Kasvissyöjäksi voi päätyä monesta eri syystä. Osalla vaakakupissa painavat terveyssyyt, osalla eettiset tai ekologiset syyt, osalle kasvisruoka on puhtaasti makuasia. Laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen sanoo, että ekologiset valinnat ovat tällä hetkellä isossa roolissa etenkin työikäisillä kasvisruokailijoilla.
– Nyt mietitään ympäristön ja ilmaston tilaa sekä tulevaisuuden ruoan riittävyyttä, Putkonen kuvailee.
Kasvisruokavalion toteutustapoja on vähintäänkin yhtä monta kuin on syitä sen valintaan. Moni kasvisruokailija hyväksyy lautaselleen kasvikunnan tuotteiden lisäksi myös maitovalmisteita ja kananmunaa, osa sisällyttää ruokavalioonsa kalankin. Vegaani syö pelkästään kasvikunnan tuotteita ja välttelee jopa mehiläisten tuottamaa hunajaa.
– Kasvisruokavalioista on todella monenlaisia variaatioita riippuen kasvissyönnin syistä ja motivaatioista. Pelkkä lihan käytön kohtuullistaminenkin on hyvä asia, jos tuntuu, että kasvissyönti ei ole itselle luonteva juttu, Putkonen muistuttaa.
Monipuolisesti kasviproteiinia
Pelkästään kasvikunnan tuotteisiin pohjautuvan vegaaniruokavalion kulmakivat ovat monipuolinen kasvisten ja palkokasvien sekä täysjyväviljan ja pehmeiden rasvojen käyttö. Kun lautaselle lastaa päivän mittaan vaihtelevasti erilaisia kasviproteiinin lähteitä, vegaani saa yleensä sopivasti myös elimistölle tarpeellisia välttämättömiä aminohappoja.
– Päivän eri aterioilla tulisi syödä soijaa ja muita palkokasveja, täysjyväviljaa sekä pähkinöitä ja siemeniä. Lapselle näitä kaikkia on hyvä tarjota samalla aterialla, Putkonen sanoo.
Kalsiumia saa kasvisruokavaliostakin
Useimmat suomalaiset tarvitsevat ainakin pimeinä talvikuukausina D-vitamiinilisää. Se on tarpeellinen ravintolisä myös kasvissyöjille. Jos kasvissyöjän ruokavaliossa ei ole lainkaan kalaa, maitoa tai kananmunaa, käytössä pitää olla myös B12-vitamiinilisä. Jodilisällekin on yleensä tarvetta. Kalsiumia ja rautaa voi saada riittävästi kasvisruokavaliostakin, kun ruokavalio on monipuolisesti koostettu.
– Maitovalmisteista luopuneen kasvissyöjän kalsiumin lähteitä ovat esimerkiksi tofu, mantelit, seesaminsiemenet, parsakaali ja lehtivihannekset sekä vitaminoidut juomat. Maitoa korvaavina juomina voi käyttää mm. kaura-, soija-, manteli- ja riisijuomaa. Riisijuomaa ei saa kuitenkaan tarjota säännöllisesti alle 6-vuotiaalle eikä lainkaan imeväisikäiselle, sillä se sisältää arseenia, Putkonen selittää.
Nuori voi tarvita tukea ja tietoa
Putkosen mukaan kasvisruoka- ja vegaaniruokavalio sopivat kaikenikäisille, kun ne koostetaan monipuolisesti samalla tarpeellisten ravintolisien käytöstä huolehtien. Varsinkaan nuoret eivät aina tiedä riittävästi siitä, miten monipuolinen kasvisruokavalio toteutetaan. Silloin alkuvaiheen tukena voi olla esimerkiksi koulun terveydenhoitaja tai kunnan ravitsemusterapeutti.
Putkonen sanoo, että kouluruokailukin voi parhaimmillaan tarjota hyvän kasvisruokailun mallin, kun tarjottavat ateriat ovat täysipainoisia ja monipuolisia.
– Esimerkiksi pelkkä kasviskeitto on kasvisruokailijalle liian köykäinen lounas sekä energia- että proteiinisisällöltään. Täysipainoisemman aterian saa, kun joukkoon lisätään vaikkapa kidneypapuja. Kun kouluruokailuun kehitetään uusia kasvisruokareseptejä, nuoret kannattaa ottaa mukaan makuraatiin niitä testaamaan, Putkonen ehdottaa.
Kirjoittaja:
Krista Korpela-Kosonen
Lähde:
Leena Putkosen puheenvuoro Ammattikeittiöosaajat ry:n syysseminaarissa 11.10.2016 Helsingissä.
Olo kuin ilmapallolla – miksi kasvisruoka turvottaa?
Lounaalla on tarjottu hernekeittoa, ja nyt vatsa on turvonnut kuin pinkeä ilmapallo. Mikä ilmavaivoja oikein aiheuttaa?
– Herne ja muut palkokasvit sisältävät runsaasti oligosakkarideja, jotka ovat niin kutsuttuja FODMAP-hiilihydraatteja. Niillä tarkoitetaan joukkoa huonosti imeytyviä hiilihydraattiyhdisteitä, jotka alkavat käydä eli fermentoitua paksusuolessa, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen.
FODMAP on lyhenne sanoista Fermentable Oligo-, Di- and Monosaccharides and Polyols.
FODMAP-hiilihydraatteja on palkokasvien lisäksi paljon mm. vehnässä, rukiissa, ohrassa, sipulissa, sienissä, artisokassa, monissa kaaleissa, hunajassa ja useissa kivellisissä hedelmissä. Etenkin herkkävatsaiset saavat niistä helposti oireita. Arviolta joka viides suomalainen on herkkävatsainen.
– FODMAP-yhdisteet toimivat suolistobakteerien ravintona ja niistä on terveydelle hyötyä. Herkkävatsaisenkaan ei kannata kokonaan rajata niitä ruokavaliostaan pois, vaan tällaisia ruokia voi käyttää oireiden sallimissa rajoissa, Putkonen neuvoo.
Papujen ja muiden palkokasvien sopivuutta herkkävatsaisen ruokavalioon voi parantaa monilla ruoanvalmistusmenetelmillä. Pitkä haudutus- ja kypsennysaika pilkkoo hiilihydraattiketjuja lyhyemmiksi, jolloin ne eivät samalla tapaa aiheuta oireita.
– Myös idätystä, liotusta ja hapatusta kannattaa kokeilla, Putkonen vinkkaa.
Kirjoittaja:
Krista Korpela-Kosonen
Lähde:
Leena Putkosen puheenvuoro Suomen Ravitsemustieteen Yhdistyksen seminaarissa 2.12.2016 Helsingissä.