Liiallinen sokerinsaanti on haaste koko lapsuusiän

Lii­al­li­sen so­ke­rin­saan­nin tie­de­tään ole­van eri­tyi­ses­ti lap­sil­le ja nuo­ril­le tyy­pil­li­nen ra­vit­se­muk­seen liit­ty­vä on­gel­ma. Suo­si­tel­tu so­ke­rin saan­ti­taso ylit­tyy suo­ma­lai­sil­la lap­sil­la koko lap­suus- ja nuo­ruus­iän ajan 2-vuotiaista al­ka­en.

Li­sä­tyis­tä so­ke­reis­ta saa­ta­van ener­gi­an suo­si­tel­laan ole­van alle 10 pro­sent­tia päi­vän koko­nais­e­ner­gi­an­saan­nis­ta. Pik­ku­kou­lu­lai­sen kes­ki­mää­räi­sel­lä ener­gi­an­saan­nil­la tämä tar­koit­taa noin 40 gram­maa eli noin 15 pa­laa so­ke­ria päi­väs­sä. Mää­rä ker­tyy esi­mer­kik­si kah­des­ta la­sil­li­ses­ta so­ke­roi­tua me­hua. Lap­set ja nuo­ret saa­vat so­ke­ris­ta kes­ki­mää­rin 12–14 pro­sent­tia ener­gi­an­saan­nis­ta. Vain noin joka vii­des eka­luok­ka­lai­nen lap­si saa­vut­taa suo­si­tel­lun saan­ti­ta­son. Ai­kuis­vä­es­töl­lä so­ke­rin­saan­ti sen si­jaan on kes­ki­mää­rin suo­si­tuk­sen mu­kais­ta.

Lasten sokeri tulee juomista ja välipaloista

Suo­ma­lai­set ala­kou­lu­i­käi­set lap­set saa­vat suu­rim­man osan, yli 20 pro­sent­tia, päi­vit­täi­ses­tä so­ke­ris­taan so­ke­ril­la ma­keu­te­tuis­ta juo­mis­ta, ku­ten me­huis­ta ja vir­voi­tus­juo­mis­ta. Lä­hes vii­den­nek­sen so­ke­rin­saan­tiin tuo ko­to­na lei­von­nas­sa tai ruuissa käy­tet­ty pöy­tä­so­ke­ri ja toi­sen vii­den­nek­sen so­ke­roi­dut ha­pan­mai­to­tuot­teet, ku­ten jo­gur­tit, vii­lit ja rah­kat. Sen si­jaan var­si­nai­set her­kut, ku­ten ma­kei­set, lei­von­nai­set ja jää­te­lö, kat­ta­vat pie­nem­män osan so­ke­rin saan­nis­ta.

Lap­sil­la haas­tee­na on­kin se, että so­ke­ri­sia ruo­kia ja juo­mia ker­tyy päi­vän mit­taan useil­ta ate­ri­oil­ta. Ate­ri­ois­ta väli­pa­lat ovat so­ke­ri­sim­pia: niis­tä lap­set saa­vat jopa kak­si kol­mas­osaa päi­vit­täi­ses­tä so­ke­ris­taan. Vii­kon­lo­pun päi­vi­nä so­ke­rin­saan­ti on lap­sil­la luon­nol­li­ses­ti run­saam­paa kuin ar­ki­sin, kun esi­mer­kik­si ma­keis­ten ja so­ke­roi­tu­jen juo­mien käyt­tö on run­saam­paa. Huo­les­tut­ta­vaa on, että so­ke­rin saan­ti­suo­si­tus ylit­tyy kui­ten­kin myös arki­päi­vi­nä.

Liika sokeri heikentää ruokavalion laatua

So­ke­rit tuo­vat ruo­ka­va­li­oon ai­no­as­taan ener­gi­aa, ei­vät­kä ne it­ses­sään si­säl­lä lain­kaan vi­ta­mii­ne­ja, ki­ven­näis­ai­nei­ta tai mui­ta tär­kei­tä ra­vin­to­ai­nei­ta. Lii­al­li­sen so­ke­rin­saan­nin on­kin ha­vait­tu köyh­dyt­tä­vän ruo­ka­va­li­o­ta eri­tyi­ses­ti lap­sil­la, joil­la so­ke­ris­ten tuot­tei­den run­sas käyt­tö vie hel­pos­ti ti­laa ter­veel­li­sem­mil­tä tuot­teil­ta. Run­saan so­ke­rin saan­nin tie­de­tään ole­van yh­tey­des­sä esi­mer­kik­si vä­häi­seen kas­vis­ten, ruis­lei­vän, puu­ron, mar­ga­rii­nin ja ras­vat­to­man mai­don käyt­töön. Mitä enem­män lap­si saa so­ke­ria, sitä niu­kem­paa on peh­mei­den ras­vo­jen, ra­vin­to­kui­dun sekä mo­nien vi­ta­mii­nien ja ki­ven­näis­ai­nei­den, ku­ten folaatin ja kal­siu­min, saan­ti.

Runsas sokerinsaanti on terveysriski

Lii­al­li­sel­la so­ke­rin saan­nil­la tie­de­tään ole­van yh­teys hei­kom­paan ter­vey­teen jo lap­sil­la. Esi­mer­kik­si so­ke­ri­sen ruo­ka­va­li­on yh­tey­det ham­pai­den rei­kiin­ty­mi­sen vaa­raan tun­ne­taan hy­vin. Eri­tyi­ses­ti so­ke­ris­ten juo­mien run­sas käyt­tö on yh­dis­tet­ty suu­ren­tu­nee­seen yli­pai­non vaa­raan ja metabolisen oire­yh­ty­män kal­tai­seen sy­dän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sien vaa­ra­te­ki­jöi­den ka­sau­tu­mi­seen jo lap­sil­la. Suo­ma­lai­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa ha­vait­tiin, että lap­sil­la, jot­ka käyt­ti­vät päi­vit­täin so­ke­ri­sia juo­mia la­sil­li­sen tai enem­män, ris­ki sy­dän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sien vaa­ra­te­ki­jöi­den ka­sau­tu­mi­seen oli kol­min­ker­tai­nen ver­rat­tu­na lap­siin, jot­ka käyt­ti­vät näi­tä juo­mia hy­vin vä­hän tai ei lain­kaan.

Miten suositukseen voisi päästä?

Suo­si­tuk­sen mu­kai­sel­le so­ke­rin saan­ti­ta­sol­le on mah­dol­lis­ta pääs­tä pe­rus­ter­veel­lis­tä ruo­ka­va­li­o­ta nou­dat­ta­mal­la, myös il­man herk­ku­lak­koa. Kos­ka saan­ti­suo­si­tus on riip­pu­vai­nen ener­gi­an­saan­nis­ta, saa enem­män ku­lut­ta­va ja enem­män muu­ta ruo­kaa syö­vä käyt­tää mää­räl­li­ses­ti enem­män myös so­ke­ria. Vas­taa­vas­ti pie­ni­ruo­kai­sil­la lap­sil­la on suu­rin vaa­ra puut­teel­li­seen ra­vin­to­ai­nei­den saan­tiin lii­al­li­sen so­ke­rin­saan­nin seu­rauk­se­na. Sik­si myös pie­ni­ko­kois­ten, pie­ni­ruo­kais­ten las­ten so­ke­rin­saan­tia kan­nat­taa pyr­kiä koh­tuul­lis­ta­maan. Jo run­saas­ti ra­vin­to­ai­nei­ta si­säl­tä­vien tuot­tei­den li­sää­mi­nen ruo­ka­va­li­oon riit­tää vä­hen­tä­mään so­ke­rin osuut­ta ener­gi­an­saan­nis­ta.

Suu­rim­mat sääs­töt so­ke­rin­saan­nis­sa saa ai­kaan va­lit­se­mal­la juo­mat ja väli­pala­tuot­teet vähä­so­ke­ri­si­na. Juo­mis­ta päi­vit­täi­seen käyt­töön suo­si­tel­laan ai­no­as­taan vet­tä ja ras­va­ton­ta mai­toa tai pii­mää. Arki­väli­pa­loik­si lap­sil­le kan­nat­taa va­ra­ta lei­pää, he­del­miä ja kas­vik­sia ja so­ke­roi­mat­to­mia tai vähä­so­ke­ri­sia mai­to­tuot­tei­ta.

Kun päi­vit­täi­set tuot­teet ar­jen ate­ri­oil­la va­lit­see vähä­so­ke­ri­si­na, mah­tu­vat her­kut­kin so­pi­vi­na het­ki­nä ruo­ka­va­li­oon. Herk­ku­päi­vi­nä­kin kan­nat­taa kui­ten­kin so­pia, että herk­ku­ja ei syö­dä aa­mus­ta asti pit­kin päi­vää vaan ne nau­tis­kel­laan vaik­ka­pa päi­väl­li­sen jäl­keen. Jos lap­si täyt­tää ener­gi­an­tar­peen­sa her­kuil­la, voi muun ruo­an mää­rä ja sen myö­tä ra­vin­to­ai­nei­den saan­ti jää­dä herk­ku­päi­vä­nä hy­vin pie­nek­si. Jos huo­le­ton her­kut­te­lu jat­kuu koko vii­kon­lo­pun ajan, lap­si saat­taa saa­da lä­hes puo­let vii­kos­ta lii­an vä­hän ra­vin­to­ai­nei­ta kas­vuun ja ke­hi­tyk­seen.

Suo­ma­lai­sis­sa tut­ki­muk­sis­sa on to­det­tu, että so­ke­rin­saan­ti on run­saam­paa ko­to­na hoi­de­tuil­la lap­sil­la kuin päi­vä­hoi­dos­sa ko­din ulko­puo­lel­la hoi­de­tuil­la lap­sil­la. Ko­to­na hoi­de­tut lap­set käyt­tä­vät enem­män eri­tyi­ses­ti so­ke­roi­tu­ja juo­mia. Myös si­sa­rus­ten mää­rä ja äi­din nuo­ri ikä sekä ma­ta­la kou­lu­tus­taso ovat yh­tey­des­sä run­saa­seen so­ke­rin­saan­tiin lap­sil­la. Sik­si koh­tuul­li­seen so­ke­rin­saan­tiin oh­jaa­mi­nen esi­mer­kik­si neu­vo­lois­sa tai avoi­mien päi­vä­ko­tien ja per­he­ker­ho­jen kaut­ta voi­si ta­voit­taa par­hai­ten juu­ri ne per­heet, jot­ka hyö­tyi­si­vät oh­jauk­ses­ta eni­ten.

Myös van­hem­pien esi­mer­kil­lä ja te­oil­la on mer­ki­tys­tä. Suo­ma­lai­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa val­ta­osa ala­kou­lu­i­käi­sis­tä lap­sis­ta ar­ve­li, että he joi­si­vat so­ke­ri­sia me­hu­ja ja limp­pa­rei­ta vä­hem­män, jos hei­dän van­hem­pan­sa os­tai­si­vat ja käyt­täi­si­vät vä­hem­män näi­tä tuot­tei­ta. Pik­ku­kou­lu­lais­ten so­ke­rin saan­nin koh­tuul­lis­ta­mi­seen tar­vi­taan siis koko per­heen osal­lis­tu­mis­ta.

Kir­joit­ta­ja:

FT, lail­lis­tet­tu ra­vit­se­mus­te­ra­peut­ti Aino-Mai­ja Elo­ran­ta, Itä-Suo­men yli­o­pis­to

Läh­teet:

Alexy U, Sichert-Hellert W, Kersting M. Associations between intake of added sugars and intakes of nutrients and food groups in the diets of German children and adolescents. Br J Nutr 2003;90:441-447.

Elo­ran­ta AM, Lindi V, Schwab U, Kiis­ki­nen S, Ka­lin­kin M, Lak­ka HM, Lak­ka TA.

Dietary factors and their associations with socioeconomic background in Finnish girls and boys 6-8 years of age: the PANIC Study. Eur J Clin Nutr 2011;65:1211-1218.

Elo­ran­ta AM, Lindi V, Schwab U, Kiis­ki­nen S, Ve­nä­läi­nen T, Lak­ka HM, Laak­so­nen DE, Lak­ka TA. Dietary factors associated with metabolic risk score in Finnish children aged 6-8 years: the PANIC study. Eur J Nutr 2014;53:1431-1439

Elo­ran­ta AM, Ve­nä­läi­nen T, Soi­ni­nen S, Jal­ka­nen H, Kiis­ki­nen S, Schwab U, Lak­ka TA, Lindi V. Food sources of energy and nutrients in Finnish girls and boys 6-8 years of age – the PANIC study. Food Nutr Res 2016;60:32444.

Erkkola M, Kronberg-Kippilä C, Kyttälä P, Leh­ti­salo J, Reinivuo H, Tapa­nai­nen H, Vei­jo­la R, Knip M, Ovas­kai­nen ML, Vir­ta­nen SM. Sucrose in the diet of 3-year-old Finnish children: sources, determinants and impact on food and nutrient intake. Br J Nutr 2009;101:1209-1217.

Hop­pu U, Leh­ti­salo J, Tapa­nai­nen H, Pietinen P. Dietary habits and nutrient intake of Finnish adolescents. Public Health Nutr 2010;13:965-972.

Koro J. Ruo­kai­lu­tot­tu­mus­ten muut­ta­mi­seen vai­kut­ta­vat te­ki­jät 9–10-vuotiailla lap­sil­la. Pro gra­du –tut­kiel­ma. Itä-Suo­men yli­o­pis­to, 2011.

Kyttälä P, Erkkola M, Kronberg-Kippilä C, Tapa­nai­nen H, Vei­jo­la R, Simell O, Knip M, Vir­ta­nen SM. Food consumption and nutrient intake in Finnish 1-6-year-old children. Public Health Nutr 2010;13:947-956.

Ruot­ti­nen S, Nii­ni­kos­ki H, Lagström H, Rönnemaa T, Ha­ka­nen M, Vii­ka­ri J, Jo­ki­nen E, Simell O. High sucrose intake is associated with poor quality of diet and growth between 13 months and 9 years of age: the special Tur­ku Coronary Risk Factor In­ter­ven­ti­on Project. Pediatrics 2008;121:e1676-1685.

Tarvonen S. Las­ten ruo­an­käyt­tö ja ate­ri­a­ryt­mi arki­päi­vi­sin ja vii­kon­lop­puisin. Pro gra­du –tut­kiel­ma. Itä-Suo­men yli­o­pis­to, 2013.

Val­ti­on ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­ta. Ter­veyt­tä ruo­as­ta – Suo­ma­lai­set ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­set 2014. ISBN 978-952-453-801-5 (verk­ko­jul­kai­su).

Mitä enem­män lap­sen ruo­ka­va­li­os­sa on so­ke­ria, sitä niu­kem­paa on peh­mei­den ras­vo­jen, ra­vin­to­kui­dun sekä mo­nien vi­ta­mii­nien ja ki­ven­näis­ai­nei­den saan­ti. Kuva: Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen