Suomalaisesta ruokavaliosta saadaan yleensä riittävästi proteiinia, eikä proteiinin määrää kannata ravinnossa ylikorostaa. Proteiinin määrän lisäksi viime aikoina on alettu entistä enemmän puhua myös proteiinin laadusta. Tänä vuonna julkaistu iso yhdysvaltalainen tutkimus osoitti, että runsas kasviproteiinin käyttö on yhteydessä alentuneeseen sydäntautikuoleman riskiin, kun taas runsas eläinproteiinin käyttö kasvatti riskiä.
Dosentti Anna-Maria Pajari Helsingin yliopistosta kertoo, että suurin terveyshyöty näyttäisi tulevan silloin, kun runsasta punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttöä korvataan osaksi kasviproteiinin lähteillä. Hyviä kasvisproteiinin lähteitä ovat palkokasvit eli pavut, herneet ja linssit, sekä pähkinät, siemenet ja täysjyvävilja.
– Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa ja lihavalmisteita ei kannata käyttää yli 500 grammaa viikossa, Pajari sanoo.
Kokonaispaketti ratkaisee terveellisyyden
Eläinperäiset proteiinilähteet eli liha, kala, maito ja kananmuna sisältävät kaikkia ihmisen tarvitsemia välttämättömiä aminohappoja. Niillä on tärkeä merkitys myös B-12-vitamiinin, raudan ja sinkin saannin kannalta.
Kasvikunnan proteiinilähteistäkin voi saada riittävästi välttämättömiä aminohappoja, kun erilaisia proteiinilähteitä käytetään monipuolisesti. Palkokasvisten ja täysjyväviljan aminohappokoostumukset täydentävät toisiaan. Kasviperäistä proteiinia sisältävät elintarvikkeet ovat yleensä myös hyviä kuidun lähteitä, ja niistä saa myös B-ryhmän vitamiineja sekä polyfenoleja.
– Kun vertaillaan kasvi- ja eläinproteiinin terveellisyyttä ruokavaliossa, proteiinin laatu ei ehkä ole ainoa selittävä tekijä. Myös sillä voi olla merkitystä, millaisia muita ravintoaineita kokonaispaketti sisältää. Esimerkiksi kuidun saanti on yleensä runsaampaa silloin, kun ruokavaliossa on paljon kasviproteiinin lähteitä, Pajari selittää.
Runsaasti lihaa, niukasti kasviksia
Pajarin mukaan on mahdollista, että osa runsaaseen eläinproteiinin käyttöön liitetyistä terveyshaitoista selittyy muilla elintapatekijöillä. Elintavat ovat ravitsemustieteellisissä tutkimuksissa vahva sekoittava tekijä, jonka vaikutuksia tutkimuksen tuloksiin ei pystytä kokonaan sulkemaan pois.
– Runsaasti lihaa käyttävät tutkittavat käyttävät usein niukasti kasviksia. Heille on tyypillistä myös runsas alkoholin käyttö, tupakointi ja vähäinen liikunnan määrä, Pajari kuvailee.
Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan yksittäiset ruoka-aineet eivät edistä tai heikennä terveyttä, vaan ruokavalion kokonaisuus ratkaisee. Kasvikunnan tuotteet eli kasvikset, marjat, hedelmät, palkokasvit ja täysjyvävilja ovat terveyttä edistävän ruokavalion perusta. Myös eläinperäisiä proteiinilähteitä mahtuu aterialle lautasmallin mukaisesti. Kala, vaalea liha sekä vähärasvaiset ja rasvattomat maitovalmisteet ovat punaista lihaa ja lihavalmisteita suositeltavampia valintoja.
Kirjoittaja:
Krista Korpela-Kosonen
Lähde:
Anna-Maria Pajarin puheenvuoro Suomen Ravitsemustieteen Yhdistyksen seminaarissa 2.12.2016 Helsingissä sekä Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014.
Tutkimusviite:
Song M et al. Association of Animal and Plant Protein Intake With All-Cause and Cause-Spesific Mortality. JAMA Intern Med. 2016;176(10):1453-1463. doi:10.1001/jamainternmed.2016.4182
Ravitsemuskatsaus 2-2016Kouluruokailu, lapset ja kasvikset tapetilla20.12.2016