Poikia pitää kannustaa kasvisten käyttöön

Ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­set neu­vo­vat lap­sia syö­mään ai­na­kin vii­si kou­ral­lis­ta kas­vik­sia, he­del­miä ja mar­jo­ja joka päi­vä, mie­lui­ten kou­ral­li­sen päi­vän kai­kil­la ate­ri­oil­la. Eri­tyi­ses­ti po­jat ja lap­set, joi­den van­hem­mil­la on ma­ta­la kou­lu­tus­taso, syö­vät kas­vik­sia ja he­del­miä kui­ten­kin lii­an vä­hän. Tämä käy ilmi VTM El­vii­ra Leh­don väi­tös­tut­ki­muk­ses­ta, joka tar­kas­tet­tiin Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­sa tänä syk­sy­nä.

Leh­don tut­ki­mus­ai­neis­to­na oli vuo­si­na 2009–2010 to­teu­tet­tu Pro Greens -pro­jek­ti, jos­sa sel­vi­tet­tiin 11-vuotiaiden kou­lu­lais­ten he­del­mien ja kas­vis­ten ku­lu­tus­ta. Tut­ki­muk­ses­sa ha­vait­tiin, että mui­ta to­den­nä­köi­sem­min kas­vik­sia ja he­del­miä käyt­ti­vät päi­vit­täin lap­set, joi­den van­hem­mil­la oli kor­kea kou­lu­tus­taso. Näi­den las­ten ko­to­na he­del­miä ja kas­vik­sia oli hy­vin saa­ta­vil­la, ja nämä lap­set myös tie­si­vät kas­vis­ten ja he­del­mien käyt­tö­suo­si­tuk­sis­ta.

Ty­töt pi­ti­vät kas­vik­sis­ta poi­kia enem­män, mikä se­lit­tyi hei­dän ai­em­mil­la ruo­kai­lu­tot­tu­muk­sil­laan sekä sil­lä, että he liit­ti­vät poi­kia har­vem­min kas­vis­ten syön­tiin ne­ga­tii­vi­sia asi­oi­ta. Las­ten van­hem­mil­la ja las­ten omal­la ys­tä­vä­pii­ril­lä oli yhtä voi­ma­kas vai­ku­tus he­del­mien ja kas­vis­ten syön­nin ylei­syy­teen.

– Kou­lu­i­käi­sil­lä lap­sil­la kas­vik­sis­ta pi­tä­mi­nen on kiin­te­äs­ti yh­tey­des­sä kas­vis­ten syön­tiin. Eri­tyi­ses­ti po­jil­le ja alem­man so­si­o­e­ko­no­mi­sen taus­tan lap­sil­le tu­li­si var­mis­taa kas­vis­ten run­sas saa­ta­vuus ja ku­lu­tus kan­nus­ta­vas­sa ilma­pii­ris­sä. Las­ten ruo­ka­tot­tu­muk­siin voi­daan vai­kut­taa esi­mer­kin kaut­ta, Leh­to to­te­aa.

Kasvisten makumaailmaan pienestä pitäen

Pro Greens –pro­jek­tis­sa to­teu­tet­tiin he­del­mien ja kas­vis­ten syön­tiin kan­nus­ta­via in­ter­ven­ti­oi­ta. Ne vai­kut­ti­vat las­ten maku­tot­tu­muk­siin ja sai­vat hei­dät li­sää­mään he­del­mien käyt­töä. Kas­vis­ten käyt­töön in­ter­ven­ti­oil­la ei ol­lut vai­ku­tus­ta, vaik­ka ne li­sä­si­vät­kin las­ten tie­tä­mys­tä kas­vis­ten käyt­tö­suo­si­tuk­sis­ta.

– Las­ten kas­vis­ten käy­tön li­sää­mi­ses­sä avain­ase­mas­sa on kas­vis­ten maus­ta pi­tä­mi­nen. Oli­si hyvä löy­tää li­sää ta­po­ja, joil­la lap­set to­tu­te­taan vä­hi­tel­len eri­lais­ten kas­vis­ten ma­kuun, Leh­to sa­noo.

Leh­don mu­kaan kas­vis­ten käyt­töä on tär­keä pyr­kiä li­sää­mään jo lap­suus­vuo­si­na, sil­lä lap­suus­iän vä­häi­nen kas­vis­ten käyt­tö vä­he­nee usein en­ti­ses­tään nuo­ruus­iän kyn­nyk­sel­lä. Run­sas kas­vis­ten käyt­tö luo ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten mu­kaan tär­ke­än pe­rus­tan ter­veyt­tä edis­tä­vil­le ruo­ka­tot­tu­muk­sil­le. Rei­lus­ti kas­vik­sia si­säl­tä­vän ruo­ka­va­li­on on vä­es­tö­tut­ki­muk­sis­sa ha­vait­tu pie­nen­tä­vän ris­kiä sai­ras­tua mm. sy­dän- ja veri­suo­ni­tau­tei­hin.

Pro­jek­tin ky­se­ly­tut­ki­muk­siin sekä kou­luis­sa to­teu­tet­tui­hin he­del­mien ja kas­vis­ten syön­tiin kan­nus­ta­viin in­ter­ven­ti­oi­hin osal­lis­tui yh­teen­sä 8159 kou­lu­lais­ta kym­me­nes­tä Eu­roo­pan maas­ta. Mu­ka­na oli myös 934 suo­ma­lais­las­ta.

Kir­joit­ta­ja:

Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen　

Läh­de:

Leh­to E. The associations between schoolchildren’s fruit and vegetable intake and psychosocial factors shaped by gender, socioeconomic background and an in­ter­ven­ti­on. Academic dissertation. Hel­sin­gin yli­o­pis­to, 2016.

Las­ten ruo­ka­tot­tu­muk­siin voi vai­kut­taa esi­mer­kin kaut­ta. Kun kas­vik­sia ja he­del­miä on ko­to­na hy­vin saa­ta­vil­la, lap­sen on hel­pom­pi tot­tua nii­den sään­nöl­li­seen käyt­töön. Kuva: Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen