Suomi on koulutuksen mallimaa. Suomi on myös kouluruokailun mallimaa. School Dining in Finland – Learning and Well-Being on ensimmäinen englanninkielinen kirja suomalaisesta kouluruokailusta. Kirjan avulla voidaan jakaa kansainvälisissä ja kotimaisissa verkostoissa kokemuksia siitä, miten kouluruokailu ja koulun ruokakasvatus edistävät kaikkien kouluyhteisön jäsenten hyvinvointia.
Kirjassa tarkastellaan kouluruokailun yhteistoiminnallisia kehittämismahdollisuuksia. Lähtökohtana on ajatus, että hyvä kouluruokailu on aina myös monipuolista ruokakasvatusta ja elämän taitojen opettelua lapsen ja nuoren parhaaksi. Monet koulut toimivat tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten kummikoulujen kanssa. Teos sopiikin hyvin tilanteisiin, joissa tarvitaan kattava englanninkielinen kuvaus suomalaisesta kouluruokailusta ja siihen liittyvästä ruokakasvatuksesta. Kirjan nimessä käytetään tietoisesti termiä ’dining’, koska halutaan korostaa kouluaikaisen syömisen kokonaisvaltaista ja ruokakasvatuksellista luonnetta. ’School meals’ olisi ollut liian kapea käsite kirjan tavoitteisiin ja kouluruokailun kasvatukselliseen potentiaaliin nähden.
Kouluruokailu on ruokakasvatusta
Suomessa kouluruokailu on valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määritetty osaksi koko kouluyhteisön ruokakasvatusta. Lähtökohtana kouluruokailun kehittämisessä ovat nuoret ja heidän aktiivinen osallistamisensa ruokakasvatukseen. Koulu kasvattaa esimerkillä ja siksi kaikki koulun aikuiset – opettajat, rehtorit, ruokapalveluhenkilöstö – ovat merkittäviä osallisia onnistuneen kouluruokailuympäristön luomisessa. Kirjassa kuvataan, miten kouluruokailu on koko kouluyhteisön yhteisöllinen oppimisympäristö ilman vuosiluokka-, oppiaine- ja oppituntirajoja. Kouluruokailu tarjoaa mitä parhaimman paikan elämän taitojen oppimiselle ja harjoittelulle kaikille kouluyhteisön jäsenille.
Kouluruokailu tulee nähdä kasvatuksellisena ja opetuksellisena oppiaineisiin ja vuosiluokkiin rajoittumattomana mahdollisuutena sekä pedagogisena elämäntaitojen oppimispaikkana ja tilana eikä vain koulun tukipalveluna. Kouluruokailun opetus ja ohjaus kuuluvat kaikille koulun aikuisille. Kotitalous- ja terveystiedon opetukseen on luonnollista sisällyttää kouluruokailun ravitsemus- ja ruokakasvatuksellisen merkityksen opettaminen.
Kouluruuan arvostus pohjustetaan kotona
Ruuan arvostus lähtee kotoa ja vanhemmista. Lapset ja nuoret arvostavat kouluruokailua, kun myös vanhemmat arvostavat sitä. Tässä tarvitaan kotien hyvää yhteistyötä ja esimerkkiä. Kouluruokailuun liittyviä asioita on pidettävä säännöllisesti esillä esimerkiksi vanhempainilloissa. Muistetaan myös kotona kysyä: mitä sinulle kuuluu, mitä söit tänään koulussa?
Hyvän kouluruoan syntymiseen tarvitaan osaavia ihmisiä ja laadukkaita elintarvikkeita. Kouluruoka yhdistää kaikkia ruokaketjun toimijoita elintarviketeollisuudesta lähi- ja luomuruoan tuottajiin. Elintarvikealan yritykset ja koko ruokaketjun toimijat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita hyvän kouluruoan tekemisessä ja arvostuksen rakentamisessa. Esimerkiksi uusien ruokien kehittäminen ja laatutuotteiden tarjoaminen ovat merkittäviä ja tarpeellisia kumppanuusasioita. Kirjassa annetaan käytännön esimerkkejä siitä, millaisia toimivia käytäntöjä on luotu eri kunnissa ja miten kouluruokailu kirjataan näkyväksi koulun opetussuunnitelmaan.
Kouluruoka rakentaa hyvinvointia
Kouluruokailu on aikanaan ’keksitty’ oppilaiden hyvinvoinnin ja oppimisen turvaajaksi. Jo silloin suomalaisessa yhteiskunnassa pidettiin tärkeänä tasa-arvoisuuden toteutumista, mikä korostuu nykyään vielä enemmän ja aiempaa monimuotoisempana. Kouluhyvinvointiin ja nuoriin voidaan vaikuttaa läsnäololla ja välittämisellä sekä aikuisten antamalla mallilla.
Koulu kasvattaa olollaan. Kouluruokailulla sen kaikkine sisältöalueineen on merkittävä vaikutus lasten ja nuorten turvallisuudentunteen kehittymiseen kouluyhteisössä. Siksi kouluruokailuun kannattaa ja pitää panostaa myös taloudellisesti nykyistä enemmän. Kirjassa kuvataan konkreettisten esimerkkien ja runsaan kuvituksen avulla, miten kouluruokailu on myös monien vielä käyttämättömien mahdollisuuksien oppimisympäristö ja erinomainen elämäntaitojen harjoittelupaikka.
Toimiva ja laadukas kouluruokailu edistää hyvinvointia ja rakentaa kestävää tulevaisuutta. Sen kehittämiseen pitää olla riittävästi aineellisia ja henkisiä voimavaroja. Ruokakasvatuksen opit siirtyvät tulevaisuuden taidoiksi nuorten myötä, ja tällä on myös merkittävä kansanterveydellinen vaikutus. Koulun tärkeä tehtävä on kestävän tulevaisuuden rakentaminen.
Media mukaan imagotalkoisiin
Talkoisiin hyvän kouluruoan puolesta tarvitaan kaikki sidosryhmät. Erityisesti medialla on suuri vaikutus kouluruokailun arvostuksen kasvuun tai laskuun. Myönteisillä viesteillä voidaan herättää positiivinen kiinnostus ja saada aikaan toivottuja parannuksia. Negatiivinen julkisuus ei hyödytä ketään. Vain hyvä kasvattaa hyvää. Tästä syystä toivommekin, että kirja leviäisi laajan lukijakunnan käytettäväksi konkreettisena esimerkkinä toimivista ja onnistuneista ratkaisuista kouluruokailussa.
Kirjoittaja:
Professori Päivi Palojoki, Helsingin yliopisto
Lue lisää:
School Dining in Finland – Learning and Well-Being, Kirjoittajat: FT Seija Lintukangas ja professori Päivi Palojoki, Helsingin yliopisto
Lisätietoja:
Ravitsemuskatsaus 2-2016Kouluruokailu, lapset ja kasvikset tapetilla20.12.2016