men yli­o­pis­ton pro­fes­so­ri, tut­ki­ja ja opet­ta­ja.

Ei pitänyt tulla tutkijaa…

– Ei mi­nus­ta pi­tä­nyt tut­ki­jaa tul­la, mut­ta sil­loi­nen opet­ta­ja­ni pro­fes­so­ri Mat­ti Uusi­tupa eh­dot­ti, että tar­jol­la on ra­hoi­tus tut­ki­muk­seen, joka so­pi­si hy­vin gra­du­ni jat­kok­si ja niin ryh­dyin te­ke­mään väi­tös­kir­jaa.

Väi­tös­kir­ja­tut­ki­muk­sen tu­lok­set osoit­ti­vat, että ter­veil­lä, nuo­ril­la ai­kui­sil­la ko­van tyy­dyt­ty­neen ras­van kor­vaa­mi­nen ruo­ka­va­li­os­sa peh­me­äl­lä tyy­dyt­ty­mät­tö­mäl­lä ras­val­la las­kee sel­väs­ti see­ru­min koko­nais­ko­les­te­ro­li­pi­toi­suut­ta, mut­ta ei vai­ku­ta ”hy­vän” HDL-ko­les­te­ro­lin pi­toi­suu­teen. Li­säk­si saa­tiin viit­tei­tä sii­tä, että ruo­ka­va­li­on ras­van laa­dun muut­ta­mi­nen peh­me­äm­pään suun­taan vai­kut­taa edul­li­ses­ti myös so­ke­ri­ai­neen­vaih­dun­taan. Myös heil­lä, joil­la oli jo hei­ken­ty­nyt paas­to­so­ke­ri.

Ur­su­la Schwab on teh­nyt tut­ki­mus­työ­tä myös Tuftsin yli­o­pis­tos­sa Bos­to­nis­sa USA:ssa. Nyt hän on vuo­si­na 2015–2020 mu­ka­na yli­o­pis­ton huip­putut­ki­mus­ko­ko­nai­suu­des­sa, jos­sa sel­vi­te­tään ryh­mis­sä ta­pah­tu­van elä­män­tapa­muu­tos­ten vai­ku­tus­ta tyy­pin 2 di­a­be­tek­sen sai­ras­tu­mi­seen hen­ki­löil­lä, joil­la on joko ma­ta­la tai kor­kea pe­rin­nöl­li­nen sai­ras­tu­mis­ris­ki.

…eikä opettajaa

– Enkä minä kos­kaan myös­kään ku­vi­tel­lut it­se­ä­ni opet­ta­ja­na, mut­ta niin vain si­tä­kin työ­tä on ta­ka­na jo 20 vuot­ta. Opet­ta­mi­nen on mu­ka­vaa, mut­ta ai­kaa vie­vää.

Opis­ke­li­jat ovat vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na muut­tu­neet. En­nen lu­et­tiin kir­jo­ja ja teh­tiin lu­en­to­muis­tiin­pa­no­ja. Nyt opis­ke­li­joil­la on ai­van toi­sen­lai­set tie­to­läh­teet. Ei­vät he lue kir­jo­ja, vaan hyö­dyn­tä­vät ne­tin por­taa­le­ja.

Ra­vit­se­mus­te­ra­pi­an opis­ke­li­jak­si ei ole ihan help­po pääs­tä. Pää­ai­nee­seen ha­kee vuo­sit­tain noin 500 ja vain 30 voi­daan va­li­ta.

– Opis­ke­li­jat ovat mo­ti­voi­tu­nei­ta ja uh­raa­vat opin­toi­hin vii­si vuot­ta sekä ai­kaa että ra­haa. Opet­ta­jan vel­vol­li­suus on huo­leh­tia sii­tä, että he saa­vat pa­nos­tuk­sel­leen vas­ti­net­ta. Tämä on vas­tuu­ky­sy­mys, Ur­su­la Schwab pai­not­taa.

Kohti yksilöllistä neuvontaa

Ur­su­la Schwabin asi­an­tun­te­muk­sel­la on ky­syn­tää niin kan­sal­li­ses­ti kuin kan­sain­vä­li­ses­ti­kin. Hän oli työ­ryh­mäs­sä ura­koi­mas­sa vii­mei­sim­piä poh­jois­mai­sia ja Val­ti­on ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­nan an­ta­mia ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­sia. Ja nyt ovat työn alla eu­roop­pa­lai­set di­a­be­tes­suo­si­tuk­set. Hän kuu­luu myös eu­roop­pa­lai­seen sy­dän­ter­vey­den asi­an­tun­ti­joi­den ver­kos­toon (European Heart Network).

Ra­vit­se­mus­tut­ki­mus on vuo­sien saa­tos­sa eden­nyt gee­ni­ta­sol­le ravitsemusgenomiikaksi. Ur­su­la Schwabin mu­kaan gee­ni­ta­son tie­to ei li­sää tus­kaa, vaan tuo ym­mär­rys­tä sii­tä, mil­lai­nen roo­li pe­rin­tö­te­ki­jöil­lä ra­vit­se­muk­ses­sa voi olla. Joi­den­kin ra­vin­to­te­ki­jöi­den koh­dal­la asi­as­ta jo tie­de­tään­kin, mut­ta eet­ti­set ky­sy­myk­set ovat vie­lä rat­kai­se­mat­ta.

Kun gee­ni­ta­son erot yk­si­löi­den vä­lil­lä opi­taan kar­toit­ta­maan, on mah­dol­lis­ta rää­tä­löi­dä ra­vit­se­mus­neu­von­ta yk­si­löl­li­sem­mäk­si.

-Ei gee­ni­ta­son tie­to ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­sia ole tois­tai­sek­si kei­kaut­ta­nut, ja tus­kin pe­rus­a­si­at ai­na­kaan ra­di­kaa­lis­ti muut­tu­vat, mut­ta yk­si­löl­li­nen ra­vit­se­mus­neu­von­ta oli­si hyvä mo­ti­voin­ti­kei­no elä­män­tapa­muu­tok­siin. Oli­si kan­nus­ta­vaa, jos voi­si sa­noa po­ti­laal­le, että jon­kin ra­vin­to­te­ki­jän suh­teen voi ot­taa ren­nom­min, kun­han ko­ko­nai­suus säi­lyy jär­ke­vä­nä.

Jo­kai­nen ra­vit­se­mus­te­ra­peut­ti tar­jo­ai­si mie­lel­lään po­ti­lail­leen hen­ki­lö­koh­tais­ta neu­von­taa ja opas­tus­ta. Re­surs­si­pula ei vain sitä mah­dol­lis­ta ja useim­mi­ten neu­von­ta ta­pah­tuu ryh­mis­sä. Ryh­mä­ta­paa­mi­sis­sa pys­ty­tään an­ta­maan vain pe­rus­tie­dot elin­tapa-asi­ois­ta. Toi­saal­ta osa jou­kos­ta hyö­tyy ryh­män tuo­mas­ta ver­tais­tu­es­ta.

Vakaasti suositusten kannalla

Ur­su­la Schwab sei­soo va­kaas­ti ny­kyis­ten ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten ta­ka­na. Ne pe­rus­tu­vat mah­dol­li­sim­man vah­vas­ti tie­teel­li­seen näyt­töön. Suo­si­tuk­sia laa­ti­neet työ­ryh­mät kä­vi­vät vii­si vuot­ta jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti läpi maa­il­man ra­vit­se­mus­tut­ki­muk­sia. Nii­den tie­teel­li­nen pä­te­vyys ar­vi­oi­tiin tiu­kal­la seu­lal­la. Mu­kaan hy­väk­syt­tiin vain ne, jot­ka täyt­ti­vät tie­teel­li­set laa­tu­kri­tee­rit.

– Sen läpi­nä­ky­väm­min ei suo­si­tuk­sia enää voi teh­dä.

Ur­su­la Schwab oli ras­va­työ­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja. Tut­ki­muk­sis­ta löy­tyi sel­keä näyt­tö vah­vis­ta­maan en­nes­tään tun­net­tua kä­si­tys­tä ko­van, tyy­dyt­ty­neen ras­van hai­tal­li­suu­des­ta ve­ren ras­va-ar­vi­oi­hin ja se­pel­val­ti­mo­tau­ti­ris­kiin.

– Äs­ket­täin Ber­lii­nis­sä sain ko­kea, että poh­jois­mais­ten ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten päi­vi­tyk­ses­sä teh­tyyn työ­hön ja tut­ki­mus­ten tul­kin­taan voi luot­taa. Sak­san kan­sal­li­sis­sa ravitsemussuositukissa oli pää­dyt­ty ai­van sa­maan lop­pu­tu­lok­seen kuin Suo­mes­sa­kin.

Suo­si­tuk­sia ja taus­tal­la ole­vaa tut­ki­mus­näyt­töä kui­ten­kin ky­seen­a­lais­te­taan eten­kin so­si­aa­li­sen me­di­an kii­vais­sa ra­vit­se­mus­kes­kus­te­luis­sa.

– Tut­ki­mus­näyt­töä ei sel­väs­ti­kään tun­ne­ta. Toi­saal­ta suo­si­tus­ten ar­vos­te­li­joil­la it­sel­lään ei ole väit­teil­leen tie­teel­lis­tä näyt­töä, Schwab kuit­taa.

Hän ha­lu­aa muis­tut­taa myös ra­vit­se­muk­sen am­mat­ti­lai­sil­le tut­ki­mus­ten oi­ke­aa tul­kin­taa. In­ter­ven­ti­o­tut­ki­muk­sil­la saa­daan luo­tet­ta­vim­pia tu­lok­sia, mut­ta tut­ki­muk­set ovat kal­lii­ta ja ai­kaa vie­viä. Eikä kaik­kea voi in­ter­ven­ti­oil­la tut­kia, esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa syö­pien ke­hit­ty­mi­nen. Ravitsemusepidemiologiassa puo­les­taan et­si­tään yh­teyk­siä ra­vin­to­te­ki­jöi­den ja ter­vey­den vä­lil­lä.

– Näi­den tut­ki­mus­me­ne­tel­mien näy­tön vah­vuus on eri­lai­nen. Ne täy­den­tä­vät toi­si­aan ja sik­si kes­ki­näi­nen kun­ni­oi­tus eri me­ne­tel­mien vä­lil­lä on pai­kal­laan.

Olemme köyhän asialla

Jul­ki­suu­des­sa esiin­ty­vä­nä ra­vit­se­muk­sen asi­an­tun­ti­jana Ur­su­la Schwab on jou­tu­nut net­ti­rai­von koh­teek­si niin kuin moni muu­kin tie­tee­seen tu­keu­tu­va asi­an­tun­ti­ja vii­me ai­koi­na. Mi­ten sel­lais­ta kes­tää?

– En minä anna sen vai­kut­taa. Pi­dän tiu­kas­ti kiin­ni omis­ta am­mat­ti­eet­ti­sis­tä peri­aat­teis­ta­ni. Po­ti­lai­den etu on aina ensi­si­jais­ta. Hei­dän on voi­ta­va luot­taa sii­hen, että he saa­vat kaut­ta­ni oi­ke­aa tut­kit­tua ra­vit­se­mus­hoi­toa. Mut­ta kiel­tä­mät­tä net­ti­rai­vo te­kee su­rul­li­sek­si. Ei hen­ki­lö, jol­la asi­at ovat hy­vin, käyt­täy­dy tuol­la ta­val­la.

Työs­sään ra­vit­se­mus­te­ra­peut­ti­na Ur­su­la Schwab nou­dat­taa oppi-isän­sä Mat­ti Uusi­tu­van peri­aa­tet­ta:

– Olem­me ”köy­hän” asi­al­la. Mei­dän on pi­det­tä­vä heik­ko­jen ja hau­rai­den puol­ta ja py­rit­tä­vä löy­tä­mään kei­no­ja ra­vit­se­muk­sen op­ti­moi­mi­sek­si eri sai­rauk­sis­sa. Näl­kään ei ke­nen­kään pidä kuol­la. Va­jaa­ra­vit­se­mus hei­ken­tää elä­män­laa­tua. Po­ti­laan ra­vit­se­muk­ses­ta on huo­leh­dit­ta­va niin pit­kään kuin se on po­ti­laal­le op­ti­maa­lis­ta.

Kaikki lihavat eivät ole sairaita

Suo­ma­lais­ten ra­vit­se­mus­on­gel­mis­ta nos­te­taan usein en­sim­mäi­se­nä esiin li­ha­vuus. Mut­ta sii­hen ei pidä suh­tau­tua yksi­oi­koi­ses­ti. Ei­vät kaik­ki yli­pai­noi­set ole sai­rai­ta ja huo­no­kun­toi­sia, ei­vät­kä kaik­ki nor­maa­li­pai­noi­set ter­vei­tä ja hyvä­kun­toi­sia. Yli­pai­noi­nen voi olla li­hak­si­kas, syö­dä moni­puo­li­ses­ti ja har­ras­taa reip­paas­ti lii­kun­taa. Nor­maa­li­pai­noi­sel­la voi puo­les­taan olla niin huo­no kun­to, että tus­kin rap­pu­set jak­saa nous­ta.

-Li­ha­vuu­den si­jaan pi­täi­si huo­les­tua sii­tä, jos edel­ly­tyk­set sel­viy­tyä fyy­si­ses­ti arki­päi­vän toi­mis­ta ovat huo­not.

Jo­din­saan­tim­me on vii­me ai­koi­na huo­les­tut­ta­nut ra­vit­se­mus­a­si­an­tun­ti­joi­ta. Mut­ta te­ol­li­suus ja suur­ta­lou­det ovat kii­tet­tä­väs­ti vaih­ta­neet käyt­tä­män­sä suo­lan jodi­pi­toi­seen ja aika näyt­tää kor­jaan­tuu­ko ti­lan­ne täl­lä. D-vi­ta­mii­nin niuk­ka saan­ti on ra­vit­se­mus­po­liit­ti­sil­la oh­jaus­toi­mil­la saa­tu kor­jat­tua.

Vatsavaivat lisääntyneet

Sen si­jaan Ur­su­la Schwabia huo­les­tut­ta­vat jat­ku­vas­ti li­sään­ty­neet vat­sa­vai­vat. Ne ovat raas­ta­via ja hait­taa­vat päi­vit­täis­tä elä­mää.

– Vat­sa­vai­vo­jen taus­tal­la voi olla jo­ta­kin va­ka­vaa, eikä nii­tä sen vuok­si kan­na­ta tut­ki­mat­ta kau­an kär­siä.

Kun va­ka­vat sai­rau­det on tut­ki­muk­sel­la sul­jet­tu pois vat­sa­on­gel­mien ai­heut­ta­ji­na, pe­ra­taan ruo­ka­va­lio ja ko­keil­laan eri vaih­to­eh­to­ja. Näin vai­vat saa­daan usein hal­lin­taan.

Li­sään­ty­nei­den vat­sa­vai­vo­jen taus­tal­la saat­taa olla koos­tet­tu­jen elin­tar­vik­kei­den yleis­ty­nyt käyt­tö. Esi­mer­kik­si he­raa ja inuliinia on siel­lä ja tääl­lä, ei­vät­kä ne kaik­kien vat­sal­le sovi. Suo­ma­lai­sit­tain ikä­vää on myös se, ett­ei suu­ri in­no­vaa­ti­om­me ksy­li­to­li sovi kaik­kien vat­sal­le.

Hy­vän ra­vit­se­muk­sen sa­ral­la on men­ty eteen­päin, mut­ta aina voi­si­vat tie­tys­ti asi­at olla pa­rem­min­kin. Ur­su­la Schwabin mu­kaan edis­tä­mi­seen on työ­ka­lu­ja, mut­ta myös anti­työ­ka­lu­ja.

– Esi­mer­kik­si ter­veyt­tä edis­tä­vään ruo­ka­va­li­oon so­pi­vien tuot­tei­den löy­tä­mi­nen laa­jas­ta elin­tar­vi­ke­va­li­koi­mas­ta on mo­nel­le ku­lut­ta­jal­le vai­ke­aa. Jopa myyn­ti­pääl­lyk­set voi­vat joh­taa har­haan ko­ros­ta­mal­la vä­hem­män olen­nai­sia asi­oi­ta.

Kir­joit­ta­ja:

Lee­na Pac­ka­len

Ur­su­la Schwab on Suo­men en­sim­mäi­nen ra­vit­se­mus­te­ra­pi­an pro­fes­so­ri